Kempsterin KGB

[Jussijii]

Käsi pystyyn, kenen mielestä on hienoa että kilpailun kärkimies (Doss) puttaa tiiltä. Tuurilla rollaa outtiin. Puttaa uudestaan tiiltä. Koska "väylään" heittäminen on liian vaikeaa ja tyhmää kun siitä ottaa vielä isomman luvun? Ehkä mä en vaan ymmärrä tota juttua lainkaan. Mut ei mun mielestä frisbeegolfin pitäis olla sitä että putataan tiiltä, vaikka puttaaminen onkin kivaa.

Juu ei tartte kättä pystyyn nostaa.
USDGC on hieno reliikki wanhoilta ajoilta, mutta lajin suunta on jo jonnekin ihan muualle. Ei mihinkään uusille ison kisan radoille suunnitella tuollaisia väyliä.

[Flick Maniac]

Ameriikan foorumilla tämäkin keskustelu on isompaa, kuten kaikki Amerikassa. Tuosta löytyy hyvä kuva tiiltä, tuleehan tuosta vähän sellanen olo että jaahas, mitäs tonne heittäis.

http://www.dgcoursereview.com/forums/showthread.php?t=117494&page=86

[Thmz]

Jo ensimmäisellä kerralla kun seurasin USDGC:ta niin tuli mieleen tuo kyseisen väylän järjettömyys. 16-väylän jälkeen pitäisi pystyä keskittymään äärimmäisen herkkään neppaukseen jottei tulisi lukua. Ymmärtäisin jos tuo väylä olisi vaikka ihan alkupäässä, mutta toiseksi viimeisenä ei käy järkeen. Upsi olisi ihan toimiva, mutta verkko estää sen. Mielestäni tuon saaren saisi poistaa kokonaan. Takana olisi silti vesi, joka on luonnollisesti OB. Pirkkuun saisi silti tehdä töitä kunnolla.

[Kempster]

Hitto, mä kirjotin viime torstaina tähän pitkähkön ja analyyttisen vastauksen, mutta kävi klassiset ja istunto päättyi – pari harhaklikkausta ja tekstit oli hävityksissä siellä kuuluisassa bittiavaruudessa... Jos edes pikkusenkaan pidempää tekstiä suunnittelee sepittävänsä, niin pitäis ensin kirjottaa se johonkin tekstiohjelmaan ja sieltä sitten kopsata tänne.

Sen verran se nakerti että en jaksanut/jaksa kirjottaa uusiks sitä samaa tekstiä (jota en edes muistais;), eikä kyllä oo ollut oikeen aikaakaan. Mutta vähän palaan vielä tohon USDGC:hen, mua lähinnä huvittaa se että tosta väylästä #17 jaksetaan kitistä ja vauhkota – vaikka kyseisellä radalla on kuinka monta muutakin saariväylää, lisäksi perkeleen tiukkaa ob:ta hiostamassa koko ajan ja kaikkea muuta mukavaa, erikoista tai kyseenalaista. Vaikka tuurillakin on varmasti suuri merkitys Winthropissa, niin silti tarkkuutta, taitoa ja päätä siellä vaalitaan enemmän kuin mitään muuta pelin osa-aluetta.

Ei, lähtökohtaisesti ajateltuna ei ole hienoa että huippupelaajat avaavat väylän puttaamalla, mutta toisaalta se on hienoa ja jopa rohkeaa että ne jotka niin tekevät "uskaltavat" näyttää epävarmuutensa ja sen että ko. väylä kuumottaa. Ja se Dossin seiftausputti joka meni outtiin oli vaan huono, miettimättä enempiä neppas sinne liian löysän liian vakaalla kiekolla joka tuli kulmassa alas, ja heti tiesi itsekin että ei näin... flättinähän se pitäis saada sinne laskeutumaan.

Se "kaikille sama" -läppä oli kyllä huono, mutta tosiaan läppä;)

Mun mielestä tuo väylä on kaikessa raakuudessaan hyvä (ainakin katsojan näkökulmasta, mutta luultavasti tykkäisin myös pelata;), olkoonkin että on epäreilu mutta ei ainakaan tylsä... toisin kun esim. Mukkulan SM-kisojen viimeinen väylä, pirkkotsänssi (putilla) vain 130+ metriä heittäville, en tiedä voiko tylsempää lopetusväylää olla (hyi!). No joo, makuasioita... ja ihme kyllä että kaikki USDGC:n kokeneet joiden kanssa oon jutellut on sanonut että #17 on hyvä väylä!

No mutta, palataan vaikka tähän aiheeseen vajaan vuoden päästä

[Kempster]

Ja ennen kun jatketaan takaumia niin kääritääs kisaraportti eiliseltä, vielä kun on aika tuoreessa muistissakin.


Tali Viikkis Champ Invitational 2015

Eli arvostettu TVCI 2015;), Suomen ensimmäinen ja ainut PDGA-sanktioitu kutsukisa! Aikaisempina vuosinahan Talin viikkokisamestaruus on kisailtu ns. "muu kisa" -meiningillä, ilman että on ollut ratinkia jaossa. Ja paikanhan näihin karkeloihin saa lunastettua pelaamalla Talin radan alle par-tulokseen, virallisen viikkokisakauden puitteissa (touko-elokuu).

Hieno syyskeli, lähes tyyntä ja jaffakin hymyili taivaalla. Ensimmäinen kierros käyntiin mukavasti (väylältä nro. 13) kakkosella, heti perään kakkonen, sitten par ja pari kakkosta putkeen – noniin, viiden väylän jälkeen neljä alle! Viiden väylän jälkeen siis neljä alle, Talissa! Se on todella hyvä! Mutta sitten tuli joku pieni oikosulku komentokeskukseen, edessä tyhjänä ammotti väylä #18, honorit taskussa ja lentolupa myönnetty… nyt vaan par tästä niin hyvä on, Rocilla seifti melkein oikealle outtiin, jatkoyritys puskan yli osuu puskan latvaan ja tippuu puskan paremmalle puolelle mutta huonolle tontille. Huonosta paikasta, ei saa kunnon vauhteja mutta silti yritän typeränä saareen (koska pää ei vaan anna periksi seiftata bogia). No eihän se mennyt, oli jotenkin ihan vintti pimee (olis se mennyt tai ehkä olis jos olis heittänyt vähän alivakaammalla:P). Eli tuplaa korttiin.

Siten ykköselle tyhmä bogey, kakkoselle pörö ja ctp-kiinnitys, perään kahdelle helpolle väylälle (3 ja 4) bogeyt. Sitten loppua kohden tasaisesti pirkkoa, bogeya ja paria. Toka vikana väylänä oli 11, siihen hyvällä avauksella, huonolla lähärillä ja putilla nelonen (eli par, joka on tohon huono) – mutta mulla on semmonen henk. koht. fiksaatio että jos tosta tulee par niin seuraavalla väylällä (#12) haetaan mukille, vaikka se ei ns. ole järkevää. Mutta sinnehän se nätisti meni ja oli kiva lopettaa värikäs kierros pirkolla.

Ensimmäiseltä kierrokselta 5 paria, 8 pirkkoa, 4 bogia, yksi tupla ja ratingit 966. Tolla määrällä pirkkoja olis kyllä pitänyt vähän parempi tulos kun 56 (-2) saada aikaiseksi, mutta Tali on Tali. Vaikka tulos oli sinänsä ihan hyvä ja se riitti kolmanneksi, niin jossittelua kyllä riittäis… missasin muuten ensimmäisellä kierroksella itselle epätyypillisesti kaksi noin kuuden metrin puttia – sen verran harmitti että meinasin soittaa äidille:(



Tauko oli paikallaan, ja mikäs sen parempaa kuin hyvässä seurassa nauttia läheisessä pizzeriassa falafelit ja puhua frisbeegolfista.

Jatkuu…

[Kempster]

Niin, Tali Viikkis Champ toinen kierros – kärkikorttihommia, keulilla Lehtosen Juhani (-5), kakkosena Lehtisen Rauli (-4), kolmantena meikäläinen (-2) ja neljäntenä Söderströmin Matias (-1). Eli tuttuja hyviä pelimiehiä vastassa, hyvää meininkiä siis tiedossa. Kameramieskin väijyi koko kierroksen ajan mukana (mutta ei valitettavasti ottanut liikkuvaa kuvaa). Ykköseltä luonnollisesti aloitettiin; otin pari paria alkuun ja sit hienosti kolme kakkosta putkeen, etuysi kolme alle. Kympille ensimmäinen bogi, joku seiskametrinen pakkohaaraputti yläpantaan... on se kun ei Talissa voi bogeyvapaata pelata. Mutta yhdeltätoista hyvä pirkko, kakstoista seiftipar ja kolmeltatoista kakkonen. Sopivan jännäks meni loppua kohden, Rauli yhden heiton edellä meikäläistä, Juhani kaksi ja Matu neljä heittoa perässä kun oli pari väylää jäljellä. Toiseksi viimeisellä väylällä Raulille par ja mulle pirkko, eli nousin Raulin kanssa tasoihin kärkeen.

Tässä välissä tsekattiin vielä scoret (Rauli ja minä yhteensä -7, Juhani -5 ja Matu -4) ja ison maailman malliin paiskattiin kättä ennen viimeistä väylää. Meikäläisellä siis honorit, tiesin että Rauli pelaa tästä kolmosta, joten lähdin itsekin hakemaan kolmosta – Dessulla ihan jees avaus puskan ja koivun väliin keskelle väylää, Raulin avaus vähän flippaa... ei sentään outtiin (se olis ollut tylsää) mutta keskelle puskaa. Raulin vuoro, tuolta puskan sisältä ei kukaan tee kolmosta, joten Rauli vaan neppaa mantereen kärkeen ja pelaa paria. Tähän lielle kävellessä olin kerennyt jo miettiä vaikka ja mitä, reilu sadan metrin kävelymatka tuntui todella pitkältä…

Tämä kutkuttavan jännä tilanne ei hetkauttanut isoa frisbeemaailmaa mitenkään, mutta kyllä tämän amatöörin pieni maailma pysähtyi tässä kohtaa – henkilökohtaisella tasolla panokset oli suuret; seiftaamalla parin tekisin oman personal bestin Talissa ja saisin liki tonnin ratingit, ja sillä mentäis Raulin kanssa sudariin. Toisessa vaakakupissa painoi tietenkin heiton parempi ennätys ja vielä paremmat ratingit, ja olishan se suoraan pelaamalla makea voittaa… hetken vielä mietin että seiftaanko, sitten mieleen välähti todella raaka mielikuva epäonnistuneesta seiftaamisesta (hyi hittto), jos seiftais ja häviäis… se olis noloa.

Noh, arvaatte varmasti miten tässä kävi – kyllä vaan, lähdin pelaamaan upporikasta ja rutiköyhää. Eli yllytin (no ei siihen paljoa tarvinut) itseni ottamaan riskin ja hakemaan saareen, onhan se tästä kohdin niin monesti ennenkin mennyt (en sitten itelle vissiin muistuttanut että useammin ei ole mennyt). Eikä muuten mennyt nytkään… jälkiviisaana on helppo todeta että milli pari lisää hysseä tai vakaampi kiekko niin tässä kirjottelis ehkä voittaja. Mutta mitä sitä jossittelemaan. Tulipa taas opittua kantapään kautta. Jos saisin nyt uuden sauman, niin tekisinkö saman valinnan? Luupäänä luultavasti kyllä, mutta niillä pienillä kulmien tai kiekon säädöillä… tai en tiedä.

Mä en sanois (tai en ainakaan myönnä) että sipuli olis pettänyt, mutta rotsi oli ehkä liian auki… ja siitä sain ansaitsemani rankun. Töhöttelin siis tohon vielä seiskan korttiin, kun hain mantereelta suoraan kuppiin (se oli viimeinen oljenkorsi sudariin) mutta lipsahti outtiin sekin. Rauli pelas hienosti nelosen ja nappas voiton (ja saa nimen pyttyyn Jallen ja Nilsin nimien jatkoksi), Juhani tuli heitolla ohi joten meikäläinen jäi kolmanneksi.

Toivottavasti otin tästä opikseni, enkä tulevaisuudessa päästä vastaavissa tilanteissa voittohaaveita ja muuta paskaa pään sisään jos todennäköisyydet ei ole kohdallaan!



http://www.pdga.com/tour/event/22106



Ps. Wysocki, McCray, Kaukomaa & kumppanit I feel you

Edit: Perhana ratinki tipahti pinnalla.

[GARFFi]

Hyvää tekstiä. Mukava lukee joka kerta. Tua on muuten aika usein tua vastaava homma, että lähetään just vähä liikaa yrittään ehkä (atm) liian vaikeeta heittoa, vaikka tuntuukin perusheitolta. Mutta noi on just niitä, mistä ottaa opikseen. Toisaalta, tällä kertaa vaan ei menny. Ite tiiän kans kohdan ja VARMASTI olisin koittanut saareen. =) No, podiumipaikka kuitenkin, ja mukava että oli tiukkaa (Y)

[Kempster]

Tänks! Mukava kuulla

Se piti vielä sanoa tuosta sunnuntain kisasta ja omasta viimeisen väylän ratkaisusta, että siinä kun muut latailivat heittojaan ja mietin omaani – niin vilkkaan mielikuvituksen ja lievähkön keskittymishäiriön omaavana kerkesin tosiaan miettimään vaikka mitä (en tosin parasta heittovalintaa vaan kaikkea aivan epäolennaista)... esim. suunnittelin mielessäni jo Niko Kempas 1 X Tali Viikkis Champion -stämpin, mietin mitä hyvää erikoisolutta illalla siemailisin (suoraan pokaalista tietty) yksin juhlien voittoani saunassa jne.

Niin muuten, jätkille lupasin ennen toista kierrosta että jos voitto tulee niin status menee vaihtoon... voitosta oli luvassa kuitenkin sen verran mukavasti riihikuivaa, mutta kolmossijan 18 euroa ei houkutellut tarpeeksi jotta amatööri-statuksen olisin uhrannut. Ja kun tiukka (mutta hyvä) TD oli tehnyt päätöksen että lahjakorteiksi ei palkintoja vaihdeta, niin me sitten Juhanin kanssa lihotettiin Matun kisalompsaa.

Ja vaikka ensimmäisellä kierroksella otinkin kiinnityksen ctp:hen, niin se ei pitänyt loppuun asti (ei olis saanutkaan sillä ei se häävi tulos ollut). Mutta voitto ja lahjakorttipalkinto tuli erikoisessa eniten pirkkoja -sivukisassa, eli 14 kappaletta pirkkoja kahdella kierroksella Talissa – se on kyllä todella hyvä määrä, mutta ei sillä sais lopputulos olla vaan -4.

Vielä erikoismaininta TD:lle, eli TeeDeeNalle alias Mikael "ReTeeNalle" Runoselle, hienosti teedeilty! Ja sivukisoille

Ps. Pakko treenata talven aikana seiftaamista! Mutta miten treenataan seiftaamista? Tähän otetaan vinkkejä vastaan.

[lliuhto]

Ps. Pakko treenata talven aikana seiftaamista! Mutta miten treenataan seiftaamista? Tähän otetaan vinkkejä vastaan.

En mä tiedä, mutta joskus voisi - jos pää vaan kestäisi - kokeilla pelata talirundin siten että ennen jokaista heittoa tekee mahdollisimman turvallisen valinnan. En nyt tarkoita sitä että pelaisi koko hässäkkää puttaamalla läpi, mutta pyrkisi miettimään aina ne riskit läpi, ja sitten valitsemaan se vähäriskisin vaihtoehto. Veikkaisin että itsellä ei jäisi kamalasti personal bestistä jos tuollaisen kiessin saisin oikeasti pelattua läpi. Toki itsellä on heitoissa niin paljon epävarmuustekijöitä ja muutakin heilumista, että luultavasti pieleenmenneillä sinänsä riskittömillä perusheitoillakin pääsisi varmaan ainakin sen yhden pakollisen OB:n keräämään.

Vaikeinta tosin varmaan olisi pelata sitä seiftiä. Ei vaan aina pää kestä.

[Kempster]

Joo, no periaatteessa about noin mä pelaankin "seiftisti" Talissa, ainakin vakavammissa kisoissa (treenikiesseillä ja vikkokisoissakin tulee kokeiltua vaikka mitä rollereita ja kaikennäkösiä ob:n uhmauksia;). Mutta kyllä sitä pirkkoa haetaan kaikilla väylillä mihin siihen on saumat ja käsi riittää, mutta paria pelataan ns. seiftisti niillä väylillä joilta pirkkoa ei ole tarjolla muuta kun munkilla (#10 ja #15), kaikki muut on pirkotettavissa, vaikka toisilla väylillä riskit onkin paljon suuremmat kun toisilla. Mutta varsinkin Talissa liian varovainen peli saattaa kostautua, eikä tiettyjä väyliä välttämättä ole edes helppo pelata seiftaamalla par-tulokseen.

Talin #18 onkin sitten eri juttu, jolla par on oikeasti ihan hyvä tulos, jopa monen huipunkin mielestä (mm. muutama jenkki joiden kanssa oon jutellut oli sitä mieltä että par is good). Vaikka se houkuttaakin pelaamaan kolmosta, ja onhan se ihanan haastava, sopivan raaka mutta ah niin palkitseva kun kolmosen tekee. Se mikä siitä tekee erityisen vaikean kisoissa (ainakin itselle) on se, että hupikierroksilla ja viikkokisoissa tulee lähes aina haettua pirkkoa, mutta sitten kun isommissa kisoissa lähtee sitä seiftaamaan (ja kun sitä turvallista pelitaktiikkaa ei siihen tuu treenattua) niin saattaa jopa seiftaamalla ottaa pataan ja rumasti.

Mä en muuten sunnuntain kisassa ottanut kun kolme ob:ta kahdella kierroksella, ja kaikki kahdeksallatoista. Hitto vie, just muuten muistin että unohdin sunnuntaina sinne ob:lle mantereen ja saaren väliin sen kiekon (kyllä se tilanne jonkun verran vissiin pisti kypärää lommolle;)...

Niin se seiftaaminen, se on todella vaikea laji. Mä oon yrittänyt jo pidempään pelata vähän varmemman päälle kun ennen, vaikka kyllä vieläkin tulee välillä mentyä fiilispohjalta (niiiinkö;) – mitä isompi ja "tärkeämpi" kisa, vaikeampi rata ja mitä parempien pelaajien kanssa pelaan niin tuntuu että sitä paremmin keskityn, suoritan ja onnistun, otan myös huomattavasti vähemmän riskejä. Mutta silti väitän että en oikein osaa seiftata, siis silleen kunnolla mummottaa (no tietty joskus, kun on oikeesti pakko), yleensä heitän aika rohkeasti vaikka vaara vaanii ja varsinkin putit runaan läheltä ja kaukaa, vaikka kori olis kuinka tappopaikassa tai ob:ta lähellä jne... eli tähän mun pitää nyt puuttua, ja opetella nöyrästi ottamaan se par vaikka pirkko kiinnostelis, tai jopa isompaa kalaa jos ei pariakaan ole tarjolla.


Edit: Jes, ens viikolla alkaa Tallaajien hallivuoro... mä mummottelen joka vuoron siellä jossain nurkassa

[Tapanote]

Mä en kans tajua miten jotku pystyy seiftaamaan. Mä yritän aina riskillä ja täysiä.

Jätän tämän vaan tähän:

[Kempster]

Haha, juuri näin Tapani! Tuo on kyllä aika kadehdittavaa tuo sun seifti järkipeli, mä katoin joskus aiemmin ton sun EO-pelikirja -videon – ensin hiukan jopa ällötti mummottelun määrä… mutta nyt katoin ja kuuntelin uudelleen oikein ajatuksella, ja kun objektiivisesti asiaa lähestyn niin ymmärrän homman nimen. Mutta se ei vaan oo niin helposti tehty kun sanottu ”että senkus seiftaat, neppaat vaan alle ja otat parin pois”, subjekstiivisesti siis;) Vaatii nimittäin treeniä treeniä tuokin siinä missä lajin kaikki muutkin osa-alueet.

Tulipa tästä nyt samalla mieleen, että kun tulevana lauantaina on Vihdin Kaatiksella End of Summertime -kisat, niin otan yhdeksi päätavoitteeksi seiftata siellä (ettei nyt vaan sattuis mitään;). Ja ajattelin edetä tämän seiftaamisen kanssa ihan pienin askelin, eli ensin keskityn vaan siihen että en runaa putteja jos on rollivaara tai jotain vastaavaa plussakenaarioita edes pikkusenkaan kulman takana kurkkimassa. Sitten next stepit vois olla seiftimmät avaukset, mielummin mörristä neppi väylälle ja bogi korttiin kun "kokeillaan josko onnistuis" -sankariheitto ja isoa kalaa koukkuun. Katotaan onnistuuko?!?

Pitäisköhän munkin oma Kaatiksen pelikirja julkistaa, kun kerran muutkin


Edit: Kappas, Kaatiksen kisahan ei ookkaan täynnä... mä oon ilmonnut avoimeen (sillon ei muualla ollut tilaa) mutta nyt siellä olis vissiin kapasiteettia MA1:ssä ja kakkosessa, pitäisköhän vaihtaa (onnistuiskohan, eiköhän... vai mitä mieltä ootte)?

[Ari]

Pelikirjan hankkiminen on aina iloinen asia ja sen julkistaminen vielä hienompaa.
Jäämme odottamaan.
Kannattaa muistaa luokanvaihtojen osalta, että eri luokat pelaa tuossa kisassa eri tiipaikoilta.

[Flick Maniac]

Takatiiltähän on vain enemmän seiftattavaa.... 

[jtrogen]

Höpöhöpö siitä Niko muistetaan, että uskalsi yrittää. Kaikki tai ei mitään. En itse uskaltaisi vaan pelaisin varmaan aivan superseiftiä.