Apuja foreen/sidearmiin

[ymme]

Mulla on ollut aivan ihme ongelmia foressa viime aikoina. Sellaiset rennot heitot hitailla vauhdeilla onnistuu kyllä vajaaseen sataseen asti, mutta sitten kun pitää heittää kovempaa niin kaikki menee päin vittua. Tulee lipsumisia, myyräntappajia jne. Toivottavasti johtuu vain kylmyydestä, forella on hankala saada otetta kun pakastaa.

itsellä ainakin kylmät kädet ja kiekko johtaa siihen ettei tule talvella foretettua juuri yhtään. normaalisti foretan vaan kovaa muovia ja kylmällä se yhtälö on usein aika hankala, varsinkin kun käsien kuivuessa sattuu vielä sormen ihoon sellainen peruskova foredraivi

[Jouni]

Pitäs kuvaa draivista ja gripeistä niin keksitään jotain.

Joo täytyypä laittaa. Otinkin tänään vähän kuvaa parin heiton verran,mutta lähti kyllä jopa mun mittareilla tosi huonosti nämä. Sen niistä kyllä olin näkevinäni että otan tosi pitkän viimeisen askeleen ja sit nojaan ylävartalolla tosi paljon eteen.

[Jouni]

Oli niin huonolaatuista videota ja kavereita hyörimässä takana että en tämänpäiväistä videota viitsi tänne laittaa (pitää kuvata huomenna uutta), mutta muutaman screenshotin nappasin ja vertasin Averyyn (eka sivusta kuvattu video minkä löysin).



Itselläni kiinnittyy huomio eniten jalkoihin. Ekat kuvat on pysäytetty hetkellä jolloin vasen jalka osuu maahan. Averyllä on tuossa vaiheessa vielä oikea jalkakin maassa kiinni, minä olen jo kurottanut vasemmalla jalalla pitkälle eteen niin että oikeasta jalasta on vain varpaat maassa. Keskimmäisessä kuvassa kyynerpää kyljen kohdalla, ja Avery oletettavasti työntää vielä takajalalla painoa eteenpäin. Minulla käytännössä kaikki paino jo etujalalla, takajalan varpaat vain laahaa vielä maassa.

Yläkroppahan mulla on myös kallellaan sivusuunnassa, tässä en niin pahasti eteenpäin kenottanutkaan kuin miltä nopealla videolla näytti.

[keep_it_real]

Keskimmäisessä kuvassa kyynerpää kyljen kohdalla, ja Avery oletettavasti työntää vielä takajalalla painoa eteenpäin. Minulla käytännössä kaikki paino jo etujalalla, takajalan varpaat vain laahaa vielä maassa.

Yläkroppahan mulla on myös kallellaan sivusuunnassa, tässä en niin pahasti eteenpäin kenottanutkaan kuin miltä nopealla videolla näytti.

Hyvin tossa havainnoitkin, että painonsiirto on vähän ontuvaa. Tämä osui ainakin omiin silmiini. Yksi mikä auttoi itsellä, niin puhtaasti menee kentälle treenaamaan ensin ilman vauhtia foreneppejä ja pikkuhiljaa pidentää heittoa. Lopuksi vauhti mukaan. Eli rauhottaminen auttaa.

Nyt kun olen itse tänäkesänä jotenkin foren oppinut ja hakenut mallia frisbeegolf ohjaaja-koulutuksesta, niin tosiaan ajoitus sekä rytmitys on aika tärkeä osa heittoja. Itse sain jo sillä pituutta, että rauhoitin vauhtiaskeleet kahteen ja koittaa saada räjähtävän voiman pelkälle repäisy hetkelle. Eli siinä kohtaa kun kyynärpää tulee lähelle kylkeä. Itse käytin ennen powergrippiä, mutta vaihdoin suosiolla kaikkiin foreheittoihin split gripin. Kyllähän se syö varmasti metrejä, mutta onnistuneiden heittojen prosentti kasvoi aika huikeasti itselläni.

[king crimson]

Kokeileppa lähteä reenaamaan vaikka ihan paikoiltaan aluksi silleen, että otat semmosen asennon jaloille että saat lantion ja keskikropan kiertymään hyvin heittoon mukaan...Noissa kuvissa on taaempi jalka tosiaan niin suorana ja kaukana jo alussa, että sieltä ei saa oikeen apuja kovin helpolla. Samaten koittasin aluksi ainaki pitää käden koko vedon aikana kohtalaisen vaakatasossa. Tuo Averyn vempautus ei varsinaisesti tuo heittoon sen enempää mittaa tai voimaa, jos se nyt ei rytmin kannalta tunnu ihan älyttömän luonnolliselta...Sitte kun / jos alkaa kiekot lähteen hyvällä kontrollilla, niin lähtee tosiaan hyvin pienistä vauhdeista liikkeelle. Foressa mun mielestä hirviä vauhdin otto on periaatteessa turhaa ja sotkee vaan heittoa. Itekki heitän maksimit käytännössä semmosella hiipivällä vauhdilla ja ihan viimeselle askeleelle teen kiihtyvän liikkeen...

[jamas]

Olen harjoitellut forea paikaltaan ilman askelia ja nyt alkaa olla ensimmäisiä merkkejä siitä että kiekkoon saa jossain määrin kontrollia. Ei isommin väpätystä, tai tämä on suhteellista. Toki kiekko vähän väpättää joskus alussa varsinkin alussa. Nyt tulee mittaa onnistuneeseen heittoon 38-46 m. Ennätys 53 m. Kiekkoina olen käyttänyt seuraavia C-line MD2, Champion Sidewinder, DX Archangel ja C-line FD. Jätin Sidewinderin pois, kun se joten vaikeutti oppimista, liian nopea kiekko varmaan. Tällä palstalla on varmasti niitä jotka heittävät forea yli 100 m paikaltaan, mutta missä vaiheessa kannattaa alkaa harjoitella askelien kanssa?

[Enrico]

Olen harjoitellut forea paikaltaan ilman askelia ja nyt alkaa olla ensimmäisiä merkkejä siitä että kiekkoon saa jossain määrin kontrollia. Ei isommin väpätystä, tai tämä on suhteellista. Toki kiekko vähän väpättää joskus alussa varsinkin alussa. Nyt tulee mittaa onnistuneeseen heittoon 38-46 m. Ennätys 53 m. Kiekkoina olen käyttänyt seuraavia C-line MD2, Champion Sidewinder, DX Archangel ja C-line FD. Jätin Sidewinderin pois, kun se joten vaikeutti oppimista, liian nopea kiekko varmaan. Tällä palstalla on varmasti niitä jotka heittävät forea yli 100 m paikaltaan, mutta missä vaiheessa kannattaa alkaa harjoitella askelien kanssa?

Ite en varmaan koskaan heittänyt kokonaan ilman vauhteja. Kahdella pienellä askeleella opettelin, helpottaa rytmitystä. Enkä kyllä vieläkään ota kovin pitkiä vauhteja, ihan muutaman ja rauhallisen vaan.

[jamas]

Suositteletko siis että vähitellen alan jo nyt siirtymään harjoittelemaan fore draivia rauhallisten askelten kanssa?
Rauhalliset askelet siis tyyliin Scott Stokely tai Avery Jenkins?
Sarah Hokomin askelia en oikein tiedä miten ne voisi ottaa rauhallisesti. Ne tuntuu enemmän siltä että joko ne otetaan reippaasti tai sitten ei ollenkaan.

[ymme]

Olen harjoitellut forea paikaltaan ilman askelia ja nyt alkaa olla ensimmäisiä merkkejä siitä että kiekkoon saa jossain määrin kontrollia. Ei isommin väpätystä, tai tämä on suhteellista. Toki kiekko vähän väpättää joskus alussa varsinkin alussa. Nyt tulee mittaa onnistuneeseen heittoon 38-46 m. Ennätys 53 m. Kiekkoina olen käyttänyt seuraavia C-line MD2, Champion Sidewinder, DX Archangel ja C-line FD. Jätin Sidewinderin pois, kun se joten vaikeutti oppimista, liian nopea kiekko varmaan. Tällä palstalla on varmasti niitä jotka heittävät forea yli 100 m paikaltaan, mutta missä vaiheessa kannattaa alkaa harjoitella askelien kanssa?

Ite en varmaan koskaan heittänyt kokonaan ilman vauhteja. Kahdella pienellä askeleella opettelin, helpottaa rytmitystä. Enkä kyllä vieläkään ota kovin pitkiä vauhteja, ihan muutaman ja rauhallisen vaan.

yhden askeleen vauhtia kandee myös kokeilla. Ei sinänsä muuta mitään suhteutettuna heittoon paikaltaan, mutta auttaa painonsiirrossa. tästä kun jatkaa edelleen vaikka juuri kahden askeleen vauhtiin niin luot vähän niinkuin etenevän oppimisprosessin. Tämä prosessi voi sitten huipentua esimerkiksi kolmen askeleen vauhtiin, jolloin kehonhallinnan puolesta on eniten potentiaalia saada kropasta kaikki irti

[jamas]

Eli siis RHFH casessa tämä yksi askel vauhtia on sellainen missä oikea jalka lähtee vasemman takaa ja siirtyy sen eteen?

Ja sitten jos tulee tarve follow through askeleelle kiekon lähtemisen jälkeen niin sitten annetaan vasemman mennä vielä oikean eteen, niinkö?

[Kempster]

Ota vaan rohkeasti vauhdit mukaan, mutta ns. askel askeleelta, eli ensiksi vaikka semmonen "juntta-askel"; otat haara-asennon ihan kuin paikoiltaan heitettäessä, vedä etujalka ilmassa takajalkaa kohti (tasapainon säilyttäminen on tässä tärkeä) ja sitten junttaat etujalan siihen kohtaan missä se alkuasennossa oli (koko kroppa mukaan tietty). Tällä saa jo rutkasti liike-energiaa foreen, tärkeää saattoakin tulee enemmän eikä tähtäyksen pitäisi kärsiä – tämä ei ole mikään vaikea heittoa sotkeva manööveri.

Seuraavaksi sitten vaikka parilla askeleella ja sitten vaikka rennolla kävelyvauhdilla alá Tapani Aulu https://youtu.be/MaKGuZeObok?t=2m6s




Edit: Jahas, Mika jo kerkeskin vähän samasta veistellä...

[Enrico]

Juu ehdottomasti askel tai pari heti mukana. Fore on jotenkin luonnottoman tuntuista paikaltaan painonsiirron hankaluuden takia.

[king crimson]

Paikoiltaan heittämisellä noin ihan aluksi tarkotin sitä että hoksaa vaan sen, että mikä se on kädelle se oikea liikerata yms ja sen jälkeen alkaa rauhallisilla vauhdeilla hakemaan kroppaan sitä oikeeta rytmiä... välillä näkee vaan alottelijoita joilla ei selvästi ole paljoa hajua mikä ois oikea tekniikka ja heitetään hirveillä juoksuvauhdeilla ja kiekkoa juntataan pelkällä voimalla eteenpäin. Eikä se paikoiltaan heittäminenkään nyt niin luonnotonta ole 😉

[TaneT]

Paikoiltaan heittämisellä noin ihan aluksi tarkotin sitä että hoksaa vaan sen, että mikä se on kädelle se oikea liikerata yms ja sen jälkeen alkaa rauhallisilla vauhdeilla hakemaan kroppaan sitä oikeeta rytmiä... välillä näkee vaan alottelijoita joilla ei selvästi ole paljoa hajua mikä ois oikea tekniikka ja heitetään hirveillä juoksuvauhdeilla ja kiekkoa juntataan pelkällä voimalla eteenpäin. Eikä se paikoiltaan heittäminenkään nyt niin luonnotonta ole 😉

Samaa mieltä, ihan hyvin voi heittää myös paikoiltaan. Paino kannattaa toki siirtää takajalta etujalalle paikoiltaan heittäessäkin. Vauhditon heitto on todella tärkeä kuitenkin kierroksella heitettäessä pidempää heittoa muualta kuin teepaikalta.

[jamas]

Kokeilin Avery Jenkinsin askelien kanssa, koska ne tuntuivat kaikkein luonnollisimmilta. Mutta back swing ala kautta, vähän niinku Scott Stokely tyyliin, kun se taas tuntui luonnollisemmalta kuin Averyn ylä kautta back swing. Ensin meni ministi paremmin kuin paikaltaan, sitten ote katosi. Huomasin, että back swing oli liian myöhään. Aikaistin sitä ja taas meni yhtä hyvin kuin paikaltaan parhaimmillaan. Parhaimmillaan FD lensi vähän yli 53 m ja Archangel 52 m.
Heiton jälkeen heittokäsi jatkoi pakosti matkaansa vasemmalle (RHFH). Scott sanoo, että aloittelijan tulee välttää follow throughta. Se ei oikein tuntunut mahdolliselta. Pitäisikö yrittää välttää follow throughta vai antaa kropan jatkaa luonnollista liikettään heiton jälkeen?
Kun katsoin, Averyn videota kokeilun jälkeen, niin oma follow through muistutti jossain määrin Averyn follow throughta.