Frisbeegolf-forum.fi
Frisbeegolf-keskustelu => Tekniikkakeskustelu => Topic started by: HAH on 03.03.12 - klo:00:33
-
Tuo ison rollerin heittäminen oli hedelmällinen keskustelu. Kiitos siitä. Laitetaas seuraavaksi, että mistäs aineksista se pitkä siivu oikein syntyy. Seuraavat asiat kiinnostaa:
1. Millä kiekolla heität pisimmät heittosi? Kiekon merkkiä, muovia ja painoa voi laittaa?
2. Minkälaisen linjan valitset pitkälle heittämiseen? Heitätkö kuinka ylös?
3. Heitättekö antsana vakaata lättyä vai alivakaata kiekkoa, joka sit flippaa? (Vakaalla kiekolla ja suoraan heittämällä ei vissiin tehdä ennätyksiä? Heh...)
4. Vaatiiko 150 metrinen reippaasti voimaa vai voisiko tällainen jäntevä rimpula joskus päästä lähelle tekniikan kehittymisen kautta?
5. Muita ajatuksia aiheesta? Kontrollista tms...
____
Itsellä menee reilut sata metriä nyt ekan kesän jälkeen, mutta toivottavasti toisena kesänä tulokset paranee.
-
Itse en ole mikään pituusheittäjä, joten jätän suosiolla ekat kohdat väliin keskityn fysiikkapuoleen muista tekemieni havaintojen perusteella. Kovista pituusheittäjistä toki löytyy melko lihaksekkaita kavereita kuten CS ja GG, sekä myös suomalaisista esim. Meresmaa. Käsittääkseni pituusheiton maailmanmestareita kaikki, en jaksa tarkistaa. Kovia nimiä kuitenkin kaikki. Toisaalta Ricky Wysocki, joka on pelkkä vinkuheinä em. miesten rinnalla, oli jo ehtinyt heittää epävirallisen ME:n. Kotimaastakin löytyy paljon nuoria kavereita avoimen kärkinimistä, jotka heittävät pitkälle, mutta ei voi silti ruumiinrakenteelta bodareiksi mainita. Ja junnuissa tulossa aina vaan lisää kovakätisiä rimpuloita. Pirun pitkä johdattelu tuli siihen, että voimalla ei juuri taida olla tekemistä pitkälle heittämisen kanssa. Hyvä tekniikka, joka vaatii hyvää koordinaatiota ja vartalonhallintaa sekä elastisuutta ja liikkuvuutta, nopeus ja räjähtävyys on sellainen paketti millä mielestäni pitäisi kiekon lentää pitkälle. Voi kun itsellä olisi edes joku näistä... Toki oikeanlainen, räjähtävä voimaharjoittelu (lue painonnostoliikkeet) on hyvästä, kun taas hitaat liikkeet (bodaus ja voimanosto) saattavat aiheuttaa jopa negatiivisia vaikutuksia maksimipituuksiin. Tämä nyt perustui siis havaintoihin muista. Tai miksei itsestäkin käänteisesti, kun mitään mainittuja ominaisuuksia ei löydy, mutta eipä lentele pannutkaan liian pitkiä siivuja... 8)
-
1. Pro destroyer ja pro wraith on kovia distance lötiä. Niillä on omat ennätykset tehty
2. Heitto lähtee vasemmalle alussa, korkeutta en osaa arvioida.
3. Heitän kohtuu alivakaata lättyä pienessä antsassa korkeelle ja pyrin saamaan aikaan nätin S heiton
4. Räjähtävyyttä ja nopeeta kättä tarvitaan jotta kiekko lentää pitkälle. Meresmaa kertoi viime kesänä, että saksassa pelatussa kisassa oli n. 155m pitkä väylä loivaan ylämäkeen, jossa Jussin avaus hieman vajaaksi ja Simon Lizotte laittoi avauksensa reilusti pitkäks. Tämä esimerkki siksi, että Simonin käsivarsi on yhtä paksu, kuin Jussin sormi, joten ei se pituus heitto oo mikään voimalaji. :) Tosin, ei siitä voimaharjoittelusta ole mitään haittaakaan jos sen tekee oikein.
5. Jos heität oikealla kädellä rystyä, niin katso aukea alue ja valitse heitto suunta niin, että tuuli tulee takaa ja hieman vasemmalta niin saat pisimmät siivut heitettyä. Pituusheitossa kannattaa käyttää alivakaita ja hyvin liitäviä keikkoja. Nopeudella ei ole niinkään väliä, tiipparillakin on heitetty yli 200m ;)
-
Voin taas vain omasta puolestani neuvoa, näitä kun ei voi siirtää sellaisenaan kenenkään toisen kehoon ja mieleen. Vaahiksen jutut ovat juuri niin, kuin itsekin asian näen. Vertailun vuoksi omat statistiikkani: pelannut olen 12 vuotta, pyörähtämällä menee normaalituuliin 170, suoralla vauhdilla 160 enintään (ts. en osaa pyörähtää kunnolla, siitä pitäisi saada enemmän hyötyä). Kun tämä voima-asia tuli eteen, niin oma n. 130kg penkistä on reippaasti enemmän kuin Lizottella, Pajulla ja monella muulla pituusheittäjällä, joten jos salilla käymisestä en muuten nauttisi niin paljon, viettäisin treeniaikaa mieluummin kentällä kuin penkillä.
Itse aloin käydä salilla nimenomaan pituuden parantamiseksi, ja kyllä siitä apua olikin. En tiedä oliko kyse lisääntyneestä voimasta, paremmasta koordinaatiosta, liikkuvuudesta vai yleensäkin paremmasta motivaatiosta herjoittelua ja pituusheittoa kohtaan. Muutamassa vuodessa tuli kuitenkin 40 metriä lisää pituutta, ja samalla toki kiekotkin kehittyivät sellaisiksi mitä ne nykyään ovat. En silti usko, että varsinaista punttivoimaa tarvitaan yhtään, riittää kun fysiikka on hyvä. Eli käsien välitykset ja liikkuvuus alaselässä ja keskivartalossa. Tärkeimpiä ovat hyvä keskivartalon tuki ja ryhti. Niitä voi parantaa käymällä salilla. Tekniikkaa voi vain rajallisesti paikata voimalla, mitä olenkin tehnyt.
Varsinainen pituusheitto tapahtuu tietenkin ns. 360-tekniikalla, mikä vaatii paljon tilaa ympärille ja pitkää ja tasaista vauhdinottoalustaa. Se on sitten oma tekniikkansa opetella ja vie aikaa treenata rytmi ja askellus niin luontaiseksi, että pystyy vielä kättäänkin käyttämään oikein.
Loppukaneettina: kannattaa treenata voiman sijaan fysiikkaa ja lihaksistoa toimivammaksi, ei vahvemmaksi. Mutta paljon enemmän ihan vain tekniikkaa. Tietysti, jos on jotain ongelmaa kropassa, niin se pitää hoitaa kuntoon ennen kuin voi edes toteuttaa kunnollista tekniikkaa. Sitä varten on onneksi talvet.
-
Onko olemassa jonkinlaista edes suunnilleen yleispätevää tietoa mikä on ero pituuksissa onnistuneen distance linjan ja paremmin golfiin soveltuvan suora+feidi heiton välillä, jos oletetaan että pystyy saamaan molempiin heittoihin millä tahansa kiekolla saman lähtönopeuden(mikä ei tietysti pidä pakkaansa mutta pakko kai vähän yksinkertaistaa)? Lisäksi onko näistä isoista distance linjoista mitään apua vielä siinä vaiheessa jos pisimmät heitot on 100 metriä, vai onko etu samaa suuruusluokkaa heittopituuksista riippumatta? Olen alkanut miettimään että olisiko ihan golftulostenkin kannalta järkevää opetella heittämään isoja ässäkurveja. Eihän ne aina osu, mutta avoimilla väylillä on mukavampi saada heitot edes kerran kymmenestä korin alle kuin joka kerta 20 metriä vajaaksi.
-
Pääsääntöisesti, mitä kovempaan sivumyötäseen tuuleen päästään heittämään, sitä korkeammalle ja jyrkempään kulmaan kiekko kannattaa heittää ja antaa tuulen kantaa. Tyynessä korkeasta heitosta ei ole hyötyä ja vastatuuleen jopa haittaa. Näin kärjistettynä.
1. Pro Boss, 175g
2. & 3. Riippuen tuulesta joko korkeaa annukkaa tai matalampaa hyzer-flippiä.
4. Voimaa, ei. Nopeutta ja tekniikkaa, kyllä.
-
Tosi hyvä noi tuulipointit. Hiljalleen on oppinut täs tuon vastatuulen kanssa pärjäämistä, mutta tuulen hyödyntämistä ei ole juuri tullut ajateltua...
-
Onko olemassa jonkinlaista edes suunnilleen yleispätevää tietoa mikä on ero pituuksissa onnistuneen distance linjan ja paremmin golfiin soveltuvan suora+feidi heiton välillä, jos oletetaan että pystyy saamaan molempiin heittoihin millä tahansa kiekolla saman lähtönopeuden(mikä ei tietysti pidä pakkaansa mutta pakko kai vähän yksinkertaistaa)? Lisäksi onko näistä isoista distance linjoista mitään apua vielä siinä vaiheessa jos pisimmät heitot on 100 metriä, vai onko etu samaa suuruusluokkaa heittopituuksista riippumatta? Olen alkanut miettimään että olisiko ihan golftulostenkin kannalta järkevää opetella heittämään isoja ässäkurveja. Eihän ne aina osu, mutta avoimilla väylillä on mukavampi saada heitot edes kerran kymmenestä korin alle kuin joka kerta 20 metriä vajaaksi.
Omasta mielestäni kontrolli draivien heittäminen on tuloksellisesti paljon kannattavampaa kuin distancen hakeminen tarkkuuden kustannuksella. Toki jos väylänä on lentokenttä ja outteja tai muita sudenkuoppia ei ole niin mikä ettei, tärkeintä varmaan on , että tuntee oman heittonsa tarpeeksi hyvin jotta osaa arvioida onko riskinotosta hyötyä vai ei ja mihin kiekko parhaimmillaan/huonoimmillaan päätyisi.
-
Joku viksu sanonut, että pituus tulee ajallaan vuosien myötä ja siksi parempi keskittyä tarkkuuteen sekä tasaisuuteen. Tämä ei varmaan päde pelkästään pituuskilpailuihin tähtäävään, koska on aikasta eri laji.
-
Millä te gurut mittaatte heittonne pituuden? Arvio väylän arvioidun pituuden mukaan?
-
Millä te gurut mittaatte heittonne pituuden? Arvio väylän arvioidun pituuden mukaan?
En ole guru, mutta vastaan omasta puolestani. Lausteella ja Mynämäellä on pituusheittoranget, joissa on kiinteät mittatolpat lukemineen. Lausteella mittatolppia 25 metrin välein muistaakseni 175 metriin asti. Mynämäellä mittaus yltää sataseen. Viralliset futiskentät on kans hyviä suurpiirteisiä mittareita, koska niissä on pituuden ja leveyden suhteen tietyt vaatimukset. Itselleni ostin myös 50 metrisen rullamitan, jota voi käyttää eri paikoissa pituuksien mittaamiseen. Ois ollut pidempiä, mutta tämä riittää kotitarpeisiin.
http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=164597343 (http://www.clasohlson.fi/Product/Product.aspx?id=164597343)
Väylien pituudet on käsittääkseni mitattu ainakin sellaisella mittapyörällä, joten ei ne kauhiasti heitä. Ei ne mitään villejä veikkauksia ole kuitenkaan. :D
-
discraft disc golf clinic: more distance now/ distance with dion youtube, tästä hyvät vinkit pitempiin heittoihin.
-
Lausteella ja Mynämäellä on pituusheittoranget, joissa on kiinteät mittatolpat lukemineen. Lausteella mittatolppia 25 metrin välein muistaakseni 175 metriin asti.
Oho? Kuulostaa hyvältä idealta. Tosin riittäisiköhän tuo 175 m minulle...
Mitenköhän futiskentän pituus muuten menee? Leveyshän saa vaihdella, ja taitaa olla niin että pituudessakin sallitaan muutaman metrin heitto.
-
Mitenköhän futiskentän pituus muuten menee? Leveyshän saa vaihdella, ja taitaa olla niin että pituudessakin sallitaan muutaman metrin heitto.
Lainaus Suomen palloliiton sivuilta:
"Pelikentän pituuden on oltava 100-105 metriä ja leveyden 64-68 metriä. UEFA:n suositus on 105 x 68 metriä."
-
Laaseri on varsin hyödyllinen apuväline ja sellaista tulee käytettyä, jos on pituutta viskomassa.
-
Tuo ison rollerin heittäminen oli hedelmällinen keskustelu. Kiitos siitä. Laitetaas seuraavaksi, että mistäs aineksista se pitkä siivu oikein syntyy. Seuraavat asiat kiinnostaa:
1. Millä kiekolla heität pisimmät heittosi? Kiekon merkkiä, muovia ja painoa voi laittaa?
2. Minkälaisen linjan valitset pitkälle heittämiseen? Heitätkö kuinka ylös?
3. Heitättekö antsana vakaata lättyä vai alivakaata kiekkoa, joka sit flippaa? (Vakaalla kiekolla ja suoraan heittämällä ei vissiin tehdä ennätyksiä? Heh...)
4. Vaatiiko 150 metrinen reippaasti voimaa vai voisiko tällainen jäntevä rimpula joskus päästä lähelle tekniikan kehittymisen kautta?
5. Muita ajatuksia aiheesta? Kontrollista tms...
____
Itsellä menee reilut sata metriä nyt ekan kesän jälkeen, mutta toivottavasti toisena kesänä tulokset paranee.
1. Pisimmät heitot forella: Champion Boss 175g.
Muuten lähtee parhaiten joko champion leopard (joku 170g) tai sidewinder (170g) riippuen tietenkin tuulesta jne..
2. Linjahan nyt toki riippuu väylästä ja siinä olevista esteistä. Yleisesti heitän aika matalia heittoja, mutta toki korkeuttakin tarvitaan joihinkin esteisiin tai varsinkin pusikosta poistuttaessa:)
3. Pääsääntösesti alivakaata.
4. Vaatii se voimaakin, mutta tekniikasta on paljon enemmän kyse. Kaikki lihaskunto on toki vaan plussaa.
5. Muita ajatuksia: vituttaa istua toimistossa ku ulkona ois mahtava heittokeli ja hankikin alkaa kantaa!
-
2. Linjahan nyt toki riippuu väylästä ja siinä olevista esteistä. Yleisesti heitän aika matalia heittoja, mutta toki korkeuttakin tarvitaan joihinkin esteisiin tai varsinkin pusikosta poistuttaessa:)
Kiitos vastauksista. Tällä linjakysymyksellä hain lähinnä sitä, että kun haetaan sitä itselleen pisintä heittoa (vailla esteitä), niin minkälaista heittolinjaa siinä pitäisi hakea. Jos heittää liian ylös, kiekko hyytyy helposti ennen aikojaan. Ja jos taas flättinä, kiekko ei ehdi liitää kovin kauaa, kun maa tulee nopeasti vastaan. Tähän pitkälle heittämiseen on liitetty jossain artikkelissa nose-uppeja ja nose-downeja ja vaikka mitä, joita pitäisi pystyä säätelemään. Heitä ylös, mut nose down... ööö....
-
Tähän pitkälle heittämiseen on liitetty jossain artikkelissa nose-uppeja ja nose-downeja ja vaikka mitä, joita pitäisi pystyä säätelemään. Heitä ylös, mut nose down... ööö....
Ei niitä kannata kovin vakavasti lueskella.
On kahta koulukuntaa: niitä, ketkä heittävät ns. hyzer flippiä ja niitä, ketkä hakevat heti anhyzeria. Nykyään taitaa tuo jälkimmäinen olla suositumpaa. Itse haen tuonne klo 11 kohdille ja sen verran alivakaalla, että voin hakea pienen hyzer flipin heittoon.
Mittana on ollut 100 metrin mittanauha, jolla mittasin Käpylän pallokentän pituuden aidasta aitaan. Se oli 180. Jos osui aitaan, niin heitto oli 170. Askelmitalla on aikoinaan ollut nyrkkisääntö, että (melko isojen) askelten lukumäärä, josta vähennetään 10% olisi matka metreissä. Se on sitten tosi epätarkkaa jo :)
-
Jos sattuu treenaan pesiskentällä, niin miesten pesäpallokenttä on sitten 96m, 1 ja 2-pesän väliin 37m. Naisten takaraja on 82m. Eihän nämä tietysti pituusheittoon riitä, mutta onpahan arviot tarkempia kun ottaa askelmitan 96 metristä eteenpäin ;)
-
Miten forella heitetään pituusheittoa? Siis jo haetaan ihan max distancea? Heittäkääpä vinkkiä tai linkkiä tosi pitkiin foredraiveihin youtubesta.
Tänään testailin Pirkkahallissa vähän erilaisia heittoja, mutta en vielä saanut oikein mitään tuntumaan oikeasti hyvältä. Antsasta luulisi liitävän mukavasti, mutta saako forella tarpeeksi kierrettä, että se pitäisi liitoa? Hyzerflippiin saa runnoa tehoa, mutta saako sillä riittävästi korkeutta, että kiekolla on aikaa lentää?
-
Miten forella heitetään pituusheittoa? Siis jo haetaan ihan max distancea? Heittäkääpä vinkkiä tai linkkiä tosi pitkiin foredraiveihin youtubesta.
Tänään testailin Pirkkahallissa vähän erilaisia heittoja, mutta en vielä saanut oikein mitään tuntumaan oikeasti hyvältä. Antsasta luulisi liitävän mukavasti, mutta saako forella tarpeeksi kierrettä, että se pitäisi liitoa? Hyzerflippiin saa runnoa tehoa, mutta saako sillä riittävästi korkeutta, että kiekolla on aikaa lentää?
Itellä ainaki pisimmät foresiivut on tullu juurikin hyzerflipillä. Ehkä 10-20m pidemälle saan silleen ku flättinä tai pienes antsas vakaammalla. Oon toki tuubista joskus nähny videon ku joku heittää foreannukkaa pyörähtämällä. Vauhdinotto oli askellukseltaan aika lailla niinku kiekonheiton ns. puolivauhti. Koitin itekki joskus, mutta silleen tuntu tosi vaikeelta saada heittoon mitään kontrollia. Rykiä sai toki silleen heittoon kyllä ja kiekot lähti s****nan lujaa ihan mihin sattu ja täysin ennalta arvaamattomassa kulmassa, yleensä taivaisiin tai rolleriksi...
-
Itse haen tuonne klo 11 kohdille ja sen verran alivakaalla, että voin hakea pienen hyzer flipin heittoon.
Näin täälläkin. Forella heittäessä en kauheasti edes tiedä mitä tapahtuu (:)), mutta aika alhaalta mulla heitto lähtee ja matalana se lentääkin pisimmälle kunhan ottaa ilmaa alleen suoristuessaan vasemmalta oikealle. Nykyään onneks lähtee suurinpiirtein yhtä pitkälle kummaltakin puolelta.
-
Tampereen pirkkahallilla (pohjois/itäpuolella) on hyvä nurmikenttä jossa riittää tilaa...
Siinä on jalkapallokenttiä rinnakkain (oiskohan 4kpl ? ) joten kentällä on pituutta sellaiset ~200m.
Tosin kesäaikaan on aika tiheeseen jalkapalloporukoiden käytössä.
Ontopic:
"Rento rempaisu" olis aika kuvaava miltä pitkälle kantava heitto onnistuessaan tuntuu. rystyllä siis
-
Mitataanko distance-skaboissa pituus osumakohdasta maahan vai siitä mihin kiekon jää makaamaan?
-
Mitataanko distance-skaboissa pituus osumakohdasta maahan vai siitä mihin kiekon jää makaamaan?
Osumakohdasta mitataan.
-
Mitataanko distance-skaboissa pituus osumakohdasta maahan vai siitä mihin kiekon jää makaamaan?
Osumakohdasta mitataan.
Paitsi rollereissa.
-
Mites midarit? Vaatii paljon enemmän tekniikkaa. Kuinka pitkälle heität midaria ja onko löytynyt joku hyvä midari jolla saa todella paljon pituutta. Itse heitän glow rocia 120m.
-
Mitataanko distance-skaboissa pituus osumakohdasta maahan vai siitä mihin kiekon jää makaamaan?
Osumakohdasta mitataan. :o
Paitsi rollereissa.
Miks ei yllätä yhtään että just sun oli pakko mainita toi...
-
Mitataanko distance-skaboissa pituus osumakohdasta maahan vai siitä mihin kiekon jää makaamaan?
Osumakohdasta mitataan. :o
Paitsi rollereissa.
Miks ei yllätä yhtään että just sun oli pakko mainita toi...
Miks ei yllätä yhtään että just sun oli pakko mainita toi...
-
Mitataanko distance-skaboissa pituus osumakohdasta maahan vai siitä mihin kiekon jää makaamaan?
Osumakohdasta mitataan. :o
Paitsi rollereissa.
Miks ei yllätä yhtään että just sun oli pakko mainita toi...
Miks ei yllätä yhtään että just sun oli pakko mainita toi...
Miks ei yllätä yhtään jos joku ottaa viä kuokkaan... >:(
-
Mitenkäs te internetsankarit muuten mittaatte omat epäviralliset ennätyksenne...Huomioitteko ylipäänsä laskeutumiskohdan.
Itse täytyy myöntää ettei ole tullut edes mieleen huomioida laskeutumiskohta heittopituuksia arvioidessa..
Nimimerkillä: draivin keskipituus 178m (heitin kerran rolleria lentokentällä myötätuuleen)
-
En huomioi laskeutumiskohtaa mutta ei se kiekko siitä skippaa kuin max 5m jos heittää maksimi pituutta
-
Itellä ku draivi on siinä 100m hujakoilla, niin voin mitata sen 100m juoksuradalla. Heitän kiekkoja juoksuradalla, johon on merkattu 10 metrin välin viiva, joten on suht helppoa arvioida, että paljon tuli heitettyä. Ite lasken pituusheiton heittokohdasta siihen pisteeseen, mihin kiekko pysähtyy.
-
Mites midarit? Vaatii paljon enemmän tekniikkaa. Kuinka pitkälle heität midaria ja onko löytynyt joku hyvä midari jolla saa todella paljon pituutta. Itse heitän glow rocia 120m.
Ite oon heittäny KC Pro rocia 130m. Se oli tietysti golfia pelatessa, koitin 127m väylällä ja meni pari metriä pitkäks. En laskenu skippejä, koska näin että tippu korin taakse. En oo mitannu rocilla pituutta, koska oon kerran Tapanin kanssa pikipäin seuranmestaruuskisojen jälkeen heittänyt pituutta, eikä juolahtanu midarit mieleen, ku halusin saada jonkun suuntasta mittaa edes draivereilla. :D
-
Mitenkäs te internetsankarit muuten mittaatte omat epäviralliset ennätyksenne...Huomioitteko ylipäänsä laskeutumiskohdan.
Kun heitetään väylällä pitkälle, putoamiskohdalla ei ole merkitystä. Eli jos heitän 130 metrisen väylän mukille, se riippuu siitä mihin kiekko jää.
Jos taas "tulosmielessä" heitetään, silloin katsotaan kunnolla.
-
Teettekö tietoisesti kantapäällä kieräytyksen (siis olette opetelleet sen) tai tuleeko se automaattisesti tiettyjen liikkeiden myötä?
-
Teettekö tietoisesti kantapäällä kieräytyksen (siis olette opetelleet sen) tai tuleeko se automaattisesti tiettyjen liikkeiden myötä?
Mulla se tuli luonnostaan, mutta kyllä mä sitä olen joskus myöhemmin sitten ajatellutkin ja ottanut videota omista heitoista.
-
Teettekö tietoisesti kantapäällä kieräytyksen (siis olette opetelleet sen) tai tuleeko se automaattisesti tiettyjen liikkeiden myötä?
Kuvasin viime kesän lopussa ekat heittovideoni ja huomasin, et siellähän se on ihan luonnostaan (Olin hiljaittain aloittanut). Joskus kotona hiljaa liikkeitä testatessa nousin varpaille, ni joutui vähän hitaammissa heitoissa keskittymään tuohon. Nyt se on jo selkärangassa. Oman heiton videointi on todella hyödyllistä.
-
Pisin heitto tullut heitettyä isossa antsassa eenokin viimeisellä järven kautta 105m väylä ja 11m pitkäksi kiekkona kelluva blissu wraitti.
-
Tämän kesän vasta harrastanut ja kiekko lentää siihen 130m hujakoille. Kiekkona toimii tällä hetkellä G☆ Destroyer. Pienessä antsassa heitän niin komeasti liitelee. 8)
-
Kovakätistä porukkaa täällä kyllä, ottaen huomioon että ei-aavikko olosuhteissa maailman kärki vetää sitä 170-180m suuuruusluokkaa tasaisella ja sisäolosuhteissa heitetty maailmanennätys taitaa pyöriä 150m hujakoilla. Suomessa on toki paljon aktiiveja mutta kovin harvoin radalla reenikiesseilläkään näkee näitä heittämällä yli satkun vetoja vaikka väyläkin olisi mallia lentokenttä.
-
Kovakätistä porukkaa täällä kyllä, ottaen huomioon että ei-aavikko olosuhteissa maailman kärki vetää sitä 170-180m suuuruusluokkaa tasaisella ja sisäolosuhteissa heitetty maailmanennätys taitaa pyöriä 150m hujakoilla. Suomessa on toki paljon aktiiveja mutta kovin harvoin radalla reenikiesseilläkään näkee näitä heittämällä yli satkun vetoja vaikka väyläkin olisi mallia lentokenttä.
Kyllä sitä monikin heittää pitkälle sopivassa tuulessa silloin tällöin. Itsekin olen suht tuhnu kiekonkäskyttäjä, mutta olen 160 m rajan ylittänyt ihan virallisessa pituuskisassakin.
-
Noin yleisesti heittopituuksien vertailut on aika häilyviä kun niin kovin eri tavoilla ihmiset heittopituuksiaan kertoo.
Joku sanoo omaavansa 150 bäkkäridriven kun kerran meni hirveellä aavikkoantsalla kunnon puhurissa (ja alamäkeen) mitoille. Kenties vielä mitattu "luotettavalla" jalkamitalla montakymmentä metriä pieleen, tai peräti ihan arvioitu. Joillekin "toistettavasti" tarkoittaa sitä että suurinpiirtein aina mennään kyseisille mitoille kun on tarvetta, toiselle taas se on sitä että kerran kesässä napsahtaa kohdilleen.
Pitäisi standardoida tuo ilmoitettava heittopituus suht olosuhderiippumattomaksi. Tyyni sää, tasainen alusta (siis ei ylä/alamäkeä) ja tavalla tai toisella luotettava mittaus. Ja "toistettavasti" tarkoittaa sitä että jos ei heitto nyt ihan vallan epäonnistu, mennään mitoille.
Itselläni kriteerien mukaisen heittopituutena olisi jotain 100-105m päätelleen siitä että Keinukallion kakkosväylän avaus tuppaa lentämään snadisti ohi sen koivikon jossa vanhan kakkosväylän kori sijaitsi (se pitäs olla aika tasan 100m tiiltä sen koivikon reunaan). Kiekkona 168g Gstar Tern ja release on tasan flatti (antsaan tossa ei tilaa olekaan kun väylän koko vasen laita on metsää). Ei mitään monsterimittoja, mutta mitä nyt voi odottaa päälle nelikymppisenä heittelyn aloittaneelta... Jos oikein lähtisi hakemaan maksimimittaa jossain vähän väljemmällä paikalla, niin ehkä sieltä antsasta saisi vielä jokusen metrin lisääkin. En ole koskaan koittanut.
-
Tuossahan on ylämäkeä, tasasella pitäis siis mennä vielä lisää.
-
Tuossahan on ylämäkeä, tasasella pitäis siis mennä vielä lisää.
Ei siinä kovin hurjaa mäkeä mun mielestä ole. Tuskin se paljoa metriä enempää on tiitä korkeammalla tuo alastulopaikka.
-
Onko teillä ääridistanssiheitto flätistä kääntävä ja palauttava vai raivo pieneen hyssekulmaan joka oikaisee ja sitten liitelyn jälkeen feidaa?
Paremmin luulis liitelevän kun kiekko on mahdollisimman paljon flättinä, mutta ainakin omalla tekniikalla heittoon saa huomattavankin määrän enemmän potkua taakse kun laittaa menemään bäkkärillä käsi hieman alaviistossa vetäen pieneen hysseen. Pituutta hakiessa OK vai itsensä kusetusta huonolla tekniikalla?
-
Onko teillä ääridistanssiheitto flätistä kääntävä ja palauttava vai raivo pieneen hyssekulmaan joka oikaisee ja sitten liitelyn jälkeen feidaa?
Paremmin luulis liitelevän kun kiekko on mahdollisimman paljon flättinä, mutta ainakin omalla tekniikalla heittoon saa huomattavankin määrän enemmän potkua taakse kun laittaa menemään bäkkärillä käsi hieman alaviistossa vetäen pieneen hysseen. Pituutta hakiessa OK vai itsensä kusetusta huonolla tekniikalla?
Itellä maksimit tulee pienestä hyzerflipistä flätiksi, siitä lievä turni ja sitten mahdollisesti feidiä vähän jos ehtii. Kiekkona maksimipituuksille pääasiallisesti Blissu Beast todella kevyenä.
-
Vähän riippuu tuulen nopeudesta, suunnasta jne. että heitetäänkö vakaalla vai hysseflippiä vai mitä teemme.
-
Kiekkona maksimipituuksille pääasiallisesti Blissu Beast todella kevyenä.
Joo niin oli mullakin se kaksi kertaa ennen kuin hukkasin sen. ;D Käänsi aivan liikaa täydellä vedolla eli ei olle sellainen väylällä kovin helposti heitettävä. Taidan metsästään jotain kevyttä ei-blizzarddia tähän pituuskiekon tontille. Ehkä joku 160g Star Valkyrie/Beast voisi olla aika hyvä.
-
Innova Gstar Boss ja Westside Pohjolan Isäntä. Niillä menee flättinä heitettynä n. 110m. Meni noin kaksi vuotta jotta sain yli 100 metriä. Ikää on vasta 13
-
Vakaahkolla kiekolla isossa ansakulmassa tulee mulla parhaat metrit. Silleen että kiekko ei just ja just jää siihen antsaan.
Nyt on menny se 110-120 kentällä ja 100m radalla (gps mitattu ja radalla 100m väylä nostolle). Vulcan tai Dessu päivän mukaan lentää parhaiten.
Yritin sitä hysseflippiäkin monta vuotta, mutta eihän siitä mitään tule radalla, kun sen ennakointi on niin hankalaa tuulen yms kanssa.
Menee aina joko rolleriks tai sit jää hysseen. Nyt oon oikeastaan lopettanu sen heittämisen kokonaan muilla kuin puttereilla ja midareilla.