Eilen aamulla Onnibussiin klo 6.20 ja Tampereelle. Julkujärvelle saavuttiin 9.17 ja kisa alko 9.30. Hyvin ehti lämpätä kun kävi maksamassa kisan ja höökillä tiille.
Taisi olla eka henk koht rundi Julkulla sitten huhtikuun 2012 ja huomasi kyllä että ei ollut ihan etäisyydet hanskassa. Ja olihan niistä väylistä melkein puolet muuttunutkin ainaki hiukan (1,3,11,17 vähän enemmänkin).
Heitin vuorotellen 20 metriä lyhyeksi tai pitkäksi ja sain koitella pirkkuja kaukaa. Periaatteessa osuin kyllä väyliin hvyin, joten bogeja ei tullut yhtään ja tuloksena oli ekalta kierrokselta -6. Säädyllinen, mutta ei nyt millään lailla hyvä, koska onhan toi rata nykyään niin helppo että puolet väylistä pitäis pirkuttaa.
Tokalla rundilla tahti oli täysin sama lukuunottamatta kakkosen kämmiä, josta tuli bogey ja kisan vikaa väylää eli kutosta, jossa kävi klassiset eli avaus rollasi ihan alas metsän läpi ja sieltähän ei ihan yhdellä eikä kahdellakaan heitolla pääse takaisin, eli siitä tupla ja kierros vain -3.
On kyllä raaka rata nykyisin koska pitäisi olla aivan hirmu tatsi väyliin, pitäisi tietää mitä tekee kun tulee tiille, eikä saisi pelätä niitä liukkaita mattoja. Nyt heitin paikaltani väylät 1,2,3,6,8,10,12,14,18 koska ei vaan uskaltanut ottaa vauhtia. Ja oikestaan kaikilla muillakin ihan hiljainen parin askeleen vauhti. Omissa ryhmissä muutamat muut yritti heittää kunnon vauhdeilla ja melkein aina oli tuloksena liukastuminen tai paha liukastuminen.
Hienoahan siellä oli taas pitkästä aikaa pelata, onhan se ollut aikanan käytännössä kotirata. Väylät ovat vaan siistiytyneet ja helpottuneet siinä määrin, että ennen suht vaikeasta radasta on tullut yksi helpoimmista vähintään 18 väyläisistä. Kaipaisi rajuakin uudelleensuunnittelua, mutta toisaalta hyvä rata tuollaisenaankin purkamaan edes vähän Tampereen seudun ruuhkia.