Omat SM-kisat on sitten kisattu. Jäin kauas tavoitteistani, enkä heittänyt yhtään hyvää kierrosta.
Lyhyt summaus setistä:
Ensimmäinen kierros. Yksi birdie radalla, jolla niitä voi saada vaikka kuinka. Avasin huonosti tai sössin lähärit, enkä käytännössä päässyt puttaamaan sitä pirkkua kuin kahdesti. Muutama bogi ja +3.
Toinen kierros. Ylämäkkee, alamäkkee ja tasasta. Eli enempi pirkkuja, mutta vastapainoksi pari tuplaa. Jälleen +3. Toinen tupla ihanalta par2 väylältä nro 17, joka pilasi siedettävän kierroksen lopussa.
Kolmas kierros. Ei enää kiinnostanut edes selvitä cutista, mut yritin kuitenkin heittää edes yhden hyvän kierroksen. Tupla ja bogi heti alkuun. Kroppa jumitti aamulähdössä ja kaikki heitot jäi alkuun lyhyiksi. Sain kuitenkin pari pirkkua perään ja tuntui, että huonon alun voi saada vielä seivattua. Mutta ei... seuraavalla n. 100m alamäkiväylällä kiekko liisi metsään n. 20-30m korista oikealle, eikä sitä löytynyt. Ei edes spotteri (tai mikä lie mies oli korilla seuraamassa) nähnyt mihin se meni. Takaisin tiille, avaus puun reunaan ja siitä kimmoke toiseen puuhun ja syvälle byltsiin. Tripla rankun kera korttiin ja onnea vaan loppukierrokselle. Hukkunut kiekko oli ykkösputterini, joten sitä ilman oli sitten selvittävä. Loput väylät meni ihan kohtuullisesti paarin pinnassa, mut rakastamalleni 17-väylälle taas tupla ja hyvä mieli loppuun siitä. Kolmas kierros sit lukemiin +6 ja koko kisa +12. Se on 13 heittoa enemmän kuin oli tavoitteena.
Rata mukamas sopi omalle tekemiselle hyvin (tarkkoja avauksia + ei liikaa siivuttamista), mutta ei vaan pystynyt kisassa heittämään keskittyneen tarkasti. Jatkuva kova tuuli teki myös puttaamisen vaikeaksi. En putannut koko kisassa yhtään yli kympistä sisään. Ketjuista ulos ja alarautaan kylläkin. Radalla on ihan makeita väyliä, mutta väylä 17 oli kyllä susi. Tuuriväylä, jos minulta kysytään. Hyvätkin avaukset liukui greeniltä pihalle ja huonot (outtiin menossa) osui tuuheaan kuuseen ja tippui ihan korin viereen. Kyseisellä väylällä oli mielenkiintoisia pelisuunnitelmia, kuten:
- Outtiin menee varmasti, joten heitä taka-outtiin, että pääset puttaamaan varman kolmosen korin läheltä. Muuten tulee varmahkosti tupla.
- Koita heittää tuuheaan kuuseen korin vieressä, niin kiekko tippuu inboundsiin.
- Tiputan kiekon 20m korin etupuolelle, että saan varman kolmosen. (Väylä on 53m pitkä!)
Joo-o. Par kakkonenhan tuo väylä. Moniko siihen otti kakkosen prosentuaalisesti? Katsokaapa tuloksista.
Ei näistä kisoista kauhiasti jäänyt käteen pelillisesti. Ei vaan ollut skarppi energinen olo ja heitto oli väärään aikaa vain ok-tasolla. Kavereita oli toki hauska nähdä, eikä tuo heittäminen kahdella ekalla kierroksella kurjaa ollut. Lost disc-triplan jälkeen meni kyl maku tuosta viimeisestä rundista ja koko setistä. Alkoi olemaan raskasta.
Järjestelyt toimi kisoissa ihan hyvin. Vapaaehtoisia oli mukavasti spottereina ja eri tehtävissä. Kaikkiin kysymyksiin tuli nopeasti selkeät vastaukset, eikä tuloksia ja aikatauluja tarvinnut odotella yömyöhälle. Kisakeskus-kahvila oli hyvä mesta. (Haju vessassa oli kyl infernaalinen, kun jengi kävi jonossa vääntämässä sinne jännä-rapula-tortut ennen kiessiä.)