(aloitin uuden ketjun kun laajempi keskustelu ei mielestäni tuonne
Kylmäkosken ketjuun kuulu)
Anyways, ite siis kirjoitin tuon Harmon viittaaman
blogitekstin. Pari juttua nyt tuli vielä mieleen.
Uskoisin, että enemmän kun mielellään useat kaupungit tai kunnat ottaisivat jonkun seuran huolehtimaan radasta korvausta vastaan. Ei huono vaihtoehto seuran toiminnan edistämiseksi?
Mä kyllä luulen että useimmissa paikoissa seurat tekee hommia aikalailla pro bono. Kaupungilta tulee varusteet ja satunnaista apua tai sitten jotain vuotuista taskuraha-avustusta mutta tuskin missään järkeville palkoille pääsee. (tai siis en tarkoita että jäsenten pitäisikään nostaisi itselleen ihan konkreettista palkkaa, mutta jos lasketaan tehdyt työtunnit per lärvi ja suhteutetaan saatuihin avustuksiin niin varmaan alle euron jäädään per tunti. noin niinkö perstuntuma, mutu akselilla)
Korjatkaa jos olen väärässä ja tiedätte muusta. Olisi helvetin hienoa jos asia olisi niin että rahaa löytyisi hur mycket, mutta jos huonompi vaihtoehto on se että rata on skutsissa, kaupunki ei hoida, eikä seura hoida niin onhan se nyt hitosti parempi tilanne että radalla on elinvoimainen seura joka tekee sen minkä voi, niillä resursseilla mitä on, ja loput kovalla työllä josta ei saa välttämättä palkkaa muuta kuin ilon hyvästä radasta. Sitä joskus kuulee ihmettelyä "miten kaupunki voi tehdä liikuntapaikan ja sitten sitä ei pidetä kunnossa" niin voi kattoo vaikka kaupunkien budjetteja ja taseita vähän ja miettiä paljoko sitä rahaa on yhtään mihinkään.
Eli tilanne ei todellaan ole optimi ja kyllä meillä ainakin pyritään sitä muuttamaan miten kuten vaan pystytään, mutta jos vaihtoehto on se että viidakkorata tai sitten hyvä rata seuran kaikella vähälläkin irtoavalla rahalla ja jäsenten sekä talkoolaisten verellä ja hiellä, niin arvaa kumman valitsen.
Kun radasta pidetään huolta ja sitä siivotaan onko niiden roskien ja muun heittäminen vähäisempää, kun radalla jossa niitä löytyy joka paikasta?
Mä uskon tähän 100% Tottakai täysidiootti heittää sen roskan oltiin sitten missä vaan, mutta sellanen semi-idiootti saattaa olla heittämättäkin jos on muuten suht siistiä ja muistikuva sanoo että parin väylän päästä olis roskis. Kun taas jos maassa on kymmenittäin roskia, tulee helposti ajatus että "ei tää yks meinaa siinä enää mitään" - *vips maahan* Ilmiö korostuu esim. kaupungin puistoissa vappuna. Ei normaalisti ihminen heitä sitä roinaa maahan, mutta kun sitä on jo...
Nyt kun lajista todella välittävät ja lajiin vasta hurahtaneet kohtavaat pitäisi etikettiä viedä eteenpäin. Vai vaivaako meitä ensimmäiseen kuuluviakin hälläväliä asenne?
Tekstissäni oli hampaissa enimmäkseen a. uudet lajista hurahtaneet (että osallistuisivat, eivätkä vain kuluttaisi) ja sitten b. ne jo vähän pidempään mukana olleet innokkaat (jotta myös osallistuisivat, sekä näyttäisivät etikettiä ja muita kannatettavia asioita nuoremmille).
Sittemmin on tässä tullut mieleen myös ne "vanhan liiton" (ihan yleinen ilmaus, ei liity Suomen Frisbeeliittoon sinänsä) jermut että olisko heilläkin syytä välillä tarkistaa toimintatapojaan. En yleistä nyt koskemaan kaikkia (ja ei tarvi vetää herneitä nenään, vaikka sattuiskin omaantuntoon kolahtamaan) mutta olenko myöskään 100% väärässä jos sanon että osalta vanhoista (ei tarkoita ikää välttämättä, vaan myös joitakin nuorempia muutamia vuosia korkealla tasolla pelanneita) pro-pelaajista kyllä löytyy diivan elkeitä, talkoisiin ym. osallistuminen aika vähäistä, ja aloittelijoiden kanssa pinna katkeaa samantein, jne. Että kyllä sieltäkin päästä voisi hieman yrittää ajatella uudelleen tätä "me oltiin täällä ensin" mentaliteettiä.
Jos ikinä saavutan edes 900 ratingin, toivon ettei se tule ylikasvaneen egon kustannuksella.
Enhän mäkään täydellinen oo, mut kyllä mulle on laji ja seura aina tärkeempi kun oma peli.