Niin sitä käytiin n. neljän tunnin frisbeegolfkokemuksen turvin heittämässä viikkokisoissa Epilässä. En tainnut olla nyypiöin viikkokisailija missään ikinä, koska muistan Tapanoten maininneen, jostain kaverista joka tuli kylmiltään viikkokisoihin. Aika puskista sitä mentiin silti heittämään. Hommaa toki helpotti se, että oli pari tuttua siellä valmiiksi.
Mutta ei ollut läheskään niin pelottavaa kuin voisi kuvitella. Molempien heittueiden kanssakilpailijat olivat kovin kannustavia ja neuvoivat vuolaasti. Tämän takia kannattaakin rohkeasti mennä kisoihin vaan. Todennäköisesti siellä saa hyviä neuvoja ja vähintäänkin kannustusta ja muuten vaan juttuseuraa. Tulokseenkin olen ihan tyytyväinen, ottaen huomioon, että sillä putterilla paiskoin avauksetkin. Ensimmäinen kierros meni siis +4 ja toinen +7.
Siinä tuli nähtyä ja todettua ne putteridraivaamisen hyvät ja huonot puolet. Suoraan se kyllä pääosin lensi (aina ei tosin juuri sinne suuntaan mihin halusi), mutta pituudessa oli aika paljon toivomisen varaa. Onhan se ihan ymmärrettävää näillä käsillä ja tällä harjoittelun määrällä (ei vielä paljoa), mutta noilla 80-90m väylillä ei ole mitään saumaa birdeihin ja par on myös aika työn takana. Aion kyllä ruveta harjoittelemaan tuollaisen alivakaan ja kevyen draiverin heittoa. Jos sen vaikka saisi sinne 80m huitteille lentämään suht luotettavasti jonkun ajan päästä.