Ja nyt aletaan päästä mm. siihen juurisyyhyn miksi en itse enää osallistuisi Meilahdessa järjestettäviin rating-kisoihin melkeinpä mistään hinnasta. Siinä vaiheessa kun rata on sitä luokkaa että "pirkko pitäisi saada vähintäänkin joka toiselta väylältä ja yhteenkään bogiin ei ole varaa mikäli meinaa pärjätä", niin itseltä ainakin menee täysin kiinnostus lajia kohtaan. Varsinkin kun tähän lisätään vielä ne viikkokisa- yms. sankarit, jotka heittävät kotineppailuradalla jotakin 100 kierrosta vuodessa, samalla kun itse tulee pelattua samalla radalla se 0-5 kiekkaa per kausi. Kyllä lähtökohta minusta "kisaradalle" pitäisi olla se että birkku on palkinto ja par on "+/-0". Ts. birkkuja ei pitäisi sataa pelaajille kuin taivaalta pisaroita. Se on vielä ihan ok että radalla on se pari "pakko-birkku" väylää, joissa haastetaan pelaajia henkisesti, mutta siinä vaiheessa kun rata koostuu pääsääntöisesti näistä, niin itse ainakin puhun jo ennemminkin "hupi-" tai "putteritreeniradasta". Se että jos 100 metriä ja 150 metriä heittävät pelaajat ovat lähtökohtaisesti radan puolesta samalla lähtöviivalla (toinen avaa väylät putterilla, toinen väylädraiverilla), niin on vain minusta yksinkertaisesti väärin.
Itsekin olen tuota matikkaa jonkin verran pureksinut. Monelle syntyy helposti sellainen harhainen mielikuva että kun treeneissä menee se 80 % 10-metrisistä sisään, niin tällöin lyhyiltä "helpoilta" väyliltä pitäisi ottaa kutakuinkin 80 % ajasta birkku. Todellisuudessahan noita avauksia tulee aina silloin tällöin mogattua vaikka olisi kuinka tikissä ja puttietäisyydet vaihtelevat helposti 0-20 metrin välillä lyhyemmilläkin väylillä. Suurin harha kenties syntyy kuitenkin siitä, että harva perustallaaja (tai prookaan?) puttaa kisoissa samalla prosentilla kuin treenatessa, tai edes treenikiessillä jos niikseen on. Paineet ovat kovat ja toistotaajuus on kisoissa ihan eri luokkaa. Omasta vinkkelistäni katsottuna, yksi erittäin huono tapa aloittaa kiessi on olla ensimmäiset väylät joko avauksella tai lähärillä aina jossain 3 metrin sisällä, koska sitten kun lopulta niitä "oikeita putteja" (esim. +5 metriä) alkaa tulla, niin pahimmillaan edellisestä ennen kiessiä tehdystä treeniputista on kulunut jo jotakin 1-1,5 tuntia, jolloin tatsin saaminen puttiin voi olla vaikeaa kun ei pääse "kalibroimaan" puttia kohdalleen niin kuin treenatessa.
Pitääpä itsekin tässä "saikulla" ollessa väsätä jonkinmoinen arvio siitä kuinka eri tulokset ja suoritteet todellisuudessa arviolta jakautuvat kierroksella. Se että mitä niistä sitten voi oppia, onkin eri asia. Itsellä ainakin on jo tiedossa se, että useimmat kisat kaatuvat siihen kun tulee liikaa tuplia ja suurempia. Jos nämä saisi kitkettyä pois (esim. yksi tupla per kierros tai kaksi kierrosta, eikä yhtään isompia), niin olisi amatööreissä todennäköisesti käytännössä aina TOP-5:ssä.
