Muut ovat jo sanoneet samat, mutta vahvistetaan nämä omalla kokemuksella.
Mulla oli samanlainen tilanne joku aika sitten. Piti pärjätä, muttei pärjännyt. Kisarutiinia haettiin käymällä viikkokisoja ylimäärin eikä se auttanut (ainakaan lyhyellä tähtäimellä). Meni hermojen kiristelyksi entistä enemmän.
Vaihdoin (puolipakosta, rajallinen vapaa-aika) vähempään kisailuun ja enempi fieldi"treeniin". En siis edes radalle asti mennyt, vaan siinä tilassa mikä oli käytössä heittelin kaikenlaisia shotteja: fiksuja, hölmöjä, troubleshottia ja helppoja. Ihan vaan mikä oli hauskaa. Samaa toistin viikkokisoissa, niissä harvoissa. Yritin (mutten liian vakavasti) ja käytin troubleshotteina rolleria, forea jne. Tuli välillä penaltia kun ei onnistu, mutta hauskaa oli ja itseluottamus kasvoi, tulostakin tuli. Virallisista kisoistakin tuli taad hauskempia ja heitin paremmin, ei jaksanut murehtia joka heittoa, pääsi troubleista pois vaikka mitä outoa joutui heittämään ja heitti fiksummin muutenkin. Tuli yksi MA1 voittokin ja nyt avoimessakin alkaa pärjätä kun pelaa omilla vahvuuksilla eikä niin murehdi.
Eli hauskuus takaisin, ja heittelemään vaan. Tulos tulee ajallaan, joka heitto kasvattaa rutiinia. Aina ei voi pirkuttaa, mutta bogit välttämällä pelaamalla fiksusti ja troubleshotit hanskaamalla pääsee jo putkälle ja korkealle. Sipulihommia tämäkin :-)
