Mukkulassa vierailtu tänä aamuna uudelleen. Katsotaanpas kristellipalloon ja lasketaan sitten matikkaa.
Mukkula nähty tänä aamuna. Kovasti on uusilla väylillä tekemistä, mutta olihan tuolla kello 10 jo ainakin neljä tyyppiä metsässä siivoilemassa. Oksasahaa ei näkynyt mutta duunia painetaan varmasti kaksin käsin. Lauantaina on vielä jotkut isommat talkoot, joten edistystä nähdään varmasti.
Korit oli vaihdettu uutukaisiin Latituden basketteihin, ja nurmi oli kaunista ja lyhyttä. Väyläopasteet kohdillaan ja rataan kuulumattomat korit pois. Väylillä ei muuten enää eroja näkynyt.
1. Testasin MD2, Jokeria ja Gatoria. Kaikista pirkko. Aamulla oli tyyni, joten helppohan se. Kisaan valinnen kuten viime vuonnakin Mukkula Openiin Gatorin. Flättinä rivarin päätyä kohti ja se päätyy korille. Varmaa peliä, ei juuri tarvitse tuulesta, kulmista tai voimastakaan välittää. Kakkosia pitäisi kirjata aina, mutta eka väylä, eka putti, yleisöä... 2, 2, 2, 3.
Sinne ne viisi taas meni ympyrään, mutta kolme ekaa puttia karkeasti ohi. Tämä on kierroksen alun suurin pelko: jumissa oleva putti.
Päivitetään numeroita: 2, 2, 3, 3.
2. Tämä on paha väylä. Ei sen takia että pitää heittää väliin, mutta tiille tuuli ei yllä ja jos heittää liian vakaata on outissa, ja sopivasti alivakaata niin toisella puolella outissa. Tänään paras oli kohtuu vakaa S-PD flättinä, jolloin teki ihan pienen taiton ja meni milliin. Tuulesta riippuen sitten ehkä alivakaampaa PD:tä tai lisää kulmaa. Nelosia ei tarviis tulla mutta eiköhän niitäkin yksi tule. 2, 3, 3, 4.
Testasin myös hyssereittiä (ei mun kädellä kun viiteentoista, ja toinen outtiin.. ei jatkoon). Eka PD taas first-tree -> re-tee, ja toka seiskaan pitkäksi. Ei tarviis kisassa toistaa tätä kuviota kyllä. Laitetaan kuitenkin maltillisemmin 2, 3, 4, 4; sen verran se outti kiessin alussa kutsunee, tai sitten mokaillaan puttia.
3. Koivukuja oli tänään taas helppo. 5/5 pöröä, joista yksi polvelta oksan alta, loput nostoja. Tuo "yhden askeleen vauhti" toimii hienosti putteriheitoissa. Mandoja ei olisi tarkoitus missata kertaakaan, mutta tuulessa se on helpommin sanottu kun tehty. 2, 2, 3, 4.
Örp, se oli juuri one-time-wonder kuten ajattelinkin. 1/5, yhtään en kyllä ohi saanut mutta joka puolelta vinoon kyllä. Otetaas tässäkin yksi pois 2, 3, 3, 4.
4. Ensimmäinen par 4 on hieno väylä. Sen voi pelata isokätiset vaikka tiiltä korille eaglea hakien, lyhyellä avauksella bunkkerin eteen, vähän pidemmällä sen taakse tai draiverilla pitkälle väylää pitkin. Jokainen lähestyminen on sitten erilainen, eri mittaiset ja korin edessä olevat puut erilailla vaikuttaen. Testasin kaikkea muuta paitsi sitä eaglehakua (narukäsi), ja kaikilla pääsee perille. Kovassa tuulessa olisi houkutus jättää avaus lyhyeksi ja laittaa dessua kipolle, mutta esim vastatuuleen voi käydä ettei pääsekään outin yli ja sitten nelonen lähtee aikasta kaukaa. Periaatteessa ei kuitenkaan vaikea väylä jos sen avauksen saa heitettävälle jatkopaikalle ilman outtia. Arvotaan tähän vaikka 3, 4, 4, 5.
Viimeeksi kaikki kuusi nätisti väylään, nyt niitä meni outtiin oikealta että vasemmalta. Jokeri seiftit meni ok (liiankin lyhyitä öh), ja viimeisenä heitetyt alivakaat PD:t loistavasti. Ellei lähdössä tuule järkyttävästi niin PD se on siis, ja päälle Jokeri hysseä milliin. Pidetään ennuste. 3, 4, 4, 5.
5. Vitonen on vaikea. Pelikirjassa aina on lukenut seifti kolmonen ja suurinpiirtein sen olen ottanutkin, vaikka se seifti onkin ollut joskus huono(hko). Kunhan ei heitä outtiin niin... Treenailin tänäänkin seiftiä, ja viimeisenä sitten testasin ihan piruuttaen dessua kupille, en muista olenko koskaan edes viitsinyt yrittää kiitos ojan yms. Kolmeen metriinhän se meni nätillä ässäkurvilla. Nyt sitten pohdituttaa että olisiko riskin paikka kuitenkin, kun outtiviivalta saa kohtuullisen salettiin sen nelosen pois kuitenkin. Ärrrrr. Laitetaan nyt 3, 3, 3, 3, mutta jatketaan pohtimista seuraavissa treeneissä kun ehdin useamman koittaa.
Seiftiä painettiin tänään outtiin niin pitkäksi kuin vasemmalle, ei hyvä. Laitettiin toki myös väylään ja laitetettiin myös se antero korillekin, kymppiin tällä kertaa. Kevyt ahdistus alkaa tulla tuosta seiftistä kun se epäonnistuu, mutta korille menee... Lasketaan sen mukaan ettei korille vedetä (jätetään veto-oikeus myöhemmille kierroksille) ja otetaan 3, 3, 3, 4. Kyllä joku mättää yhden neljästä.
6. Tähän ei narukäsi riitä taas edes pitkälle putille. Tosi pitkälle kyllä, mutta kannattaako runata on sitten toinen juttu. Korin takana on outtia ja kivasti rollaava pikku mäki. Jossei nyt ihan joku naurettava tuuli ole niin heitän hyssen siihen bunkkerien väliin ja otan kolmosen pois. 3, 3, 3, 3.
Pikkuvastaiseen painettiin tähänkin outtia oikealle. Pitää heittää vakaampaa vaan. Putille, edes pitkälle, ei oikein pääse. 30m metrinen on jo siinä ja siinä menisikö edes alaraudan korkeudella enää, joten putataan alle vaan. 3, 3, 3, 3.
7. Vaikea par 4. Avaus pitää riipaista about täysiä, ja mielellään pitäisi osua siihen oikeaan reunaan jotta voi heittää väylää pitkin, joka ei edes hyvältä paikalta ole mikään helppo heitto. Se on niin helppo jättää metrin matalaksi, jolloin jää päälle kymppiin rinteeseen. Jos taas kaivaa väylädraiveria niin sitten voi olla pitkällä ja paluuputti sieltä on kohtuu "death putty". Jos avaus menee vasemmalle reunalle niin sitten olisi hyvä saada ylimääräinen 10m, että pääsee yhden puurivin ohi helpommalle lähärille. (Kuuluisat viimeiset sanat, mutta) ei tästä nelosta kummempaa pitäisi ottaa. 3, 4, 4, 4.
Oli taas parempaa ja huonompaa avausta, pääsääntöisesti hyvää kuitenkin. Jatkoheitto on tosi paljon paikasta kiinni, mutta rolleja jos ei tule niin nelonen korttiin maksimissaan. Muutama puttitreeni siitä jyrkimmästä kohdasta, alkoi siitäkin löytyä sopiva voima. Aivan varmaa että joutuu tällaiselle putille kisan aikana. 3, 4, 4, 5.
8. Ensimmäinen uusi metsäväylä. Väylä vaan oli kateissa, mutta ukot painoivat ja painavat hommia vielä. Tämän päiväisen väylään laittaisin varmaan Roadrunneria flipillä sinne oikealle, tms, jotta voisi koettaa pitkää puttia tai ainakaan ei olisi kaukana ryteikössä. Katsotaan ensi viikon treenillä mikä on se oikea pelikirja. Laskentaan vaikka 3, 3, 3, 3.
Ei oikein pelikirjaa. Varmaankin joko sinne vain tahi Roadrunnerilla vähän pomppurolleria. Kolmosia jos saisi niin hyvä. 3, 3, 3, 4.
9. Toinen uusi metsäväylä. Vähän hassu nökörunko jätetty keskelle väylää, mutta muuten ihan OK. Ei erityistä väylää tässäkään vaan sinne jonnekin. Ei kuitenkaan samanlaista risukkoa, joten runkoja on helpompi väistellä. Korikin on varsin mielenkiintoisella paikalla. Näillä näkymin tuskin suuresti muuttuu, joten tiipparia luultavasti ja 2, 3, 3, 4.
PD paikaltaan oli ihan bueno. Osuu väliin ja lentää sen 80m sen ihmeemmin yrittämättä. Tuuriahan se vaatii, kun runkoja on joka puolella, mutta on siellä ihan järkevä linja kunhan pitää tarpeeksi matalana. 2, 3, 3, 4.
10. Kolmas uusi metsäväylä. Kori ei näy tiille ja taas on ryteikköä koko rahalla heti kun polulta poistuu. Väylistä lyhin, mutta ylämäkeen ja pahalla greenillä, joten ei helpoin. Ylämäkeen heittäminen on tunnetusti mun akilleenkantapää joten en saanut kuudesta avauksesta kuin yhden rinkiin. Henkisiä juttuja, joita täytyy mennä korjaamaan vaikka Kaatiksen 11:lle ennen kisoja. Puuhipsuja pehmentääkseni heitän varmaan midarilla, ja ryteiköstä riippuen ei tästä varmaan nelosta saa kuin puttimokilla. Laskentaan 2, 3, 3, 4.
Ylämäki ei sovi mulle :-) Kaikki heitot oli ihan ok. Midarit vähän tynkiä ja PD:t vähän liikaa ylämäessä. Pitää harkita kisassa sitten edellisen väylien perusteella mikä toimii. Otetaan kakkonen pois kirjasta, greeni on vaikea eikä siinä tee mieli runata ellei ole todella lähellä, tai korin alapuolella. 3, 3, 3, 4.
11. Alamäkeen 117m, kyltissä normaalisti par 4. Kisoissa lienee par 3. Ainakin midarin sain rinkiin, joten hassua olisi putata eaglea. Linja on kyllä hiuksenhieno, mutta ei se eaglen arvoinen sentään ole. Väliin pitäisi osua, vähän taittaa oikealle ja feidata suoraksi. Jos puuhipsusta pääsee pöpelikköön niin kolmosta saa taistella jo. Väylälle jos tippuu niin jo 20m tiiltä saa suoralla putteilla parin pois silti. Arvotaan pari hipsua, ja pari pitkää puttia eli 3, 3, 4, 4.
Par kolmonenhan se on. Tänään ei midarit taipuneet korille asti vaan niitä oli ihan joka puolella metsää. Kolmosten arvo nousi vain mielessäin. Kakkonen on ihan pelkkää bonusta. Pidetään ennuste: 3, 3, 4, 4.
12. Vanha uusi metsäväylä. En vieläkään nähnyt sitä väylää keskivaiheilta korille, joten heitetään siihen väliin ja laitetaan sormet ristiin että flipperissä käy hyvin. Runkoa on tasaisesti kaikkialla, eli kyllä se kiekko sieltä välistä mahtuu, mutta en tiedä minne se pitäisi tähdätä. En usko että pirkkua tulee korortettuun koriin itselle, joten 3, 3, 4, 4.
Kaikki PD:t pilliin. Yksi puttikin sisään, toinen rautoihin ja yksi ihan lopussa tullella hipsulla sellaiseen jonkkaan että nelonen olisi hyvä. Tuuria taas kovasti mukana vaikka väylään osuisikin. Skippikin voi lähteä mihin vain. 2, 3, 4, 4.
13. Pitkä, hieno metsäväylä. Vähän par 3.5, sen verran kaukana kori on ja linja jopa isompi kätisille vaikea. Midarimainen linja jossa feidiä ei saisi juuri tulla vaan pitäisi liukua 150m pillissä alamäkeen. Pelikirjaan siksi kirjoitan että S-PD siihen kallion kulmille, ja siitä alle ja kolmonen pois. 3, 3, 3, 4.
PD:t meni parhailla linjoilla, mutta tökkäsivät kuitenkin iron leafiin ja jäivät mäen päälle. Mikä ei ole huono, mutta PD sopivasti lirvautettuna voisi jaksaa korille asti. Kahjo-Mikko pisteli Dessulla pitkäksi pari kertaa, enpä uskonut senkään olevan mahdollista, jotenkin epäluonnollinen linja
Kallion päältä on vielä 50m korille, joten feidin kanssa saa olla tarkkana. Putilla ei jaksanut korille asti enää, joten heittää pitää. 3, 3, 3, 4.
14. Hieno puistoväylä. Pitkä, kapea eikä avauskaan kelpaa missä vaan. Bunkkeri on ilkeässä paikassa, ja sen yli pitäisi mielummin päästä, jotta pääsee kokeilemaan kolmosta. Tämän päivän avauksilla tuntuu että oikealle saa avata kohtuullisen paljon ilman että osuu pahasti puihin. Mun kädellä näytti olevan suurinpiirtein maksimi sellainen joka bunkkarin tasolla feidatessaan hipoo lehtiä. Ne olivatkin parhaat paikat muutenkin. Ehkä reilummin vasemmalle voisi tulla niin ihan yhtä suurta antsaa ei tarvitsisi laittaa. Toisaalta vasemman reunan heitoissa kiekko ei juuri lennä sisällä, joten jos antsa jää kotiin niin uusi lähtee lähes samasta. Hieno ja haastava väylä. Laitetaan tähän komia sateenkaari: 3, 4, 5, 6.
Tänään roiskintapäivä teeman mukaisesti vedettin kiekkoa pitkälle, vasuriin, oikealle, puihin ja vaikka minne. Jos dessu flippaa niin kyllä se munkin kädellä jaksaa kaivautua koivun lähdistöön ja rollia ojaan, joten ei saa flipata. Jyrempää. Toinen vaihtoehto on heittää suoraan kohti bunkkeria pientä anteroa jolloin ei tarvitse raapia ihan niin täysiä, vaan antaa ässän tehdä työt. Menee nimittäin ihan yhtä pitkälle. Se vaan jos antero jää kotiin niin outtihan se kutsuu. Jatkoheitto on PD jos pääsen bunkkerin yli. Se riittää alamäkeen korille, eikä ole niin herkkä feidaamaan outtiin. Lyhemmällä avauksella sitten tehdään neuvotettelu sipulin kanssa: joko Dessulla pidemmälle tai sitten yritetään seiftiä jota ei ole harjoiteltu. Kaikki on edelleen mahdollista. 3, 4, 5, 6.
15. Väylän pidennys taitaa olla jo vuosia vanha, mutta en silti pidä siitä. Par nelosenakin toimisi hienosti, kori siihen kauempaan tolppaan vaan. Noh kuitenkin. Avaus saisi olla ihan reilun mittainen, dessulla. Vasen laita parempi kuin oikea, mutta pääasia on että kohtuu mittainen ja sisällä. Jatkot pitäisi saada sinne mäen juureen, jotta aukko johon heittää on riittävä. Mitä kauempana olet sitä nihkeämpi on ylös päästä. Joutuu heittämään ylemmäs jossa on enemmän oksia ja välikin tuntuu pienemmältä. Se jatkoheitto avauksesta tähän sweetiin on hankala ja joko sitä pääsee sieltä pitkältä vasemmalta yrittämään ihan suoraan tai sitten pitää olla näppärä piikkifore tai taivasantsa. Parikin metriä pieleen riittää että korille ei pääse. Siksipä siis epäilen itseäni ja tarvitsen luultavasti kolme heittoa päästäkseni siihen tai vähän ohi, joten vitonen on parasta. Ainakin yksi outtikin tulee väännettyä, joten 5, 5, 6, 6.
Tänään vähän roisimpaa avausta kehiin, ja yritettiin pidemmälle. Kyllähän väylä on selkeästi helpompi jos roiskaisee mandopuiden väliin asti. Siitä jatkonäpy mäen juureen siihen pienen ojan seutuville ja seuraava toivottavasti ylös asti. Pirkko on bonus, mutta par kelpaa joka kerta. Parannetaan kuitenkin ennustetta, ja luotetaan siihen ettei outtiin heitetä kovin usein. 4, 5, 5, 6.
16. Dogleg metsässä. Lähestymistä on hienosti siivotttu ja tehty ihan tie, joten se kolmonen on hyvinkin otettavissa. Tärkeintä on pitää avauksen mitta kurissa. Tietä pitkin ylikääntäen ja pysähtyen sen leppärykelmän oikealle puolelle, niin jäljellä on alle 40m lähäri ja nosto. Toki jos avaa pyltsiin oikealle, vasemmalle tai pitkäksi niin good luck. Laitellaan tähän nyt positiivisesti 3, 3, 4, 4.
Avauksen pituus alkaa täsmentyä: niiden haapojen oikealle puolelle, ehkä pikkuisen pitkä mielummin kuin lyhyt. Kyllähän se antsa meni perille, mutta onpahan tarkkaa. Mielummin suora lähestyminen tai pieni hysse. Alamäkifore oli julmettu katastrofi viikonlopun treenistä huolimatta, joten jätetään se seuraavaan elämään. Alivakaa P2. 3, 3, 4, 4.
17. Henkilökohtaisesti vaikea par 4. Avaus ei saisi oikein feidata ja sen pitää olla kohtuullisen hyvin määrämitassa, jotta saa järkevän kulman lähestymiseen. Greeni on kapea, ja jotenkin visuaalisesti harhaanjohtava, koska kuten viime vuonna Mukkula Openissa, niin nytkin treeneissä jätän joka kerta 10-15m lyhyeksi kaikki lähärit. Pitää oikein erikseen keskittyä että tulee tarpeeksi mittaa. Jännää. Vasta pelattuani väylän tuli mieleen se isojen poikien reitti eli skippi juuri ennen mandoa oikealta pelaten. Sieltä puiden välistä taitaa olla paremmat näkymät korille, joten seuraavalla treenireissulla tätäkin pitää kokeilla. Muuten mennään tuulesta riippuen MD2/Tiippari valikoimalla. 3, 4, 5, 5.
Tähän tyhjättiin bägiä sekä suoraan että hysselinjalle nyt. Hysselinja voittaa hands down. Kunhan ei heitä mandopuusta ohi niin mikä tahansa paikka puiden välissä antaa paikat lähestymiseen. Väylää pitkin pelatessa ja vasuriin feidatessa ei. Pidetään siis birdiemahdollisuudet elossa ja pelataan hysseä skipillä. Oikein hyvällä skipillä ei jää yhtään puuta eteen. Nappastaan yksi heitto enemmän kotiinpäin: 3, 4, 4, 5.
18. Isokäsien pirkkuväylä amerikan malliin. Puita vain nimeksi ja mittaa reilusti. Kymmenen dessua heitin (extraa mukana ja osa ei todellakaan mitään pituuskiekkoja), ja kolme 15m puttia sain. Vain yksi outtiin (oikealle, puoli metriä), joten kolmosia olisi tullut reilusti. 2 puttia metalliin, joten hyvällä tuurilla voisi irrota pirkkukin. Kiessin päätteeksi ei kyllä ole paras puhti enää käsisllä, joten toivotaan että otetaan helppoja kolmosia. 3, 3, 3, 3.
Se 15m putti on paras mihin pystyy, sillä sipuli. Lähemmäs ei kiessin päälle irtoa vaikka mitä tekisi. 15m putti on toki sellainen että ehkä sen yhden neljästä upottaa. Tänään alapelti, ketjut ja kahdesti milli ohi ketjuista neljästä lähimmästä avauskesta. Ollaan rohkeita ja laitetaan 2, 3, 3, 3.
Sitten se matikkapuoli:
THE SUONARI kierros: 49, -12 (röhönaurua....)
Hyvä normipäivä: 64, +3.
Huono normipäivä: 69, +8.
PAINAJAINEN: 80, +19.
Keskiarvo: 65.5 = +4.5 per kiessi.
Hyvä+huono=norminormipäivä = +5.5 per kiessi.
Kisaradan parin arvosta ei ole tietoa, mutta perstuntumalla arvon sen 985-990 väliin. +5 per kiessi noin 8 pojon heittoarvolla on siis 945-950, eli vähän liiankin tarkkaan omaan ratingiin. Sillä ei mennä sunnuntaille 50-60% cutista (50% on noin 45 pelaajaa, 45:s ratingissa on 958). Cutista mennään luultavasti noin 960-965 kierroskeskiarvolla, eli yli oman tason pitää pelata.
