Ojasta allikkoon (TFS)

[HAH]

Vaimo otti ja yllätti ja osti etukäteissynttärilahjana Prodiscuksen bägin.   

En valita. Kyllä nyt kelpaa mennä kevään ekoihin skaboihin. Saa nähdä mikä vaikutus sillä on tulokseen. Isot pojat on sanoneet, että muutaman heiton saa säästettyä pelkällä bägin vaihdolla. ;-)

Tuota... Laitas bägi postissa tänne tulemaan, ni testaan. Kerron sit parin vuoden päästä, että miten toimii. Tällä puheella ok?

(Meitsillä joku 30 vuotta vanha bägi, josta hajos tänään kisassa sträpsin pidikkeet. Oliskohan kans aika päivittää...)

[jajvirta]

Kisakauden avaus Kankaanpäässä. Komea rata. Erittäin mukavaa touhua oli. Iso kiitos järjestäjille.

Omat kierrokset oli +8 ja +7. Ihan ok omaan tasoon nähden. Ihan parhaalla tavalla ei itselle sovi toi rata kun avaukset on parhaimmillaankin semmosta 90 metriä. Mutta hyvin osui avaukset väylälle ja semmosta par- ja +1 -tulosta suurimmalta osalta väyliä. Kolme pirkkua, kaikki eri väyliltä (#1, #6 ja #8). Itsellä on realistiset mahdollisuudet pirkkuun aika tarkkaan viideltä väylältä tuolla.

Kyllä se vaan niin on, että draiviin pitää saada metrejä lisää. Se satanen pitäis saada varmasti rikki ja hyvällä heitolla vähän päälle. Tommosella 5tr:n tyylisellä radalla ei hirveästi juhlita meitsin lyhyehköllä avauksella. Myös foreen pitää saada tarkkuutta ja mittaa lisää.

Putti tuntui myös oudon vaikealta, varsinkin ekalla kierroksella, mutta tuli siinä muutama ihan ok 5-7m putti osuttuakin. Aika paljon oli semmosta, että avaus suht hyvin väylälle ja lähestyminen onnistui niin hyvin, ettei jäänyt putattavaa.

[Jatama]

Mietin tuossa yhtä videota katsoessani, että alarauta tai sen alle jääneet putit näyttää useimmiten siltä, ettei edes kunnolla yritä koriin. Vaikkei seifti olisikaan mielessä, niin se liian matala putti näyttää jotenkin siltä kuin olisi usko loppunut kesken yrityksen.

Puttityylistä riippuen, niin olisikohan, että saatto unohtuu? Silloin putti näyttää yleensä tuolta kuvailemaltasi putilta ja alarauta kolisee.

[jajvirta]

Joo. Pitää nyt tarkentaa, että en tällä kertaa puhunut erityisesti omasta putistani (vaikka siinäkin samaa vikaa joskus on), mutta noin yleisesti ottaen. Jonkun videon aikana tuli vain tällainen ajatus mieleen.

[jajvirta]

Taidan olla aika lailla polaarinen vastakohta näille joillekin foorumityypeille, kun olen pitänyt taukoa heittämisestä aivan mitättömän kipuilun kanssa. Kävin nimittäin kisaa edeltävänä perjantaina keilaamassa ensimmäistä kertaa 20 vuoteen ja tuli tosiaan kipeäksi se lihaksisto, joka pitää pallon kädessä heiton ajan. En tiedä vaikuttiko sunnuntain kisaheittämiseen, mutta ei ainakaan tuntunut siltä. Mutta nyt olen kiltisti pitänyt pari päivää taukoa ja odottelen, että tuossa ei tuntuisi enää mitään.

Ei siis tunnu siltä, että rikki olisi mitään mennyt, mutta ihan vaan lihasten toipumisessa meni luultavasti hetken pidempään kun tuli kiekkoja riuhdottua siellä Kankaanpäässä.

[jajvirta]

KA-BOOM!

Kävin tänään sitten iltasella Epilässä ajatuksena eksperimentoida nokkakulman kanssa. Tiesin, että itsellä on siinä vikaa, mutta en ole oikein hiffannut noin niinkuin heittoteknisesti. Tänään sain vähän jujusta kiinni ja tuntui heitto aivan erilaiselta. Ja ihan noin objektiivisestikin eroa oli. Kolmosväylällä pääsin muutamalla puihin osumattomalla avauksella ihan kunnolla putille. Aikaisemmin tämmöistäkään ihmettä ei ole päässyt tapahtumaan. Heitot oli myös ihan noin niinkuin visuaaliselta kokemukselta erilaisia.

Paljon jäi vielä hiottavaa ja jänskää oli sekin, että nopeusluokan 7 draiverit (C-fd, S-fd) lensivät yhtä pitkälle kuin TD ja Valkyrie. Tarkoittanee, että siinä nokkakulmassa on vieläkin paljon tekemistä. Pitäis päästä jonkun kunnollisen mitan kanssa jonnekin kentälle draivaamaan, niin uskoisin, että satanen menee rikki. Ja miksei vähän enemmänkin.

Se pitää omalta osalta sanoa, että kyseessä ei ollut pelkästään rannekulmasta vaan myös siitä, että miltä koko veto tuntuu. Ikäänkuin erilainen kaari siinä vedossa.

Se tuotti taas vähän ongelmia, että meinas veto mennä taas liikaa kehon taakse, mutta sitäkin sain korjattua ja taas tuntui veto paljon luontevammalta ja tehokkaammalta.

Putille ei jäänyt paljon aikaa, mutta muutaman niitäkin laitoin sisään. Siinäkin on tullut paljon kehitystä tuntumaan.

Kyä tää tästä.

[jajvirta]

Tajusin juuri, että tämä kevät on luontevasti mennyt treenipainotteiseksi. Aikatauluhaasteiden vuoksi olen käynyt useimmiten heittämässä joskus yhdeksän jälkeen illalla. Silloin on radoillakin tyhjää ja voi ottaa läjän draivereita kasaan ja nakella treenimielessä vaan. Välillä puttia, välillä avauksia. Pitäis niitä lähäreitäkin kyllä. Enemmän nyt avauksia, kun se on jotenkin pakkomielteenä. Tuloksellisesti ei ehkä tärkein osa-alue juuri nyt, mutta semmonen jossa haluan kehittyä ihan merkittävästi ennen suurinta kisasesonkia. Se luotettava satasen draivi noilla fairway draivereilla olisi näin alkuun se tavoite. Ei siitä kaukana kyllä ollakaan.

Tällai ku säännöllisesti vetää tuommosen keskittyneen tunnin tai parin session, jossa toistojen kautta hakee tuntumaa, niin huomaa, että vähitellen alkaa oivaltamaan uusia juttuja omasta tekniikasta. Jotenkin liian helposti ajautuu kuvittelemaan, että lajin oppii jollain yksittäisillä oivalluksilla. Todellisuudessa niitä tekniikkavinkkejä ja kokeilun arvoisia ideoita pitää vaan kerätä itselle valmiiksi ja mennä sitten tekemään niitä toistoja. Tarpeeksi pitkään kun hieroo, niin jossain vaiheessa joku juttu loksahtaa kohdalleen ja tajuaa jonkun tekniikkavinkin tärkeyden ja relevanssin.

Siinä rennossa toistotreenissa kun voi keskittyä vain kehonsa tuntemuksiin ilman mitään muita ulkoisia paineita, niin on paljon helpompi löytää se oma tatsi. Joku 'rentous' tai vaikka 'vedon räjähtävyys' on kontekstista irrallaan täysin merkityksettömiä termejä. Ne on asioita, jotka voi löytää kun tarpeeksi kauan treenaa. Yhtäkkiä sitten hiffaa että "ai, tältä sen pitää tuntua".

Toki niitä treenikierroksiakin tarvitaan, mutta se on kyllä treenimuotona itselle aika tehoton tällä hetkellä. Ei siinä paljon ehdi oppia. Jonkun tietyn väylän avaus kun menee päin pyltsiä, niin sen korjaaminen on mahdollista ehkä sillä seuraavalla kierroksella, joka tulee ties koska. Treenin paras painopiste riippuu tietysti pelaajasta. Paras olisi jos sen painopistealueen sanoisi joku kokenut ulkopuolinen arvioija (ns. valmentaja), mutta semmosta kun ei ole, niin pitää yrittää itse arvioida omaa peliään suht objektiivisesti. Se on yllättävän vaikeaa. Ja vaikka tietäisikin mitä pitäisi treenata, niin siihen keskittyminen treenissä se vasta vaikeaa onkin.

[jajvirta]

Yksi rajapyykki ylitetty nyt kun heitin muutaman todistettavasti yli 100 metrin heiton. Yksi niistä meni Julkun väylän 16 100 metrin merkkitolpan juureen. Ei tietysti voi vielä sanoa, että draivaan satasen. Mutta toivottavasti pian voi.

Tekniikka on edelleen myllerryksessä, mutta nyt mennään sillä kaksi askelta eteen yksi taakse -menetelmällä. (En tarkoita draivin askellusta, vaan kuvainnollisesti kehityskaarta. :-) Pyrin nyt tietoisesti siihen, että pääsisin heittämään 50-100:n draivin toistosettejä 2-3 kertaa viikossa. 

Puolikkaan kierroksen heitettiin parigolfia ja siinä paras suoritus itseltä oli kakkosväylällä pillisuora muumin korkuinen rystyavaus valkyriellä, joka feidas snadisti (oikealle koska oon vasuri) ja jäi semmonen 8m putti. Ikinä aiemmin en ole päässyt pirkkoa siinä yrittämään.

Kehitys kehittyy.

Sent from my GT-I9300 using Tapatalk 2

[jajvirta]

Tänään tuli Hole In Eleven, kun siinä Epilän vitosella heittelin lämpimikseni draivia ja yksi niistä yhdestätoista avauksesta holahti suoraan mukiin. Oli se varmaan omalta osalta pisin heitto suoraan koriin. Yhden oikean holarin heitin viime kesänä Vihiojalla, mutta se oli lyhyempi väylä (#4, joku 60 metriä tms).

Draivailu oli tänään vaikeaa. Liikaa ajatuksia päässä eikä kehokaan ollut optimaalisessa tilassa.

[jajvirta]

Laitetaan äkkiseltään jotain kommentteja Vampulan kisan jälkeen.

Loistosää. Ihan asiallinen rata. Hyvät järjestelyt, loistavat puitteet. Kiitokset järjestäjille.

Oma heittäminen oli taas aika omaa normitasoa. Eka kiessi oli about 900 ratinkiä, toka kierros oli kolme heittoa huonompi. Puttimissejä tuli reilusti liikaa. Varmaan jonkun kuutisen heittoa olis hyvinkin saanut yhteistuloksesta pois, jos olisi putannut oman puttitaitojen rajoilla. Molemmilla kierroksilla olin väylällä 18 kivasti birdieputilla, mutta pöhköä mokellusta siihen sitten.

Avaukset oli pääosin tarkkoja paitsi toisen kierroksen alussa. Väsymys ja hikoilu vähän sekoitti peliä ja heittelin muutaman väylän päin honkia ja mäntyjä (par, tuplabogi, bogi, bogi, ja tuplabogi), mutta sitten löytyi taas normaali taso. Avaukset tuntui hyvältä, mutta monilla väylillä ei ollut pirkot alla. Väylään osui, mutta draivista puuttui se 10-20 metriä.

Silti muutama ihan selkeä sadan metrin avaus tuli heitettyä. Nelosväylällä tokalla kierroksella korin tasalle noin viiteen metriin ja siitä birdie. Seiskalla keskelle väylää aika matalalla heitolla n. metrin 100 metrin mittatikun paremmalle puolelle. Ysilläkin avaus lähti about täydellisesti, mutta skipit jäi uupumaan kun kiekko tössähti kantoon n. 10 metriä korista. Myös väylällä 2 avaus lähti miltei täydellisesti ja melkein sinne mandokyltille asti keskelle väylää. Siitä 50-60m foreneppi korille ja kisan toinen pirkko.

Fore tuntui hyvältä ennen kisaa, ei kisan aikana. Se on jännä heitto itellä toi fore kun siitä katoaa tuntuma niin helposti. Pientäkin yliyrittämistä niin lähtee väpättäen ja miten sattuu kädestä. Hyvänä päivänä se on semmosessa 80m+ kunnossa eli ihan pelikelpoinen moniin väyliin.

Puttivarmuus tällä hetkellä varmaan kriittisin osatekijä pelissä. Sitä pitää reenata nyt kovasti.

[jajvirta]

Nonii. Nyt on häädetty kaiken maailman sakuanttilat, harriheikkaset ja muut puoliammattilaiset tuolta harrastelija-amatööreistä, niin voisi olla realistiset mahdollisuudet kärjen tuntumaan. Kaatis on kyllä arvaamaton rata ja putti ei ole ollut kovin tikissä viime aikoina. Viime kesänä kävin kiertämässä radan ja tulos oli etutiiltä luokkaa +11. Jos tuosta vähän pystyis parantamaan, tavoite vois olla jotain +5 tms.

Radallahan nyt on ensinnäkin neljä par-2 -väylää, joista mikään ei ole edes saletti par. Jotain potentiaalisia pirkkuväyliäkin toki löytyy, mutta toisaalta mokeltamalla saa monilta väyliltä otettua isoa lukua. Muutama väylä on mistä lähetään hakemaan hyvillä heitoilla lähinnä par-tuloksia. Näihin nähden sen +11:n reilu alittaminen ei ole mikään itsestäänselvyys. Mutta sinne katse suunnataan.

Jänskää.

[jajvirta]

Kaatiksesta jäi vähän kaksjakoiset fiilikset. Peli oli pääosin omaan tasoon nähden hyvää, mutta ihan kovin montaa varsinaista puttia en sisään saanut. Suurimmaksi osaksi missatut putit olivat siellä 7-8 metrin alueella, josta nyt en kyllä osaakaan kovin hyvin vielä putata, mutta pitäisi kyllä. Yksi putti tuli ihan rehellisesti uloskin. Kolmellatoista avasin vitoseen ja putterin irrottua kädestä rupesin markkeria mielissäni nostamaan kun osui kerrankin putti keskelle koria, mutta sieltä se vaan ulos tuli.

Yleisesti ottaen noi parkakkoset oli vaikeita mulle: jokaiseen niistä bogi molemmilla kierroksilla. Kolmellatoista olin kyllä hyvällä putilla molemmilla kierroksilla. Muilla par-kakkosilla oli muuten vaan vaikeeta.

Rating-mielessä meni päälle oman nykyisen ratingin: alustavissa 915 ja 900 kierrokset. Mutta tuloksellisesti sillä oltiin hyvin kaukana MA3-sarjan kärjestä. Sijoitus oli siis viidestoista. Hassu tämä MA3-sarja kun sinne tulee näitä reittaamattomia ottamaan karkkirahat pois. Ei sillä, että olisin muutenkaan kärkisijoja hätyytellyt tällä kertaa. Mutta siis kovatasoiset MA3-sarjaksi.

[jajvirta]

Tänäänpä tehtiin porukalla visiitti Hyvinkäälle vähän ajatuksena tutustua rataan entistä paremmin kisoja varten. Sää oli lähes täydellinen ja tilaakin oli radalla.

Ensimmäinen kierros vedettiin parigolffia ja siinä tuli onnistumisia ja epäonnistumisia. Toinen kierros sitten singeliä ja vaikka kierros alkoikin todella huonosti, pirkkuautomaattiväylälle (#1) otin bogin, niin kierroksen kokonaistulos oli lopulta aika hyvä +1. Avaukset oli pääosin hyviä ja putitkin uppoili kivasti. Kolmea pirkkoa otin: väyliltä 6, 7 ja 10.

Jonkun verran joutui seivailemaan epäoptimaalisia avauksia, mutta niissäkin lähärit tai viimeistään putti pelasti paariin. Vaikka Hyvinkäässä puita riittää, niin sen verran harvassa niitä on kuitenkin, että par tai vähintään bogi pitäis yleensä pystyä seivaamaan. Toki mitä tahansa voi tapahtua. Suurimmat vaikeudet itselle on väylissä 4, 8 ja 11. Muista väylistä pitäis olla pirkku alla. Prosentit ei kaikissa ole huimat, mutta jopa väylän 17 sain avattua parigolffissa putille.

Kisaan voi lähteä hyvillä mielin. Sittenhän näkee miten pysyy peli kasassa. Jos putti toimii yhtä hyvin kuin tänään, niin on mahdollisuuksia päästä lähelle paaria kokonaistuloksessa.

[jajvirta]

Hyvinkään kisat meni tuloksellisesti vähän niin ja näin. Ensimmäinen kierros meni takutessa, jonka kruunasi nelosväylän triplabogi. Lopputulos +6. Toisella kierroksella meni vähän paremmin, mutta lopussa turhaa mokellusta ja lopulta +3.

Mutta päivää piristi se, että voitin toisen kierroksen CTP-kisan, joka heitettiin suht vaikealle kakkosväylälle. Sillä on pituutta vissiin 83 metriä ja se heitetään loivaan ylämäkeen. Siinä lähti Krait kivasti liitelemään ja laskeutui lopulta 84 sentin päähän tolpasta. Sain siitä Halon kotia vietäväksi.

[jajvirta]

Epilän viikkokisat tuli käytyä. Ihan kivat -1 ja -2 -kierrokset. Parasta oli, että putissa ei juuri jännittänyt. Eihän ne kaikki uponneet, mutta nyt putti tuntui taas siltä miltä pitääkin. Reeniä päälle, niin alle kympistä pitäis olla selvästi yli fiftisikstitsäänssit saada sisään. Kisoissakin.

Treenikierros kisan päälle, josta mainitsemisen arvoista oli nelosväylällä foreantsa, joka osui laitteeseen skipin kautta. En ole sillä väylällä juuri juhlinut pirkkojakaan aiemmin. Myös ykkösväylällä alkaa olemaan pirkot alla. Treenikierroksella puron eteen n. 10 metrin päähän. Kakkosheitto about seiskaan ja siitä putti sisään.