Pakko myöntää ettei tahto riitä tähän kuntoilujuttuun, ainakaan tällä hetkellä. Leukakipu alkaa hellittää, parasetamolia en oo viikkoon enää syönyt, kasisatasella buranalla on pärjännyt hyvin ja alkaa vihdoin olemaan ekoja päiviä, ettei särje ollenkaan. Vähän on vaikea ollut keskittyä
Tässä onkin ollut aikaa miettiä asioita, kun ei friboista ole tullut juuri mitään. Tuloksena on pari huomattavaa muutosta puttiin. Ensimmäisenä mielessä pidemmän aikaa kummitellut fakta, jonka Hirsi meni viime kesänä möläyttämään. Hänkin aikoinaan aloitteli pure putterinaan ja totesi, että nopeat/matalaprofiiliset putterit ovat tarpeeksi nopeita tehostamaan kiekon feidiä niinkin hitaassa heitossa kuin putissa. Ei siinä, ihan fiksu pointti, jota on tullut pidemmän aikaa mietittyä monelta kantilta. Spoilataan tähän väliin sellainen jutska, että oon treenannut puttia MVP:n ionilla nyt reilun kuukauden sen julkaisusta electron-muovissa lähtien. Tässä siis ideana ollut se, että hitaampi kiekko aloittaa feidinsä myöhemmin, mahdollistaen suoremmat puttilinjat ja mahdollistaa tähän enemmän linjan manipulointimahdollisuuksia.
Oon joskus ehkä todennut (monta kertaa), ettei korkeaprofiiliset kiekot sovi meikäläisen handuun, joten totuttelemistahan tässä on ollut erittäin paljon. Lopputulos alkaa kuitenkin siintämään horisontissa, kun viime aikoina on alkanut mahdollistumaan suorat 10 m putit. Pureilla ja atomeilla tämä on aina vaatinut pientä ässälinjaa tai antsaa. Heittoputtereiksi ioneista ei vielä kuitenkaan juuri ole, sillä tämä korkea profiili ilmenee jännästi anhyzer-irroituksina draivissa.
Toinen viimeaikaisista merkittävistä oivalluksista liittyy yllättäen puttaamiseen. Ainahan sitä kaikenlaisessa (frisbeen)heittämisessä painotetaan rauhallista, kiihtyvää vetoa ja erityisesti saattoa. Noh, tuossa eräs vähemmän kaunis päivä tuli neppailtua liikuntasalissa ennen pesistreenejä koristauluihin. Teemana olivat sellaiset reilut 30-metriset hyppyputit, joihin hetken päähänpistosta sovelsin sellaista oppikirjamaista liioiteltua saattoa. Tämähän tuntui alusta asti todella hienolta. Yhdistettynä erityisesti rauhalliseen vetoon, olen ensimmäisiä kertoja koskaan saanut sellaisia tasapainoisia kokemuksia, joissa toista viikkoa pystyn suorittamaan putin tasapaksusti ja poikkeuksellisen hyvin päästen eron sellaisista lipsahduksista ja grippareista. Toistaiseksi tosin treeniä tarvitaan uuden tekniikan oikeasti omaksumiseksi, kun niin paljon on kuitenkin muuttunut.
Pelillisesti kaiken tämän hammassirkuksen lomassa on ollut sellaista vuoristorataa, että jäävät brinsterit ja locastrot kakkoseksi. Ristikivelle on tehty nyt kolmisen visiittiä ja rata kierretty yhteensä neljä kertaa. Ennätyksenä toistaiseksi monien toilailujen jälkeen epätasainen -2. Loput kiessit taisivat olla paarin luokka. Jospa vaikka pitkästä aikaa selostaisi uuden radan, varsinkin kun Ristikivi on todella kiva rata. Ohessa mainittu viime tiistain 2 kierroksen suoritukset:
1: Samantien väylän nähtyä, tuli mieleen hysse alivakaalla/vähänfeidaavalla kiekolla. Heitin kuluneimmalla envyllä sellaisen todella loivan hyssen, joista toinen otti johonkin oksaan ja jäi yli kympin oikealle puiden taakse ja toinen parin metrin putille.
2: Fotonilla väylään ja jatko tilanteen mukaan. Toistaiseksi aina tullut zone-paikka, joka on lipsahtanut liikaa vasuriin. Yksi pirkko taitaa olla edellisiltä kiesseiltä, muttei tällä kertaa
3: Tää on paha. Periaatteessa seiftata voi hallitulla putteriheitolla keskelle väylää, mutta itsellä on se tietynlainen pakkomielle näillö höntsäkiesseillä hakea aina korille. Zonella forea, toinen jää liian loivaksi ja feidaa vasuriin, toinen pitää kulman hyvin, mutta jatkaa liikaa vasuriin. Molemmissa tosi paha lähäri, joista toinen par ja toinen bogi
4: Tää pitäisi olla pakkopörö. Toinen nostolle, toinen liian korkeana korin yli ja par
5: Tää tuntuu niin luonnolliselta zoneforelta. Flätti release pitäis vaan saada. Ei onnistu tällä kertaa vaan paarit molemmista
6: Tää on kiva ja outo samalla. Tiiltä katsottuna huutaa putteriheittoa mutkaan ja siitä hysseä korille, mutta forellahan tietty pääsee suoraan sinne mutkan yli. Ekalla avaan buzz os:llä sweettiin, josta ionilla suora neppi korille. Tokalla sitten seikkaillaan puusta puuhun ja bogi. Huokausten laakso.
7: Testailua, toinen cravella ja toinen bossilla hysseflippinä. Molemmat jää sellaselle 10 m putille oikealta väylästä. Bossi ei ihan hirveen hyvin lähtenyt kädestä, mutta jos pirkkoa lähdetään hakemaan ni se on bossilla todennäköisempää
8: Ionilla suoraan korille. Toinen onnistuu, toinen ei.
9: Cravella haetaan ylikääntävää, mutta ei käännä tarpeeksi ja jää tosi vaikeita lähäreitä sieltä korin takaa vasemmalta. Paarit onnistutaan kuitenkin seivaamaan
10: Atomilla ylikääntävää, toinen kääntää ja toinen ei. Molemmilla yli kympin putit puiden takaa, kun toine liitää sinne tielle korin taakse ja toinen suoraan väylää pitkin korista vasuriin. Paarit
11: Tätä heitin vaan hakatulla envyllä rennosti suoraan porttiin. Korille ei kyllä napsunut, mutta paarit molemmilla helposti
12: Envyllä loivaa hysseä, 5 m putille ja pirkko, toinen osuu sisäkurvin puihin ja pysähtyy väylälle. Lähäri pitkäksi ja bogi
13: Fotonilla suht korkeeta hysseä. Molemmilla taisin päästä vajaan kympin putille, muttei natsannut
14: Buzz os -fore, molemmilla liikaa vasuriin, mutta par
15: Envyllä rento hysse, toinen jää puihin ja toinen nostopörd
16: Kuumottava väylä, mutta molemmat osuu envyllä hyvin väylään. Toinen vakaammalla feidaa vasuriin ja toinen pitää linja pirkkoputille, joka sisään
17: Tää onnistuu tiistaina loistavasti. Eka avaus hysseflippinä bossilla seiskan putille, joka alaurautaan ja toinen ehkä nelosen putille ja pirkko. Nää vois olla kisoissa kovia, sillä ei ihan simppeli väylä
18: Toinen onnistuu hyvin. Bossilla ylikääntävä helpolle zone-nepille ja pirkko. Toisella lähetään hakee hervotonta distanssia ja se kostautuu. Erittäin monen puuosuman kautta tuplabogi
Ristikiveen voi kyllä sanoa odottavansa päästä kisaamaan.
