Käytiin Ramin kanssa kaupan kautta ja siitä suoraan sitten heittämään. Ryhmään tulivat mukaan myös Hynöset Hartsa & Jonsu. Alku näytti lupaavalta ihan sen takia, että väylä #1 on jumalaisen kaunis ja aivan käsittämättömän upea. Siis just sellainen kuin frisbeegolfväylän pitäisi olla. Suomen kaunein väylä, enkä usko että on edes ekan kerran sokeutta. No ehkä, mutta on se aivan sairaan kaunis.
Muutenkin tuntui että väylä toisensa perään oli hemmetin hyvä, vaikka toki vielä raivaamista ja putsaamista on monin paikoin. Mutta oikein hyvä tästä radasta tulee.
Pelasin kovalla riskillä treenirundin ja yritin hakea pirkkua joka väylällä. Kyllä niitä 5-6 tulikin, mutta sitten tuli myös rankasti lukemaa, koska osa väylistä on aika armottomia. Treenikierroksen tulos +7. Joonas pelasi par tai +1, joka oli siihen mennessä paras kierros mitä radalla oli pelattu.
Tarkoitus oli pelata vielä toinen vähän realistisemmilla heitoilla, mutta ei ehditty kuin vähän yli puolen välin. Siinä kohtaa taisin olla pinnan tai kaksi päälle, mutta toki useamman heiton edellä edellistä. Treenien aikana siirrettiin vielä pari koria ja tiitä hiukkasen kisaa varten.
Käytiin treenien jälkeen syömässä ja sen jälkeen vetäydyin huilimaan omaan privaattimökkiini, pistin saunan päälle ja vedin lonkkaa. Suomi-unkari-peliä jaksoin katsoa 25 minsaa ja sitten unta palloon, koska herätys ennen seiskaa.
Kisapäivänä oli vähän TDllä homma sekaisin kun kansiot jäi mökille, joten pelaajakokouksen jälkeen siirryttiin mökille, jonka pihassa oli kasiväylän tii =D. Sieltä sitten jakauduttiin lähtöväylille, mikä ei ollut ongelma, koska kisassa oli vain 12 pelajaa. Moustache Open taisi viedä kaikki muut.
Pelasin ensimmäisen kierroksen pelikirjan mukaan solidia paria, muutama pirkku helpommilta ja bogeja vältellen. Tämä onnistui hyvin lukuunottamatta väylää 18, jossa avaus ajautui kunnon kuusen alle, josta pääsin 7m seuraavan puun alle ja tuplaa korttiin. Tämä siis täysin avoimella puistoväylällä, jossa voi kämmätä vain avauksen. Muuten selvisin yhdellä lisäbogeylla ja kuudella pirkulla tulokseen -3, jolla olin avoimessa 6 heiton keulilla isäntä Ramiin.
Peli oli hyvää ja varmaa, oikeastaan vain tuo yksi huono heitto, joka sitten kostautui parilla bonuksella saman tien. Puttikin upposi nätisti.
Tokalle kierrokselle hyvän Amica-buffetin jälkeen vähän tukkoisena, joten vieläkin seiftimpi peli mielessä. Aloitin ekat 6-7 väylää käytännössä identtisesti ekaan rundiin ja oikeastaan koko kierroksen olin ihan samassa tuloksessa. Väylillä 16 ja 17 jäin heiton edellisestä rundista, mutta sitten 18:lla otin 2 hyvää. Muuten tulos oli samaa ja lopputuloskin sama -3. Kärjessä Oliver Endla paransi huimasti ja nousi toiseksi. Muilla takkusi ja voitin peräti 15 heiton erolla seuraavaan.
Pitkän kauden päätteeksi oli kiva napata yksi PDGA-voitto, vaikka olikin harmittavan pieni fieldi. Heitto oli kuitenkin jiirissä ja melkein koko kauden parasta. Ylivoimaisesti parasta odotuksiin nähden. Alustavat ratingitkin tarjosivat 1004-keskiarvoa, joka olisi kauden kolmanneksi paras kisa.
Hyvät fiilikset jäi siis Kisiksen radasta ja varmasti tulen palaamaan sinne kisoihin tulevaisuudessa. Suosittelen.
