Kävin Nummelanharjun rataan tutustumassa ensimmäistä kertaa. Siellä oli pienet Narupelle-kisat, joissa pelattiin yksilökierrokset ja perään parigolffia best shottina. Yksilökisa meni rataan tutustuessa. Siinä tuli aika paljon typeriä heittoja, kun ei oikein tiennyt, mihin avauksia sijoittaa. Jäin viisi heittoa kärjestä, mutta en miettinyt tulosta kovinkaan paljon. Yritin lähinnä hahmottaa rataa.
Parigolffissa olin Lehtisen Markon pari ja kahta kolmea mokellusta lukuunottamatta pelasimme ihan ok kierroksen. Marko avasi paremmin, minulla ehkä lähärit oli vähän parempia ja putissa olimme yhtä keskinkertaisia. Tuloslaskelmien jälkeen kortissa luki -1, mutta muistan kyllä, että saimme pirkut väyliltä 7, 8 ja 10. Olin niin väsynyt, ettei siinä kohtaa huomannut tarkistaa asiaa (ja vieläkin epäilen itseäni), mutta ei sijoituksemme olisi siitä muuttunut kuitenkaan. Bogeja ei tullut. Toisella kierroksella lumessa tarpominen söi energiaa niin paljon, ettemme kumpikaan jaksaneet enää heittää kunnolla korille asti pitkiä putteja ja puttaaminen itselläni oli muutenkin huonompaa kuin yksilökierroksella. Noin muuten huomasin kyllä olevani melko hyvässä kunnossa. Totaalinen hyytyminen iski vasta kisan jälkeen ja tuntuu vieläkin...
Heitin ehkä kolmasosan avauksista forella ja ne toimivat yllättävän hyvin. Enemmän tuli bäkkäriltä huonoja avauksia. Pituutta ei vielä tule tarpeeksi, mutta varma 70-80 metrinen on välillä silti hyödyllinen.
Nummelanharjun rata oli erittäin jees ja palaan sinne mieluusti talven jälkeen heittämään.
