Hyviä mielipiteitä tullut. Tapiolle voisin heittää tuohon kysymyksen, entä jos ei ole aikaa treenata kuin kerran pari viikossa? Itse kyllä hieman useammin pääsen puttailee (en kylläkään joka päivä), mutta silti mulla on joku pakkomielle, että aina kun on aikaa harjotella niin sitten kanssa harjotellaan. Taukoja oon huono pitämään, ja jostain syystä etenkin silloin kun ei suju en osaa lopettaa (jos ei pakko ole). Tästä vois olla hyvä opetella eroon.
Alkuperäinen kysymys siis sai alkunsa, kun pelailin JYLY-puttipeliä ja olin jo pari peliä putkeen pelannut, kun kesken setin alkoi keskittyminen herpaantumaan. Tämä tietenkin aiheutti huonoja heittoja -> alkaa vtuttaa -> puttaaminen menee väkinäiseksi ja jäykäksi -> lisää huonoja putteja. Päätin jättää pelin kesken ja pidin pienen tauon (mun tauko siis oli pidempien puttien harjottelua..) Jäin miettimään olisiko sittenkin pitänyt vain jatkaa ja saada pää kasaan ja heitto rennommaksi. Niin ja ”tauon” jälkeen uus yritys ja suunnilleen sama setti, eli pakka levii jossain puolessa välissä, mutta tällä kertaa jatkoin loppuun. En kyllä voi sanoa että sain homman kasaan, muttei nyt mitään aivan jäätävää tulosta kuitenkaan.
Tänään sitte heitin taas Jylyä kolme settiä, ja jokaisen välissä heittelin hetken lähäreitä. Ensimmäinen oli oma ennätys (422) ja ne pari muutakin oli omalle tasolle ok (408, 382 kun oma ka on 355). Oli ainakin rennompaa tekemistä ja tekniikasta huomasin ainakin sellasen asian, että välillä unohtuu se pieni neppasu niillä pohjassa olevilla sormilla, jolloin heitto ei lähde niin smoothisti ja suuntaansa. Tähän kun muisti keskittyä niin ne kiekotki löysi paremmin koriin. Mutta onhan noissa tuloksissa vielä paaljon parannettavaa ja siihen varmasti vaatii molempien sekä tekniikan että pään kehittämistä.