Rakkaudesta lajiin

[HAH]

http://www.hs.fi/tiede/a1453353258443?jako=8c90c5aeda051daef8a9516f2767f331&ref=tw-share

Laitanpa tämän tähän ja koitan ehtiä lukea tuon kunnolla niin, että jos vaikka siitä jotain saisi irti...

Jännittääkö, no jännittää.

Tämä vahvistaa hyvin tosielämän havainnot.

[Kempster]

Vaikka täällä mennäänkin jo ihan muissa merkeissä, niin pakko vielä palata vanhoihin:

...Enimmäkseen tietenkin siltä pohjalta että kisakierrokseen valmistautuessa pitäisi saada jonkinlainen mielenrauha keskittyä ihan vain siihen. No, kun ei ole ammattilainen niin eihän se sillä lailla mene. Muu elämä pyörii siinä ympärillä ja se pitää sopeuttaa omaan tekemiseen...

Tätä on tullut välillä itsekin mietittyä... Ja onhan se niin että peli luistaa paremmin jos saa keskittyä vain siihen itseensä, vielä parempi jos on saanut ennen kisaa päivän tai ehkä päiviä keskittyä, treenata ja tehdä pelikirjaa – kaksi isoa ulkomaankisaa olen päässyt pelaamaan, ja ne meni hyvin juuri em. ammattilaisten metodeilla. Ei arkisia häiriötekijöitä = parempaa pelaamista... Mutta, kun ei ole ammattilainen niin eihän se sillä lailla aina mene

Jännä. Mulle harrastukset on aina ollut just se millä sammutetaan se muu elämä pyörimästä sieltä pääkopasta. En mä pysty kelaan ulkopuolisia asioita liikkuessa. Tietty ehkä jossain ikuisuuskiessin jonotiillä kun edessä on vielä 4 poolia avaamatta. Mut ehkä ei oo ollutkaan sen isompia kriisejä ettei edes friba niihin auta. Koiran kuolema 2v sitten oli ehkä pysäyttävin, onhan noita mummoja mennyt kaksi mutta hän oli kuitenkin perheenjäsen. Ja nyt kun muistelen, siihenkin auttoi kiessi. Mäntsälässä taisin käydä ekaa kertaa silloin.

Pieni korjaus väärinkäsitykseen: Sama homma täällä, eli pelatessa en mieti eilistä, huomista tai mitään muutakaan peliin liittymätöntä – oli sitten positiivista tai negatiivista, niin se ei luultavasti tee hyvää. Pelatessa ei arjen huolet paina!

Hain siis tuossa aiemmassa tekstissä sitä, että on aivan eri lähteä kisakierrokselle esim. suoraan duunista ilman kunnon lämmittelyä pelkän autossa tehdyn mielikuvaharjoituksen pohjalta vs. on poissa kotoa kisoissa ja on saanut keskittyä pelkästään kisaan eikä heti kierroksen jälkeenkään pidä revetä mihinkään arjen askareihin.

Itsellä yleensä ne kisat menee tuolla ensimmäisellä kaavalla tai vastaavalla, jolloin se kisamoodi pitää laittaa päälle ns. napista – joskus toimii paremmin kun joskus, toisinaan menee ihan yliyrittämiseksi ja toisinaan ei käynnisty kone ollenkaan... tässä on niin pirusti tekijöiä. Jälkimmäisellä tavalla lähtökohtaisesti tulee suoritettua paremmin, mutta helposti tulee myös ylilatautumista ja sitä myöten sitten jotain ihan muuta kun piti.


Ja vielä siitä tyhmästä heitosta; valitettavan monesti sen tunnistaa vasta sitten kun on semmoisen heittänyt;)

Välillä heitot on hyviä, huonoja, onnekkaita, tyhmiä, oikeita, vääriä ja mitä lie – mutta jos muistaa että "Joskus tulee hyvistä heitoista huonoja lopputuloksia, joskus huonoista hyviä!", niin pelaaminen on helpompaa. Vastapainoksi voi käyttää erittäin perisuomalaista ajattelutapaa: "Parempi epäonnistunut hyvä heitto, kuin onnistunut huono heitto!", mutta tuo on niin raastavaa ja haastavaa täydellisyyden tavoittelua että tuolla mentaliteetilla pelaavat on lähes myrkyllistä peliseuraa.

Sori, en muista kuka nuo sanonnat on alunperin keksinyt, joten nimiä tai lähteitä ei ole

Edit: Jäi yksi kappale pois, lisäsin;)

[Ari]

Se olisikin aika mielenkiintoista jos heittäisi tahallaan tyhmän heiton

Mutta kyllä on saunassa itseä ruoskittu tämänkin blogin aikana ja ennenkin sitä.

Kummelin sketsiä voi hokea sitten itselleen:"Miksi teit sen?"

[Kempster]

Toi sauna on kyllä mahtava, eipä oikein missään muualla tuu pelattua rundeja jälkikäteen (ja ajatuksen kanssa), vaikka siellä saunassa ne virheet on ehkä liiankin helppo korjata – mutta kyllä saunassa oppii pelaamaan

[mykey]

Se olisikin aika mielenkiintoista jos heittäisi tahallaan tyhmän heiton

Mutta kyllä on saunassa itseä ruoskittu tämänkin blogin aikana ja ennenkin sitä.

ainakin itsellä oman realistisen suorittamisen tason tunteminen on haastavin osa. Harjoitus kierroksella juuri tuon tyhmän heiton tuuri onnistuminen onkin asia minkä tiedostaminen meinaa unohtua.
mielijohteesta kun päättää tehdä tyhmän heiton niin se on parasta tehdä kilpailun ulkopuolella. Kokemattomuus itsellä näkyy juuri tuolla osalla pelissä.

Kummelin sketsiä voi hokea sitten itselleen:"Miksi teit sen?"

[Ari]

[url][http://www.powergrip.fi/blog/putti-kuntoon/[url]

Janne on kova poika pohtimaan ja miettii toki yli 1000 ratingillaan asioita vähän isommasta näköulmasta.
Pääsin itse viime kesänä tuolle seuraavalle levelille. Tiesin, että jos puttaan niinkuin pitää niin kiekko menee pääsääntöisesti oikeaan suuntaan. Lähes aina kun puttaan ohi, tiedän heti että tekniikka kusahti. Useimmiten en päässyt suuren vatsani etupuolelle mitä pidän merkittävänä henkilökohtaisena ominaisuutena putatessa. Painopisteen pitää siirtyä etupuolelle, jotta saatto on mahdollinen. Jos näin ei käy niin kiekko lähtee lähes aina ainakin vähän oikealle ja ketjuihin osuessaankin harvoin jää sisään.

Tuo next levelhän on siis se, että jos puttaa väärin niin eihän sen pidäkään mennä sisään. Aiemmin saatoin jumittaa sen putin kanssa viikkoja, kuukausiakin eikä ollut oikein mitään hajua mikä oli pielessä.
Siltikään se ei tarkoita, että puttaaminen sujuisi tai olisi helppoa. Parhaimmillaan se sujuu ihan kivasti ja heikoimmillaan yritän epätoivoisesti korjata liikettä oikeaksi. Ero on siinä, että nyt tiedän mitä pitäisi tehdä.

Oma tavoite olisi saada sama asia tapahtumaan muussakin heittämisessä. Tällä hetkellä ongelma on siinä, että en osaa purkaa heittoa osiin. Minä vain heitän ja se tekniikka tulee jostain perstaskusta. Sitä on aika vaikea korjata. Sama ongelma bäkkärillä ja forella. Muiden heitosta pystyn paremmin analysoimaan ja neuvomaankin. Omaa heittoa videolta katsoessa lähinnä naurattaa kun kaveri voi olla noin jäykkä ja oudossa asennossakin. Ei kovinkaan luontevan näköistä.

Kiitos Jannelle taas analyysistä. Heti lähti omassa päässäkin surisemaan.

[Ari]

Nyt on tullut katsottua ensin sitä golfia ja sitten ihan frisbeegolfiakin. Ilmeisesti wanhalla on tylsää.

Mielenkiintoinen ajatus on lähtenyt hioutumaan. Tämä nyt tulee taas ihan vain takaraivosta enkä ole sitä sen enempää sijoitellut oikeisiin laareihin joten sekopäistä selittämistä tiedossa.

Frisbeegolfissa on tärkeää heittää pitkälle ja tietenkin mieluiten tarkasti. Koskapa varsinkin vanhempana henkilönä jolloin kaikenlainen rappeutuminen alkaa olla ajankohtaista ja elämän aikana kohdatut vastoinkäymiset tulevat peliin mukaan erilaisina rustoina joko päässä tai vartalossa niin pituus ei välttämättä kovin pitkään kasva. Pituuskasvun loppuessa pitää ihmisenkin alkaa kehittää vatsaa, että on sitten painopiste alempana ja pysyy paremmin pystyssä. Tällöin välttää pään kolinat betoniin.

Aika monella meistä on varaa vielä oppia uusia temppuja ja mahdollisuuksiakin. Itsellänikin. Periaatteessa aktiivisen pelaamisen ja vippailun kautta olen kuitenkin jo hahmottanut omia rajoituksia tässä lajissa.

- Upsi. Olkapäässä on tappajalumilautailijan kostona senverran rustoa ettei kykene oikeastaan mihinkään. Yksi upsi viikonlopussa ja sekin maksimissaan 60m. Harmi. Olisi välillä käyttöä. Tämä tuskin tulee parempaan suuntaan muuttumaan.
- Pituus. Maksimipituus tahallaan ja hallitusti näyttäisi olevan nyt vähän yli 100m. Kiekkoja keventämällä ja alivakaampaan suuntaamalla saan todennäköisesti pidettyä tuon matkan, mutta tuskin se tuosta nyt merkittävästi kasvaa. Harmi, koska joka vuosi pitäisi vain heittää pitemmälle pärjätäkseen. Myös papparasarjassa.

Tämän pitempää listaa en nyt uskaltanut sukkana tehdä kun aloin jo itsekin epäröidä että miten niin ei pysty.

Ajatusketjussa on kuitenkin päästävä eteenpäin. Jos ennuste on huono pituuden kehittämisessä pitää tehdä jotain muuta.
Toistoja. Toistoja. On siis vedettävä niin paljon toistoja että ne huonot (lyhyet) heitot vähenevät. Tämähän on kuin roolipeli. Treenaamalla nostetaan omaa taitotasoa ja todennäköisyyttä onnistumiseen. Noppa sen sitten määrittää.

Nyt siis itse asiaan. Phil Mickelsson pelasi huonosti, mutta roikkui pitkään cutin rajalla kunnes ilmeisesti ei sitten vain enää tarpeeksi huvittanut. Putosi cutista. Mutta nyt kun olen katsonut tuota After Easter Open 2015 videointia, jossa Tapani ansiokkaasti kiinnittää huomiota asiaan. Suomen kärkikaartin kaverit pelaavat varsin huonosti, varsinkin puttipeli on sellaista meikäläisen tasoista sinne tänne tuuppimista. Tästä päästään itse asiaan. Miten hyvä pitää olla, että jos videollakin pelaaminen näyttää huonolta niin silti on seuraavallakin kierroksella kärkikortissa? Jos ei olisi ollut tulostaulua näkösällä olisi ollut helppo arvata, että alamäkeen koko porukka koska sinne jäi kierrokselle niin paljon heittoja. Mutta ei. Samat kaverit ylivoimaisesti jatkavat kärkikortissa.

Rutiini ja suorittaminen on pojilla vain niin kovalla tasolla, että virheet ovat useimmiten yksittäisiä ja nekin usein pystytään paikkaamaan monipuolisesta heittovalikoimasta löytyvällä ratkaisulla. Ei siis riitä se, että osaa heittää hyvän heiton. Se pitää pystyä heittämään monta kertaa peräkkäin. Kisoja ei siis voitakaan oikeastaan se, jolla on parhaat heitot vaan se joka tekee vähiten virheitä. Tarpeeksi isoihin kisoihin kun menee niin avoimen voittajan pitää pelata todella hyvää peliä.

Jälleen kerran päästään siihen päätelmään että jos pelaisin paremmin, olisin parempi pelaaja.

Kotona pitäisi olla postipaketti jossa on neljä Crystal FLX Zonea. Herkkua.

[mykey]

olen itse miettinyt vähän samoja juttuja,kun iän myötä ongelma olkapäässä on samanlainen ja vuosirenkaita alkaa olemaan jo takana.
Toisaalta suomen radoilla yleensä jos osaa heittää 90m sinne minne haluaa ja 20m sisältä aina koriin niin pisimmilläkin radoilla pitäisi päätyä -15 lukemaan kierroksella.
-15 lukema riittää voittoon yleensä jopa maailman kärjessä,joten pituus heittäminen ei ehkä olekaan välttämättömyys, vaan kehittyä niin hyväksi että tuo 90m matka saadaan kiekko tekemään se mitä haluaa,oli olosuhteet ja väylä mitä vaan. Joten ei vaivuta epätoivoon, opetellaan onnistumaan .
Onneksi itsellä on alkumatka vasta lajin parissa ja tavoitteetkin sen mukaiset.
Tänä vuonna enemmän tuplabogittomia kierroksia kuin tuplabogillisia.

[Ari]

20m päästä aina koriin on sellainen unelma joka kannattaa jättää sinne peiton alle. Se, että se oma puttirinki siirtyy vähän pitemmälle (se mistä pistää kaikki sisään) on jo kovan työn takana.
Ehkä kolme vuotta sitten sain hinkattua putin sellaiseen kuntoon että uskallan kympistä putata kunnolla. Sekään ei todellakaan tarkoita, että menee sisään mutta tämä on paljon myös uskaltamislaji. Jos ei uskalla yrittää niin on parempi laittaa siihen alle vaan.

Tulen jatkossakin kilpailemaan tässä lajissa ja realiteeteissa pitää olla. Siksi on tietenkin mahdollista valkata ne lyhyet radat ja yritä pärjätä pitemmälle heittäville siellä. En vain ihan niin taktinen ajatellut olla, itseä vastaan pystyy taistelemaan muuallakin

[Ari]

Eilen jo huomioitiin tulevat vesisateet. Kesällä kelillä ei ole niin väliä, mutta talvella pitää olla jotain erityistä ilmassa jotta hankkiudun vesisateella pelaamaan. Eli tänään aamupäivästä pikkupakkasella pelaamaan. Kuuden hengen ryhmä ei ollut kenenkään tiellä Kaatiksella kun lähdettiin avatuilta etutiiltä pelaamaan. Etutiiltä tulee pelattua aika harvoin ja etäisyydet onkin välillä vähän hukassa.

Ykkösellä Zonella hyvä fore vitoseen ja kakkonen korttiin. Hyvä.
Kakkosella Crankiin livahti vähän liikaa antsaa ja sehän vain liukui sinne oikealle. Zonella yritin hyssettää, mutta on se vaan hidas. Ei jaksanut edes kunnon putille.
Ihan hyvää peruspelaamista. Ei dramatiikkaa ja puttaaminen oli ihan omalla tasolla. Muutama putti menee kierroksella ohi aina etäisyyksiltä joilta pitäisi laittaa sisään, mutta niin se vain menee.

Kaivetaan taas muutama onnistuminen esiin.
Ysin avaus Buzzzilla meni väylää pitkin ja oli mainio heitto vaikka päätyikin vasempaan reunaan paikkaan josta seuraavan joutui heittämään paikaltaan ja huonosti.
11 avaus oli myös hyvä vaikka puikkelehtikin lopuksi vähän hankalaan paikkaan.
12 avaus vastatuuleen Starfirellä kolmeen metriin oli erinomainen ja tahallinen heitto.
13 testasin Zonella ja vitoseen hyvin arvioitu loiva hysse. Hyvä.
18 avaus S-line DD. 20 cm puiden yli aika flättinä. Herra Koutonen ehti juuri ja juuri sanoa että jäi lyhyeksi kun punainen Hysteria pamahti koriin. Holari!
Kisa ratkesi viimeistään tuohon ja hyvillä mielin viimeiselle väylälle.
19 avaus tuolla samalla kiekolla kahteen metriin ja -6 korttiin.

Holareita ei ole tullut heitettyä ainakaan vuoteen. Nummelanharjun lyhyitä ei lasketa, jos nyt lasketaan muutenkaan
On se kuitenkin aika hienoa läsäyttää kiekko ekalla mukiin.

Hyvä keli, hyvää seuraa ja pelikin ihan jees. Ei voi olla paha mieli. Menen toistekin.

Nyt sitten odotellaan milloin seuraavan kerran elämä ja kelit mahdollistavat frisbeen nakkelun.

Hauska keskustelukin käytiin. Sisältönä kaksi asiaa. Pitäisi treenata puttaamista ja keventää itseään varsinkin keskivartalon kohdalla. Mutta kun ei huvita

[Ari]

Helmikuu etenee onneksi jo kovaa vauhtia. Eilen illalla havahduin siihen, että oikeasti Dutch Open on alle 2kk päästä. Matkajärjestelyjen aloittaminen lienee siis paikallaan.
Juuri äsken tuli hankittua lentoliput, joten uusi kisakausi nytkähti reilusti lähemmäs kun konkretia alkaa tulla syliin.
Majoituksen hankkiminen onkin sitten seuraavaksi edessä.

Eilen saunapalaverissa laskin pikaisesti, että heitin eilisellä Kaatis-kiessillä 19 sellaista heittoa, jotka voi hyvillä mielin todeta hyviksi heitoiksi. Eli 33% hyviä heittoja.
Mittari on varmasti hieman ympäripyöreä, mutta tulipahan laskettua kun istuskeli siellä lauteilla...

[Ari]

Viikko sitten oli sellainen fiilis, että mitähän helvettiä mä taas olen muka järjestämässä toisille kisoja joissa on paska TD, paska rata ja fiiliskin. Todennäköisesti tulee paskat ratingitkin.
En tuosta nyt sen enempää ahdistunut kun näitähän tulee ja menee. Onneksi kukaan ei tullut juuri silloin kysymään mitään.

Nyt on sitten tuon lentolippupäivityksen jälkeen käynnissä ilmeisesti maaninen vaihe. Nyt tulee ideoita ja ajatuksia siihen malliin, että yöllä heräsin eikä meinannut uni tulla kun aivoissa käy kuhina.

Liiton hallituksessa valmistaudutaan kevätkokoukseen uuden kauden suunnittelun ohella. Tourit, SM-kisat ja EM-kisatkin on kartalla kun väännetään kaikenmaailman juttuja kohdalleen. Nyt sitten vielä kevätkokoukseen pitää kaivaa viime vuoden touhuista infoa, joten tekemistä on.

Tapanin AfterEaster hömpsöttelykisa on viemässä ilmeisesti NFS:ltä isoimman Suomessa järjestetyn kisan titteliä. Tällehän pitää tehdä jotain. 250 pelaajaa ei ole oikeastaan mitään jos suunnitelmat saadaan kuntoon.
Oman seuran sisällä päädyttiin uudenlaiseen ratkaisuun kisojen järjestämisen suhteen ja nyt näyttäisi olevan aika hyvä pössis sielläkin vaikka ei ole haettu vielä ensimmäistäkään kisaa Vihtiin. Kyllä niitä sieltä tulee.

NFS täyttää tänä vuonna 10 vuotta ja ainain itsellä olisi halu järjestää jotain erityistä. Erityinen tarkoittaa aina jotain sellaista jota ei ole tehty ennen ainakaan Vihdissä, joten se vaatii hieman miettimistä eri näkökulmista.

NDGE on saavuttanut hienon statuksen Suomen frisbeeskenessä liiton ulkopuolisena kilpailuna. Vähintään yhtä hyvänä ideana pidän tällä hetkellä Nevantaustan Janin organisoimaa Kenttämestarin erikoista jossa kenttien rakentamisessa ansioituneet saisivat oman tapahtuman. Seuroilta odotetaankin ilmoittautumisia jotta tapahtuma voidaan järjestää. Jani perinteisesti näkee paljon vaivaa kisoihinsa ja Kaatiksen kiertämisen lisäksi on tiedossa Hillsidegolfissa pelaamista pallogolf-kentällä. Erinomaista.
Olkaapa aktiivisia oman seuran sisällä, että saadaan tähän kisaan niin paljon pelaajia että voidaan tämä järjestää. Liiton foorumilla on lisäinfoa tästä jos on mennyt ohi.

[Kempster]

Eilen saunapalaverissa laskin pikaisesti, että heitin eilisellä Kaatis-kiessillä 19 sellaista heittoa, jotka voi hyvillä mielin todeta hyviksi heitoiksi. Eli 33% hyviä heittoja...

Kova on taso kun voi kaksi kolmesta heitosta sössiä ja silti pelata hyvän tuloksen... tai sitten puhutaan vaan todella kovasta vaatimustasosta ja erittäin pienistä marginaaleista hyvien ja huonojen heittojen välillä

[Ari]

Olisi varmaan parempi määritellä paskat heitot kuin hyvät heitot.
Mietin tuota määrittelyä eikä se tosiaan kovin selkeä ole, pitääpä miettiä.

Tuohan oikeastaan tarkoittaa sitä, että sellaisia perusheittoja on tarpeeksi.

[Kempster]

Tuohan oikeastaan tarkoittaa sitä, että sellaisia perusheittoja on tarpeeksi.

No tämä! Sillä pärjää pitkälle, tai ainakin on kivempi pelata jos ajattelee että se oli perusheitto joka onnistui, ei paras mutta ei myöskään huonoin – ja vaikka olisi jompikumpi ollutkin niin ei saa innostua/hajota yhdestä ainoasta heitosta... Ei hitto, nyt on todella syvät vedet! Vaatii saunapalaverin ja muutaman hyvän oluen

Ps. Oma peruspeli on se oma taso... sen kun muistais niin olis paljon helpompaa.