Piazza OpenLauantaiaamuna oli jälleen kellot synkronoitu, muutama kilpatoveri poimittiin matkalta mukaan ja suunnattiin kisailemaan kohti Raaseporin Skogbytä. Jossa kisakeskuksessa oli hyvät puitteet, treenikorin ympärillä kuhisi, koppailukiekot lenteli ja tarjolla oli aamupalaa jne. – eli fiilis oli kun isommassakin kisassa! Aamupala huiviin pelaajakokousta kuunnellessa. Siirtyminen aloitusväylälle – muutama treeniputti ja oho, yhtäkkiä kisailtiinkin jo. Eli lämmittelyheitot jäi kokonaan väliin, mutta hyvin se eka heitto silti meni.
Ensimmäinen kierros oli vähän kaksijakoinen; muutamalla helpolla pakkokakkosella onnistuin sössimään ja joutu oikeen pitkällä putilla seivaamaan parin, yhden 7-metrisen putin missasin, muuten oli putti hyvää. Väylällä #15 hetken mielijohteesta poikkesin pelikirjasta ja avasinkin forella, aika maukas kämmen Dessulla lähtikin ja luikerteli pitkälle eagleputille – mutta about 15-metrinen hyppyputti meni ketjuja hipoen ohi... Olis kyllä maistunut hyvältä kotka, niitä meinaan on aika harvoin tarjolla (no joo joo, onhan se vähän helppo par-nelonen;).
Tämän helpon ctp- ja maisemaväylän mokasin molemmilla rundeilla, väkisin punnersin kolmoset.Vaikka tulos olis voinut olla helposti pari heittoa parempikin, niin kyllä -9 (982) kelpas. Pelkkiä kakkosia ja kolmosia lapussa on aina hyvä, mutta ei se mihinkään riittänyt. Sillä Rene "SM-kolmonen" Honkanen paineli tauluun uuden rataennätyksen -12, eaglella höystettynä! Tauolla arvailtiin että minkähänlaista ratingia sillä irtoo... minä veikkasin että 1020 ja numerolleen sehän se alustava oli (hitto, unohdin lauantai-iltana lotota;).
Kisakeskuksessa oli tauolla yhteisruokailu, joka sisältyi osallistumismaksuun (tämmösille iso peukku), lasagne oli maittavaa ja jälkkäritkin maistui. Mutta kun oltiin syöty niin tajuttiin että toisen kierroksen alkuun olisi vielä melkein kaksi tuntia! Mikäs siinä, nautittiin todella hienosta kelistä ja käytiin vielä kaffella Esson baarissa. Toiset kävi jopa Västerbyn radalla pelaamassa ja pitämässä "lämpöä" yllä, se olis saattanut olla ihan hyvä vaihtoehto... sillä kolmen tunnin tauko kierrosten välissä kyllä verotti. Olis pitänyt ottaa Väykästä mallia ja levyttää hetki.
Väykkä nokosilla.Ensimmäisellä kierroksella oli pelkästään tuttuja samassa ryhmässä, ja niin oli toisellakin kierroksella… iso laji mutta pienet on piirit;) Paikallinen ratamestari lähti vähän seurailemaan ja kuvailemaan ykköskortin touhuja (eli Marko Virtaselle kiitos pelikuvista). Alun perin oli kuulemma tarkoitus että joku olisi ihan koko kierroksen kuvannut, olishan se ollut kiva päästä videolle – mutta olisko ollut sittenkään!?!?!
Ykköselle antsaa.Toiselle kierrokselle siis jaetulta kakkossijalta, kolme heittoa Renen perässä ja seuraavat hengitti niskaan muutaman heiton päässä. Ykkösellä samanlainen antsa kun ekalla kierroksella, sieltä jostain väleistä – mutta nyt viiteen metriin (pari metriä lähemmäs kun ekalla rundilla ja nyt myös putti sisään), kakkosella on hyvä alottaa... vai onko sittenkään?!? Kakkosväylälle hyvä avaus mutta lopussa vähän liikaa oikealle ja puu tappaa reiluun kymppiin, pirkkoputti vaikeasta paikasta ohi – sitten tuli semmonen töhötys että voi voi, neljästä metristä ilman keskittymistä (tais olla bägikin selässä) yläpantaan ja päivän ensimmäinen nelonen ja samalla bogey oli totta… Vielä helpolle ja kivalle väylälle, yäk!
Pitkä tauko oli mukavasti sulattanut lasagnen, mutta nyt se alkoi salakavalasti sulattamaan sitten peliä – ja varsinkin sitä oman pelin kulmakiveä eli puttia, prkl. No ei tommosten sais antaa mennä ihon alle, mutta meni se. Seuraavaksi vuorossa mukava alamäki ctp-väylä, hain nättiä ”putoavaa lehteä” jolla olis saumat mennä pönttöön ja jos ei niin jää lähelle, aivan liian luja heitto ja 20m pitkäks. Ei linjaa edes yrittää joten alle ja par. Se kakkosväylän typerä bogey nakersi takaraivossa (ja pitkään)… siitä seurasi semmonen väkinäinen vaihe; pirkkoputti kympistä yläpantaan, pirkkoputtii kasista alarautaan, pirkkoputti vähän oikealle ja ketjuista ulos, yläpanta, alarauta jne. Ei ne puttipaikat mitään mahottomia ollut, mutta oli niissä aina vähän joku risu tai puu häiräämässä.
Esim. Tämmöstä puttipaikkaa oli tarjolla. Mitäs heitit kuusien alle:PLoppua kohden sain kumminkin jonkun verran pöröjä ettei ihan reisille mennyt. Ja viidellätoista tietenkin haettiin eaglea koska ekalla kerralla melkein onnistu – mutta nyt osu puuhun, kakkosheitto vajaa ja reilun kympin pirkkoputti ei uponnut (päivän toinen nelonen). Ennen viimeistä väylää oltiin Juhon ja Sampon kanssa tasoissa, mulle ja Sampolle ei kelvannut kun kolmonen mutta Juho tuikkas kakkosen ja meni heitolla ohi. Rene vei suvereenisti, Rodas ja Uusikylä paino hienot kakkosrundit ja nousi jaetulle toiselle sijalle Juhon kanssa – Sampon kanssa jaettiin 5. sija.
Toisella kierroksella seitsemän (7) missattua puttia alle kympistä, eli saunapalaverissa riitti jossiteltavaa… Ja miinus viisi tuntui todella huonolta tulokselta, vaikka ihannetuloksen alle pelaaminen aina onkin hyvä – mutta noin helpolla radalla se on vähän bjyäääh ja ptyi (puistattaa ja sylettää). Varsinkin kun ratingit heitti häränpyllyä oikein tosissaan versus ensimmäisen kierros.
Tarjolla oli parempaakin mutta rating keskiarvo lähes 20 pinnaa yli oman, eli 949,5 kelpaa. Ja muutamia hilujakin kilahti taas pro-kassaan, joten nippa nappa pysyttiin minimitavoitteissa – ei muuta kun eteenpäin
Semmosta siis viime lauantaina Skogbyssä. Ens lauantaina ei tarvi sitten ratingeista välittää, kun Nurmijärvi Disc Golf Experiencessä nautitaan hienossa miljöössä hyvästä fiiliksestä ja siitä että pääsee huikeassa porukassa pelaamaan huippubaanalla! Heittää ja tallustaa saa niin että varmasti tuntuu illalla kädessä ja jaloissa!
Mutta toki Nurmijärvelle tosissaan lähdetään kisaamaan, tyhmäähän se olis vaan mennä höntsäämään kun on noin hieno kisa ja kovaa vastusta tarjolla. NDGE on omissa papereissa European openin ja Tali Openin jälkeen heti seuraavana!
Ps. Top10-sijoitus on tavoitteena, mutta älkää nyt mitään isoja summia allekirjoittaneen puolesta pistäkö likoon.
