Eipä heittelyt luonnistu, kun alkuvuosi meni astmalääkkeiden ja keuhkotulehduksen parisssa ja nyt kohta kolme viikkoa käsi kipeänä, joten päätin estää aineenvaihdunnan puuteesta johtuvan osan käsikipuja pyöräilyllä. Eka pitkä lenkki triathlonpyörällä Porvooseen ja takaisin 101 km Sports Trackerin mukaan. Luulin mennessä, että on paha tuuli. Olikin mutta turpiin tuli paluumatkalla niin, että vikojen kilsojen aikana meinasi jalat krampata. Kuumaa oli ja nesteytys sekä ruokahuolto vajaita, joten kroppaa kiusattiin. Jos vaikka jaksaisi juosta kvuauspaikoille ennen kieokon lähtöä tämän kauden kuvauksissa :-) Käsi on tällä hetkellä paremmassa kunnossa kuin lähtiessä, mutta piti kyllä ottaa kylmä suihku ja laittaa jäitä käteen pari kertaa. Eli ihan normia viime viikkojen mittapuulla. 6 h kotiin paluun jälken leposyke on 85 ja 4 ,5 h 100. Paree olis alkaa läskien sulaa.
Kylmemmässä säässä viime syksynä tuulisella säällä (ei ihan noin paha) kivireeltä tuntuvalla maantiepyörällä kesti meno 3:30, nyt 2:20 ja paluu 4 h, nyt 2:50. Taukoineen. Hyökkäysasenteella menin, kun lähes kaikki alamäet poljin isolla vaihteella rullailun sijaan ja useimmat kiihdytykset tein kovaa mennessä ja puolessa ainakin palatessa. Pyörissä on eroja paljon, joten ei mulla kunto noin paljon ole noussut kuin ajat antaisivat olettaa. Saisi fribailussakin scoret pienentyä samassa suhteessa :-D
Wanhalla pyörällä oikeaa polvea kolotti. Glukosamiinia 3 kk kuuri ja fysiota nelipäiselle reisilihakselle tehtyäni kevyempi, aerodynaamisempi ja vähemmällä voimansiirron sekä akselien vastuksella varustetulla pyörällä kaahatessakaan polvessa ei juurikaan tuntunut. Välinelaji tämä ikääntyminen.
Käyn hiukkasen kuumana, kun kroppa tekee vieläkin kovaa töitä ja tunnen veren kohisevan verisuonissa sekä kuulen sen huminan korvissa. Ei oikein luonnistu nukkuminen, kun on kuuma. Lian myöhään ja ehkä liian vähän syöminen reissulla saattaa kostautua laihtumisen estona, kun nälkä on julmettu turhan tiheään jälkikäteen. Höh.
Keuhkot eivät valittaneet, vaikka sainkin niellä piikkien pakokaasuja, jotka ovat häijymmät läähättäessä kuin bussien ja rekkojen puhumattakaan henkilöautoista. Astmalääkkeet jäi matkasta ja ongelmia ei ollut, mutta eihän mulla astmaa olekaan, tuuletus! Saisi nyt terveys ruveta pelittämään, jotta pääsisi nostamaan kuntoa normimmalle tasolle kaikilta osa-alueilta, josko se näkyisi heittämisen puolellakin. Kun nyt edes pystyisi heittämään... Toivottavasti oli askel taakse ja kaksi tulossa eteen.
