Noniin, eli vinkkejä viksummilta ja rautalangan vääntämistä kehiin, kiitos. Mikä siinä on kun koittaa oikeaoppisella tekniikalla heittää, niin ne kiekot painuu lähes aina vasuriin (rhbh). Tämänkin viestiketjun lukenut lähes kokonaan läpi, mutta ei mitää ahaa-elämystä ole löytynyt. OAT:ta taitaa olla heitossa enemmän kuin tarpeeksi, mutta ei siitä tunnu pääsevän eroon (koittanut eri grippejä ja pitää kämmenselän taivasta kohti ym.) Kenelläkään ollu samaa ongelmaa ja päässyt siitä eroon? Ja miten?
Tällä hetkellä siis heitän, tekniikanmähkimiseen kyllästyneenä, omalla kädenriuhtasu-tyylillä. Eli veto lähtee vasemman olkapään kohdalta tai pikkasen kauempaa, ja katse ei taida lainkaan lähteä kohteesta. Ja heitto on sellanen terävä nykäsy. Tämän tyylin olen saanut jopa melko toimivaksi, vaikka pituus yleensä keskimäärin jää sinne 75-85 m paikkeille (on kyllä muutamaan kertaa 100m rikottu tasasella.) Pituuspotentiaalia ei tuolla tyylillä varmaa tuon paremmaksi olekaan, ja aika usein vielä käden/olkapään saa kipeäksi, jos vähän pidempää heittelee.
Ja aina kun yrittää kehittää oikeaoppisemmaksi omaa heittoa, niin alkaa vaan ärsyttää kun ei lähde niin pitkälle ja tarkasti, jolloin helposti vaihtaa takaisin omaan tyyliin.
Lopuksi pari kyssäriä, eli paljon on täälläkin puhuttu, että midareilla ja etenkin puttereilla olisi hyvä treenata. Jos treenaatte draivia putterilla millaista grippiä käytätte, samaa kuin draivatessa vai putatessa vai joku muu? Itse saan parhaat heitot putterilla, kun annan ranteella paljon jengaa, mutta tämä tyyli ainakin tämän ketjun perusteella on myös väärin? Ja vielä tämä kuuluisa fraasi ”kiekko irtoaa kädestä, sitä ei päästetä irti”, niin kyllä se kiekko mulla ainaki jää kätee ja lähtee 90 astetta oikeelle, jos tolla mentaliteetilla draivaan. Eli jos draivissa on kaikki kohdallaan se kiekko lähtee automaagisesti kohdetta kohti, vaikka rutistais kovempaaki?
