Toivottasti ongelma ratkesi pysyvcästi ja ongelmattomasti tuolla. Isoista eläimistä porolla on paras hyötysuhde aiemman askeleen energian kierrättämisessä seuraavaan, koska porolla on tuplanivelinen polvi. Kissat ja parkour hyppijät esim. kierrättävät laskeutuessa jännittyneiden lihasten energian eteen hyppämällä. Vapaajuoksijat jännittävät vähän jalkaterää ja lihaksia, jotta juoksu tuntuu kuin kumimatolla minitrampoliinillä eteen ja takaisin ylös pompulta, kun vain vielä nojaa vähän eteen, pomppu työntää myös eteen päin. Ja säästää energiaa paljon. Poro huijaa ja käyyttää tuplanivelen mahdollistamaa sisäistä trampoliiniaan. Eläinkunnassa ei liene paljon kirppuja parempaa hyppääjää ja porokin jää kauas. Montako sataa kertaa kirppu hyppäsikään korkeutta yli oman korkeutensa? Poro ei siihen pysty lähellekään j asilti sillä on etu yksiniveliseen suteen verrattuna juoksunopeudessa ja metabolisessa kulutuksessa. Poron haittana on pieni vatsa, joten se joutuu pysähtymään syömään, kun susi jahtaa sitä. Onneksi surempi nopeus antaa etumatkan, jonka aikana syödä. erettä poroa ei nopeinkaan susi saa kiinni kuin poron vatsaan ylettyvän lumen hidastaessa menoa ja eliminoidessa suuren osan sisäisen trampoliinin edusta. Sittenkin susi yleensä tarvitsee väijystä sprintin, eikä kestävyysjuoksua, kun ei susikaan pitkään paksussa lumessa pompi hangen päälle.
Jos eläinkunta harrastaa dopingia tuplanivelisyyden muodossa, miksi PDGA kieltää heittämisen apuvälineet tasoituksena kolhiutuneille? Eikä tarjoa vammaisurheiluluokkia. Toisaalta kukapa sinne käden sisään näkisi? Aloitin fribailun käsileikkauksen jälkeen kuntoutuksena, joten en osannut tilata tuplaniveltä :-)
