Mynämäen 11. väylä on kyllä ärsyttävä! Tiiltä ei saa mitään käsitystä, missä kori on, vaikka paikka on tuttu. Heität käytännössä metsään, jossa jotkut näkevät kuulemma väylän. Tämän epäselvän rännin keskelle on puolittain kaatunut puu, joka tukkii heittosi. Kori on hiukan oikealla tiistä, mutta annukalle ei ole tilaa. Flippiä tai forea pitäisi sitten kait yrittää... Korin näkee yleensä vasta, kun on päässyt putille, koska kori on pudotuksen takana, kivenlohkareiden ja puiden seassa. Lähäreitä saa tehdä missäsenytoli-tuntumalla, vaikka kävisi bongaamassa korin ennen heittoa. En pidä tällaisista väylistä, missä tuurilla alkaa olla enempi merkitystä kuin taidolla. Raivattais vähän, ni tähän vois saada tolkkua. Ja korin katolle korkea lippu!
Mynämäen metsäosuudella on muuten ärsyttävää, kun monen väylän keskellä on kumpu. Eli väylä ensin nousee ja sitten laskee. Näissä et näe koria avauksessa ja kun kiekko ylittää väylän korkeimman kohdan, et näe sitä enää. Sen jälkeen se voi lentää vielä ties kuinka pitkälle ilman, että näet mihin se laskeutuu. Kohtuu hyväkin heitto voi johtaa ikuiseen kiekon etsiskelyyn.
Narinari. Mynis on silti yksi lemppariradoistani.