Pelityylisi?

[Flick Maniac]

Seiftaaja. Pyrin tiedostamaan mikä on mahdollista ja toteuttamaan sen. 80% tehoilla tarkkuutta on paljon enemmän.

"Too good for par, not good enough for birdie." Eli kakkosia ei liian usein tule. Paaria sen sijaan harvoin tarvii putata tosissaan koska lähäri on korin vieressä. Eli avaus jää usein liian kauas putattavaksi sisään (voi silti kokeilla, mutta harvoin menee) ja kolmas heitto onkin sit vaan laitto koriin.

Kyl niitä kakkosiakin tulee silloin tällöin, mutta nekin saa olla aika lähellä koria (puttivarmuus ehkä noin 6m, sen ulkopuolella enemmän randomia).

[AMA]

Hmm..tossa pitäis pystyä valitsemaan useempi. Etenkin kun listassa on nyt omenoita ja appelsiineja. Aina täysillä ja pro lienee noista ne itseä parhaiten kuvaavat.

[Lassi]

Tapania kuvastais parhaiten toi pallo jalassa mut silti sitä ei oo äänestetty... 

[VVH]

Seiftaaja. Pyrin tiedostamaan mikä on mahdollista ja toteuttamaan sen. 80% tehoilla tarkkuutta on paljon enemmän.

"Too good for par, not good enough for birdie." Eli kakkosia ei liian usein tule. Paaria sen sijaan harvoin tarvii putata tosissaan koska lähäri on korin vieressä. Eli avaus jää usein liian kauas putattavaksi sisään (voi silti kokeilla, mutta harvoin menee) ja kolmas heitto onkin sit vaan laitto koriin.

Kyl niitä kakkosiakin tulee silloin tällöin, mutta nekin saa olla aika lähellä koria (puttivarmuus ehkä noin 6m, sen ulkopuolella enemmän randomia).

Itse sain viime syksyllä hyviä tuloksia tällä tyylillä, mutta nyt on pitänyt vaihtaa taktiikkaa lähipelin suhteen ihan vaan siksi että vähitellen oppisi saamaan edes pienen osan yli 5m pitkistä "tsägäputeista" sisään. Eilen tulikin sitten kolmen ja neljän toiston puttirallit peräkkäisille väylille kun en malttanut heittää kiekkoa korin alle vaikka tuulen takia olisi pitänyt.

[Jawa75]

"Too good for par, not good enough for birdie." Eli kakkosia ei liian usein tule. Paaria sen sijaan harvoin tarvii putata tosissaan koska lähäri on korin vieressä. Eli avaus jää usein liian kauas putattavaksi sisään (voi silti kokeilla, mutta harvoin menee) ja kolmas heitto onkin sit vaan laitto koriin.

Komppaan tätä, ketjua luettuani pidän itseäni seiftaavana strategina. Pelaan kohtalaisen varman päälle mutta aika harvoin edes pääsee riskiä ottamaan kun avaukset jää normimittaisilla väylillä 20-40m korista niin pieni lähestyminen korin alle ja 0-3m putti sisään. Ja strategi tulee siitä kun metsäradoista en pidä yhtään tai sitten puut ei pidä minusta, niitä tulee kyllä poltettua monta kuutiota talvessa, mahtaako johtua siitä? Esim. mynämäen rata oli täyttä tuskaa, kops, kops, kops, kops, kops, kops, kops, siinä oli mustan laatikon äänitys par neloselta väylältä.

[reimain]

Aina täysillä ja Seiftaajan välimaasto mutta kuitenkin enemmän seiftaaja. Kun on oppinut nöyryyttä ja alistuu neppaamaan enemmin takasin väylälle kuin leikkisin sankaria ja näkisin sen 10cm raon joidenkin puiden välissä ja sinne toivotaan toivotaan roiskasu.

[upsala]

ääni annettu.

[napati]

Melkein aina täysillä, harkitsemattomasti olis ollu paras kuvaus. En mä ainakaan seiftaa, vaikka olis vähä syytä välillä taitoihin nähden yms. Ei mulla tietoista pelityyliä varsinaisesti ole, ja koska olen maailman vähiten kilpailuhenkinen ihminen, enkä juurikaan kisaa, pelissä ei ole yleensä mitään järkeä, vaan kauheeta yrittämistä ja tykittämistä, pitkin jittuja.

[Jooseppi]

Kyllä se kikkailun puolelle usein menee  Taikka usein myös täysillä kipolle 

[Eetu #13]

Kolmanneksi alin...

[Eemeli137]

Kolmanneksi alin...

Sama

[jtrogen]

Yksi ja kavereiden kanssa aina riskaapelisti ja aina yritetään koriin suoraan oli rollivaara tai ei. Varmaa kisaillessa homma muuttuu, että ei ottaisi turhia riskejä. Toisaal mitä sitä yksin pelatessa ottaisi seiftiä?

[RistoS]

Pallo jalassa on kohtuu osuva syksyn viikkokisojen perusteella, heittojen taso oli heikko ja sai vähän väliä pyyhkiä maan antimia kiekoista mettäväylillä. Onneksi hallitreenit vaikuttaa siltä että keväällä tulee huomattavasti parempaa jälkeä

[peperoni]

Aika pitkälti se on aggressiivisen pelin tuottamien epäonnistumisten jälkeen enemmän seiftaaja kuin täysiä heittäjä.

Eli pelistrategia meni ennen niin että eka heitto täysillä mettään. Sitten toisena heittona vaaditaan jo aika sankarikaarta, joten se menee vielä enemmä penkin alle. Tämä jatkui sitten vielä parin heiton verran, jonka jälkeen tupla nostona sisään ja nöyränä miehen kohti seuraavaa tiitä ja uusia pettymyksiä.

Nykyään sitä osaa ehkä vähän arvioida omia rahkeitaa eikä aina joka väylällä yritä sitä omaan heittotaitoon verrattean lähes mahdotonta heittoa. Yllättäen tulokset ovat parantuneet muutoksen myötä. =D Useinhan tuon onnistuneen seiftin ja onnistuneen riskiheiton välillä ei loppupeleissä ole kauhean suurta eroa. Vähän pidemmillä väylillä usein ei ole niin tärkeää tippuiko kiekko 30m vai 40m päähän korista, jos kuitenkin joutuu heittämään sen lähestymisen vielä. Oma peli ei ainakaan ole vielä siinä uomassa, että tolta etäisyydelta mitään ykkösellä saisi sisään, mutta aika varmasti kahdella heitolla tuo menee kuitenkin. Lisäksi jos seiftin onnistuu melkein aina ja täysi rääkäisy joskus ja jouluna niin on kai aika itsestään selvää kumpi on parempi. Tietty välillä tule otettua riskejä, mutta vain sellaisissa paikoissa joissa se on kannattavaa. Treenatessa on sitten taas eri juttu.

[moog]

Joku muu - Lottokone.

Juuri nyt tuntuu olevan ihan arpapeliä tää touhu. Välillä menee oikein kivasti ja heti perään aivan käteen. Ja homma heittelee vielä pahasti osa-alueittain niin että ehjää kokonaisuutta ei tahdo löytyä.

Viikonloppuna pelasin kaksi kierrosta Siltamäessä ja ensimmäisellä kierroksella oli paha tähtäysongelma avauksissa niin että jatkuvasti oltiin kakkosheittoa heittämässä jossain aivan muualla kuin piti. Suht hyvin toiminut puttipeli sentään pelasti monta par:ia ja tulokseksi 56 (+3). Seuraavalle kierrokselle ajattelin vähän tiputtaa voimaa avauksista jos se vaikka puhdistaisi tekniikka ja auttaisi suuntausta. Näin ilmeisesti tapahtuikin, kun alkoi avauset löytämään tiensä birdie-paikoille, mutta sitten hajosi puttipeli. Pidemmiltä matkoilta ei uponnut vahingossakaan ja kierroksella yhteensä viisi puttimissiä alle viidestä metristä joista karmeimpana elämäni huonoin putti; kolmosväylällä ketjuista ulos alle kahden metrin matkalta. Lopputulokseksi avauksiin nähden masentava 54 (+1).

Ensi viikonloppuna arvotaan lisää.