Tapani eniten surkeaa on seiftin epäonnistuminen ja sitäkin tapahtuu.
Jaani, ei tuo minusta hupikierroksen jännittämiseltä kuullostanut, vaan tavoitteeseen pääsyn jännitykseltä ja siihen tavoitteenasetannan syyhyn. Eli miksi sinulle on tärkeää saada tulos x alle parin? MOnille urheilijoille identiteetti rakentuu urheilussa menestymisen ympärille ja sitten on paska olo, jos menestystä ei tule. Mitä luulet syyski sille, että näit tarpeelliseksi asettaa tisellesi edes jotain tulostavoitetta? Climo ei pelaa kisaajia vastaan, vaan rataa. Muka. en usko tuohon joka tilanteessa, mutta silloin kun hän oli huipulla, se oli helpompa. Pyöräilykilpailujen selostaja sanoi pyöräilijöiden sanoneen, ettei rata ole haastava, vaan kilpailijat tekevät kisasta kovan. Michael Schumacher sanoi Mika Häkkisestä, että hän on pelottavan nopea nopeissa mutkissa ja tarkkaa sanamuotoa en muista, mutta arvosti Mikaa siksi, että antaa kovan vastuksen ja jokainen suri mestari tarvitsee kovan kilpailun, jotta voitto on arvokasta. On vähän eri asia pärjätä maailman parhailla tiukassa hermopainekisassa kuin Southparkin esimerkki aikuisesta kisaamassa mäenlaskussa 8 vuotiasta vastaan ja tuulettavansa jee mä voitin. Vastauksena, mä olen 8. Mitä sitten mä voitin JEE! Tuo on ulkopuolinen paine. Entä se itselleen aiheutettu sisäinen? Miksi sellista ja jos sen päättää valita, auttaako se tavoitteeseen pääsemistä, jos tulee triplabogia vuosiin parhaalla kiessillä tai vuosien ongelmia? Mitä pitäisi muuttaa, jotta et stressaisi niin paljon? Tavoitteiden asetantaa? Tyyliin pyrit tekemään jokaisesta heitosta niin hyvän kuin pystyt ja tulokset sekä sijoittuminen lasketaan myöhemmin? Vai yritätkö ylittää tasosi kiristäksesi ruuvia naapurin päässä? Olisiko kuitenkin käynyt niin, että kiristit itseäsi kovempaa ja tulos oli päinvastainen tarkoitukseen nähden?
Epäilen silti, ettei kukaan tai mikään väylä ja olosuhde ole kiristänyt ruuviasi niin paljon kuin sinä itse tavoitteenaasetannallasi.
