Frisbeegolf-forum.fi

Author Topic: Rakkaudesta lajiin  (Read 811486 times)

Offline JanneRäsänen

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 1 630
    • View Profile
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #735 on: 22.04.16 - klo:04:17 »
Jos liian aikaisin heittää tuen avulla tai liian usein, tulehdus jatkuu tai pahentuu. Jos liian kauan käyttää tukea, vain osa lihaksesta toimii ja aivojen lihashallinta heikentyy sekä rasitus toimivalle osalle lihasta kasvaa. Käsinirurgi joka tämän kertoi oli eka lekuri monesta joka löysi toisen ongelman kädestäni, eli edellämainitun. Kuulemma maan huippu alallaan. Kun hän tökki kättäni kyynärpään alta, peukalo väpätti kolmasosassa tapauksia. Kirurgi käski heittämään, jotta aivot oppivat uudestaan koko lihaksen käytön. Kielsi tuen kanssa heittämisen, jotta osan lihaksesta käyttämättömyys ei jatku ja aivot saavat oppia.

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 553
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #736 on: 22.04.16 - klo:22:49 »
Lähdin mielenkiintoiseen testiin, Back On Track nimisiä erilaisiin vaivoihin parantavasti vaikuttavia tuotteita läksin kokeilemaan. Kyynärpää saa nyt sitten puristushoidon lisäksi jotain magneettista meininkiä. Saapa nähdä.

Villen kanssa käveltiin tänään NDGE läpi ja laserin kanssa rakennettiin pelikirjaa yksinkertaiseksi. Tästä tuohon, siitä tuonne ja sitten kupille :)
Ei heittoakaan, mutta kävellen tutustuttu rataan. Hienoja väyliä, hankalia väyliä ja mainioita haasteita. Vaatisi 30m heittoon mittaa lisää menestyäkseen, mutta omaa peliä lähdetään pelaamaan.

Oikeasti seuraan enimmäkseen miltä tuo käsi alkaa vaikuttaa. Jos tulee hankaluutta niin surutta jätän kesken. Sunnuntaina sitten tiiraillaan käden kuntoa joka tapauksessa.
Stamina on seuraavaksi parin viikon päästä, nyt uhattuna. Jos käsi ei ole täysin kunnossa, jää Stamina väliin ensimmäistä kertaa sen jälkeen kun siihen osallistuin 2008?
Haluan kuitenkin tehdä päätöksen ajoissa, jotta joku muu pääsee bussiin kokemaan tuon erikoisen kisamallin jos itse en mukaan pääse.

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 553
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #737 on: 24.04.16 - klo:12:13 »
Eilinen on mennyttä aikaa ja senverran jaloissa tuntuu että tulihan käveltyä.

Kaksi kierrosta spesiaalirataa on aina mielenkiintoinen kokemus. Kenelläkään ei ole satoja kierroksia kotikenttäetua parantamassa, joten asetelma on mainio.
Eilen olisi ollut erinomainen paikka vaatesponsorille kun vaatteita sai vaihdella erilaisiin ja edestakaisin riippuen vähän siitä satoiko rakeita, paistoiko aurinko vai oliko muuten vain vaihteleva keli.

Ajomatka Nurmijärvelle oli jo jännittävää aikaa. Yksikseen itsekseni mietiskelin että onko tässä mitään järkeä. Käsivammainen kaveri lähtee kisaan jossa väylien keskimitta taisi olla yli 200m...
En kuitenkaan kääntynyt takaisin, joten loppuelämän riskillä mentiin.

Lämmittelyksi lisäsin vaatetta ja heiluttelin käsien lisäksi lantiota. Olisi varmasti ollut mielenkiintoinen tanssivideo kun ylipainoinen setämies ketkuttaa itseään golfkentällä. No joo, jos jäi mielikuva pilaamaan loppupäivän niin pahoittelut siitä.

Itse pelaaminen tuntui hyvältä. Aluksi painoin neljän parin putken alkuun pikkutaistelulla ja olinkin yllättynyt pelin sujuvuudesta. Sitten alkoikin hankaluudet. Aluksi putti meni kivasti ja sitten enää ei. Kierroksen jälkeen tajusin varoneeni hieman kättä ja heittäneeni hieman varovasti kiekkoja joita ei pitäisi varovasti heittää.
Eihän se nouse siihen plaaniin jos ei heitä tarpeeksi kovaa. Toisaalta sitten yritin matkia kaverin hienoja heittoja rykimällä niin kovaa ettei ole mitään kontrollia.
Ilmeisesti aivot voi heittää narikkaan kun on olevinaan tarpeeksi tilaa. Ei ole pakko keskittyä kun on maailman kaikki tila heittää hysseä. Ihan turhaan itseäni kiusasin huonoilla lähestymisillä. Pahimmillaan kostautui kolmosväylällä viiden metrin putti alarautaan rollasi melkein greenille outtiin, mutta kuitenkin 15m putille.
Ensimmäinen kierros +11 radan pariin ja oman luokan kärkeen kevyet 11 heittoa.
Paha mieli ei ollut ollenkaan kun pystyi pelaamaan, toki jäi vähän tekemistä toiselle kierrokselle.

Ruoan jälkeen peli alkoi kulkea hieman paremmin. Vähemmän riuhtomista ja muutenkin parempaa tekemistä. Lopputulemana seitsemän heiton parannus ja muutaman sijan nousu siinä sivutuotteena.
Saunapalaverissa todettuna oli hienoa kyetä pelaamaan. Senverran kädessä on tuntemuksia, että päätän varmaankin tänään miten sen Staminan kanssa käy.

Muutama hyvä suoritus jäi mieleen. Tyhmiä ei varsinaisesti ollut, muutama liian innokas yritys ehkä voitaisiin tuomita sellaisiksi mutta pääosin hyvillä mielin eteenpäin.
Nyt ei olekaan ihan heti kisoja, joten jos saisi tuon käden suhautettua kuntoon tässä välissä.

Väykälle erikseen kiitoksia. Älä turhaan vähättele siellä itseäsi kisajärjestäjänä, homma toimii ja kaikilla on kivaa. Ei kai siitä voi mussunmussua paljoa jakaa.

Väylälle 18 tahallaan pelattu nelonen jäi toki isojen poikien kolmosten varjoon, mutta oma maksimisuoritus on aina iloinen asia :)

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 553
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #738 on: 25.04.16 - klo:11:32 »
Koskapa tuolla Miken blogissa oli paljon samoja asioita joita ehdin eilen saunassa pohtia, päätin ikäänkuin vastata omassa blogissa jotta voin sitten vaihtaa aihetta niinkuin huvittaa.

Par-keskusteluun pääseminen on aina hyvä merkki. Asiat on hyvin keskustellaan asioista joilla ei ole mitään merkitystä.

NDGE on tapahtuma. Tällä kertaa osallistujaluettelo oli varsin kermainen varsinkin historiallisesta näkökulmasta. Suomen mestareita, henkilöitä joita pari vuotta sitten harrastaneet eivät ole tienneet olevan kuin Väykän jutuissa. Moni juttu sai verta ja lihaa luiden ympärille. Omanlaisensa museotapahtuma, poikkileikkaus suomalaisen frisbeegolfin tilaan.
Joidenkin mielestä itsekin kuulun tuonne dinosaurusten aikaan aloittaneiden joukkoon vaikka näitä kavereita jotka ovat pelanneet 30 vuotta tätä lajia löytyy tuolta NDGE:n pelaajalistalta.
Monella tavalla harmi, että ryhmien arvonta oli suoritettu sillä lailla painotetusti että tuolla taisi olla vanhoja kaveriporukoita pelaamassa keskenään. Olisi ollut varmasti aika hienoa vähemmän aikaa harrastaneelle saada arvonnassa ryhmään Jussi Meresmaa tai vaikka Timo Pursio. Timo kävi ohimennen voittamassa MPM-luokan vaikka miestä ei juurikaan ole kisakentillä viime vuosina näkynyt.

Parien asettelu tuollaiselle kentälle jossa pelataan kerran vuodessa ja hieman eri tavalla joka kerta on aika haastavaa. Mike oli kokenut, että hyvistä heitoista pitäisi saada palkinto. Se palkintohan on se, että pelasit sen väylän hyvin.
Koskapa omassa tuloskortissa luki ensimmäisen kierroksen jälkeen +11, käytin toki tuloskortin tulkitsemiseen hetken aikaa itsekin. Peli ei ollut hyvää mutta +11 kuulostaa pahalta. Sieltä löytyikin väyliä, joiden parit olivat senverran tiukalla, ettei ollut mahdollisuuksiakaan paria kummempaan tulokseen. Helpotti :)
Taisin jo mainitakin tuon herra Robinsin jonka kanssa majoituin DutchOpenin yhteydessä. Alan olla yhä enemmän herra Robinsin kanssa samaa mieltä. Herra Robinsin omistamalla maatilalla on frisbeegolfrata jossa ei ole pareja ollenkaan. Kisoissa varmaankin pitää olla sitten parit, että saadaan myöhästyjille rankut oikein.

Mitä tapahtuisi jos pelaamaltanne kentältä poistettaisiin parit? Kokonaan?
Ykkösen tiillä seisoessa et voisikaan tehdä birdietä, saati yrittää eaglea. Voisit vain yrittää pelata väylän mahdollisimman vähillä heitoilla. Tämähän voisikin olla vapauttavaa. Ei olisikaan pakkobirdietä lyhyellä väylällä...
Päästäisiinkö vihdoin siihen, että jokainen arvioisi väylän oman suoritustasonsa mukaan?
Esimerkki. Nummelanharjun kakkonen on vähän yli 70m par3. Oikeakätiselle helpohko perusheitto. Osa tietenkin heittää draiverilla, toiselle riittää putteri. Kunhan ei osu siihen isoon siirtolohkareeseen niin kiekon luonnollinen lentorata on juuri siinä.
Jos ei olisikaan pareja ollenkaan...
Mielikuvaharjoittelussa tuollainen heitto on minulle sellainen perusheitto, jonka pitäisi onnistua 77% tapauksista yrittämälläni tavalla. Pääsen siis tilanteeseen, jossa itselleni asetettu tulostavoite on kaksi heittoa.
Tämä mielikuvaharjoitus on siitä helppo, että tuolle väylälle pitää tehdä kakkonen, kolmonen on huono ja nelonen katastrofi.

Voiko kuitenkin olla niin, että joku toinen olisikin tyytyväinen siihen kolmoseen? Vasuri? Lyhyemmälle heittävä harrastaja?
Todennäköisesti. Olisiko sitten helpompi asennoitua siihen omaan tasoon?

Sitten päästään itse asiaan. Parien määrittely.
Väykkä oli monella väylällä päätynyt asettamaan parit siten, että tuskin oli arvioinut omien heittojensa mittoja juurikaan vaan monella väylällä oli arvioitu hyvän heiton asettuvan varsin pitkälle. Pitäisikö siis nämä parit arvioida 70m heittävän vai 150m heittävän pelaajan heittojen perusteella? Siihen väliinkin mahtuu aika monta ehdokasta.

Mitä enemmän asiaa veivaan niin sitä enemmän henkilökohtainen mielipiteeni on, että parit voisi heittää romukoppaan tarpeettomina. Kyllä siihen myöhästymiseen voi jonkun saman luvun laittaa, vaikka 7 per väylä. Ei siinä voitolle pääse jos kisasta myöhästyy.


Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 553
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #739 on: 25.04.16 - klo:11:41 »
Mike oli vielä tilastoinut omat heittonsa suhteessa muihin pelaajiin ja pariin.

Eilen käytin kolme minuuttia kisan läpikäymiseen väylätuloksien perusteella.
Toki voi sijoituksesta jo päätellä ettei se nyt pelkästään hyvin mennyt, joten onnistumisia oli vähemmän kuin epäonnistumisia.

Väylä 13 taisi olla se lampiväylä.
80m alamäkeen, kori lammen takana. Hysseä ei voi heittää kun on kuusia istuttanut Väykkä siihen. Vasemmalla puolella on koivuja joista ei tarvitse välittää.
Hämis heitti upsilla ennen minua avauksen lampeen. Pääasia siis ettei lampeen. DD käteen ja forella....15m pitkäksi. Ei mennyt lampeen, mutta kyllähän tämä nyt on paljon helpompi väylä.
Toisella kierroksella Starfire käteen ettei mene pitkäksi. Ei mennyt. Fore lähti ihme hyssessä ja meni puoliksi kuusen alle, kuitenkin kentälle. Sieltä sitten yritin taikoa itseäni korille. Ei onnistunut.
Kolmonen ja nelonen väylälle johon pitäisi reenaamattakin poimia kakkosia. Hieno väylä.

Onnistumisista joutuu mainitsemaan maagisen hienon väylän 18.
Lampea kierretään juuri niin kaukaa kuin halutaan. Riskivedot arvioidaan ihan itse.
Oikeastaanhan tämä väylä on hieno vain jos otetaan riskejä. Seiftipelilläkin toki joutuu etenemään kohtuullisesti selvittääkseen itsensä järkituloksella maaliin.
Tähän kuitenkin ensimmäisellä kierroksella varovaisen avauksen jälkeen seiftattu vitonen ja toiselle kierrokselle paremman avauksen siivittämänä riskiveto nelonen. Teemu ja Lassi tosin todistivat, että tämän lammen voi kiertää myös kolmella heitolla.
Jäätävää. Ei tokikaan meikäläisen kädellä ole mahdollista tuo.

Muuten oli aika vähissä se tuplaepäonnistumiset, että onnistumiset.

Offline jajvirta

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 870
    • View Profile
  • Oikea nimi: Jarno Virtanen
  • Seura: Tampereen Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #740 on: 25.04.16 - klo:14:29 »
Se on kyllä varmaan henkilökohtaisella tasolla yksi tärkeimmistä strategisista valinnoista, että lähtee pelaamaan omaa "paria". Varsinkin jos draivi ei kevyesti kanna korin tasalle, niin lähdetään rykimään täysiä ja otetaan (välillä) isoa plussaa, mutta tylsemmin pelaamalla saisi odotusarvoltaan reilusti pienemmän tuloksen. Itse syyllistynyt tähän paljonkin. Monilla pitkillä & vaikeilla väylillä se par-tulos on oikeasti todella hyvä.

Offline Flick Maniac

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 4 848
  • Discmania
    • View Profile
    • Frisbeegolf Club Keinukallio
  • Oikea nimi: Mikko Setälä
  • Seura: FGCK
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #741 on: 25.04.16 - klo:15:08 »
No juu. Kyllä tällaisessa tapahtumassa par luvut on yksi vähiten merkitsevistä asioista. Itse en paljoa edes tiedostanut minkään väylän paria, katsoin vaan että jaa kori on noin kaukana, tonne tarvii monta heittoa.

Toisena par-lukuihin liittyvänä sivujuonteena, se oli harmi että eka kierroksen ryhmässämme eräs  kaveri laski tuloksena plussina ja miinuksina ja ynnäsi sen lapussa olevaan kokonaispaariin. Sittenhän siitä tuli rankkua kun lapussamme oli ykstoistasen par muutettu ja siten myös kokonaispar, mutta kun kisakoneessa ei, siitä tuli yhden heiton laskuvirhe ja +2 korttiin. Ainahan ne pitäisi kokonaistulokseen laskea käytetyt heitot yhteen, oli par mitä hyvänsä.

Tuo oli hyvä juttu tuo paariton rata. Kyllähän sen monasti heitosta tunteekin (ja näkee lentoradasta sekä kiekon pysähtymispaikasta) että olisiko ko. heiton voinut omilla kyvyillä heittää paremmin. Jos ei, niin hei hyvä eikun seuraavaa putkeen. Jos kyllä, niin mentaalimerkinnät miksi ja miten, ja hei hyvä eikun seuraavaa putkeen.

Tai jos ei ole ko. radalla ensimmäistä kertaa, niin pelaa edellisiä tuloksiaan vastaan ja koittaa parantaa. Jossain kohtaa vaan oma heittopituus tulee viimeistään esteeksi kunkin väylän tulosta paranneltaessa (poislukien field acet tai muut kummallisuudet)
Discmania Media Partner 2017-2019
Team Discmania, Discmania Ambassador

Link | P2 | Tactic | Origin | MD3 | MD4 | Anvil | Essence | FD | FD3 | Fortress | CD2 | DD3 | Rampage | Spirit
http://www.instagram.com/Crushing_Plastic
http://www.youtube.com/user/glaabaglooba

Offline JanneRäsänen

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 1 630
    • View Profile
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #742 on: 26.04.16 - klo:21:18 »
Se on kyllä varmaan henkilökohtaisella tasolla yksi tärkeimmistä strategisista valinnoista, että lähtee pelaamaan omaa "paria". Varsinkin jos draivi ei kevyesti kanna korin tasalle, niin lähdetään rykimään täysiä ja otetaan (välillä) isoa plussaa, mutta tylsemmin pelaamalla saisi odotusarvoltaan reilusti pienemmän tuloksen. Itse syyllistynyt tähän paljonkin. Monilla pitkillä & vaikeilla väylillä se par-tulos on oikeasti todella hyvä.

Kuinka moni muu saa keskiarvona normipäivänä nynnydraiveilla ja lähäreillä vaikeamman putin ja huonomman tuloksen keskiarvona sankari/kunnianhimoisen heiton sijaan? Mä saan usein, joten tuossa on yksi syy, miksi olen parempi paripelissä, kun pelaan aggressiivisemmin, ja parin tuella ainakin, onnistuneemmin. Välillä jopa soolona, kun menen treenissä tietoisesti yli mukavuusalueen. Millä mulla sitä oppii?

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 553
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #743 on: 28.04.16 - klo:23:49 »
Onneksi on ollut aika heikot kelit ja kohtuullisen reippaasti duunia.
Kyynärpää kesti heittämisen Nurmijärvellä, mutta selkeästi siellä jotain on.
Tulehduskipulääkitys alkaa olla ohi ja olen kovin tyytyväinen kun olen malttanut olla heittämätttä.
Harmittaahan, se mutta kesän pelikirjan luominen tarkoitti että seiftasin avauksen ja peruin Staminan. Olen siellä aina viihtynyt ja mielestäni oikein vänkä konsepti.
Katsotaan sitten ensi vuonna.

Kelien mukaan mennään, jos on kylmää ja vettä niin en viitsi edes ajatella vaivautuvani mihinkään pelihommiin vaan tyydyn parantelemaan.
Liiton ja seuran juttuja on sivutoimena painettu ja kisavalmisteluja eri suuntiin on ilmassa. Kunnan tiepäällikön kanssa pitäisi olla treffit kunhan saadaan kalenteriin sopimaan.

Eli kelejä on pidellyt ja kaikenlaista pikku hyörinää on ilmassa. Kevättä odotellessa.

Eilen illalla unentuloa odotellessa jouduin toteamaan että pitää kaivaa viiimevuotinen TaliOpenin pelikirja esiin ja todennäköisesti uudelleen ratkaista joitakin väyliä. Niin sitä ehtii kaikenlaista miettiä ihminen.
« Last Edit: 28.04.16 - klo:23:51 by Ari »

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 553
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #744 on: 29.04.16 - klo:22:36 »
Eipä tarvinnut kuin pikkuisen auringon pilkistää kun lankesin ensimmäiseen ehdotukseen.
Kaatis ja kaamea bagtag-challenge. Osanottajina meidän seuran Suomen mestareita ja mitalisteja vuosien varrelta, ehkä tulevakin.

Mitä jäi mieleen? Tai käteen? Käteen jäi bagtag 308 jota isompaa ei ole koskaan ollutkaan...

Mieleen jäi oikeastaan se, että pelaaminen ei sattunut käteen ollenkaan. Heitot itsessään menivät aika erikoisesti. Neljä alle vitosen puttimissiä on liikaa jopa harkkakiessille. Aijai.
Foret jäi näppiin, taisi tulla yksi oikeasti hyvä fore.
Bäkkärillä tuli vähän hassuja puolittaisia griplockeja jotka vielä useimmiten osuivat ekaan puuhun :)
Taisin etutiiltä päätyä lukemaan +1.
Etutiin pelikirjaa pitääkin kohta jo alkaa rakentamaan, Tähtisen Riku on kuulemma tulossa haastamaan.

Nopeasti ajateltuna ennen Spring Mastersia meikäläisen löytää harjoittelemassa.
Tässä listaa.

Ykkösen avaus.
Kolmosen avaus.
Vitosen kolmosheitto.
Kutosen avaus, jossa en ole onnistunut piiitkään aikaan.
Ysin kakkosheitto.
Kympin avaus.
Yhdentoista kakkos- ja kolmosheitto.
14 avaus.
16 kakkosheitto.
17 avaus

Oho. Aika paljonhan noita on jotka on vähän katsomatta. Ehkä olisi pitänyt pelata enemmän etutilltä....

Offline letiss

  • Täysjäsen
  • ***
  • Posts: 132
    • View Profile
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #745 on: 02.05.16 - klo:12:01 »
Par keskustelu, upeeta !

Oma vaatimaton mielipiteeni on, että menneiden kisojen perusteella radoille määritellään par lukema, joka
vastaa esim. 950 tai 1000 ratingia. Ratamestari tai seura saa sitten itse jakaa sen väyläkohtaisesti miten haluaa.

Jotta par lukemilla olisi mitään tekoa, niin ne pitäisi olla jotenkin suhteessa muihin ratoihin ja näin se onnistuisi.

Olin Mikkelissä viimeviikolla ekaa kertaa pelaamassa ja pelasin muistaakseni -4, mutta enhän se mulle mitään kertonut, ennenkuin kysyin ystävälliseltä
alkuasukkaalta, että paljonko par tuloksesta sai ratinkia viime kisoissa ja sitä kautta osasin tarkentaa omaa suoritusta.

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 553
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #746 on: 02.05.16 - klo:12:08 »
Staminan peruminen on jäytänyt vähän takaraivossa vaikka tiedänkin sen olevan oikea ratkaisu.
Näillä nyt mennään eikä ensi viikolla tarvitse enää miettiä Staminan perumista kun se on sitten jo ohi :)


Kilpailuja alkaakin sitten ensi viikon jälkeen sadella ihan koko rahalla. Spring Mastersiin valmistautuminen menee kivasti kun se on tässä omilla kulmilla. Sitten mennään jo Tammisaareen ja sen jälkeen jatketaan EuroTouria Talissa. Kisakausi on siis ihan konkreettisesti sylissä ja kohta pitäisi osata näyttää mitä osaa.

Toissapäivänä Facebook kertoi että Tammisaaressa pelataan B-rataa (kisarataa) viikkokisatyyppisesti sunnuntaina. Heti alkoi aikataulujen laskeminen, ehtisikö? Ehti.

Väisäsen Juhon kanssa painettiin 45 minuuttia Tammisaaren viikkokisoihin. Ei osallistumismaksua, paitsi holaripottiin joka nousikin jo sataan euroon. Ei siis huolta menetetyistä rahasummista osallistumismaksun osalta. Intoa oli kuin ilmapallossa ja pari lämmittelyheittoa ykkösellä tuntui hyvältä.
Neljän hengen ryhmät ja parikymmentä osanottajaa. Aurinko paistaa ja pieni tuulenvire, onhan tämä nyt aika hienoa.

Mielestäni Tammisaaren rata on yleisesti varsin kiva. En oikein osaa siellä pelata, mutta mielestäni väylät on monipuolisia ja vaativat erilaisia heittoja, sellaisiakin joita itsellä ei ole taskussa.

Tarkoitus ei ollut käydä kierrosta läpi, mutta tuntuu tarpeelliselta. Katsotaan jaksaako kirjoittaa.

Aloitus kakkosväylältä. Ykköseltä Ville Piippo lähtee takaa-ajoon, joten tiedossa on että hyvin pitää pelata jos aikoo edes kiusaa tehdä.

Tammisaaren kakkonen on jännä väylä. Avauksella ei meikäläisen hanskalla tarvitse yrittää mitään. Foreneppi siihen kulmaan ja siitä jatketaan. Toinenkin olisi fore. Ylämäki ja puita, kallion takana kori. Ei pitäisi olla mitään ongelmaa. Firebirdillä loiva hysse. Näytti hyvältä ja tuntuikin siltä. Kiekko vain oli puskan takana kympissä. Tuska. Ei toivoakaan jos ei putti osu edes koriin. Nelonen tähän.
Outo väylä, pelikirjassa kolmosia mutta tuloskortissa ei juurikaan. Aika vänkä.

Kolmosväylä on nykyään satametrinen loivasti vasemmalle kääntyvä väylä aiemman piikkisuoran sijaan. Outtiakin on ilmestynyt, joten perusheitto perushankaluuksilla. FR DD käteen ja piikkisuoraan...outtiin.
Hyvä putti kympistä ja OB3. Parissa mennään, joten ei paniikkia.

Nelonen on niitä väyliä joita ei ole muualla. Antsaa taivaalle, paitsi että pitää osua puiden väliin ja ylös kalliolle. Tässä kohtaa päivän ongelmat alkoivat. Antsaa Crankilla pelikirjan mukaan. Livahti kädestä hieman aikaisin ja meni tuurilla kalliolle. Jyrkkä foreantsa kolisi puihin ja jouduin oikealle. Bäkkärillä täydellinen heitto, paitsi että se meni korin yli ja 20m pitkäksi. Vitonen korttiin. Tämä väylä on ollut aika kivasti hallussa, mutta kuvastaa päivän tekemistä. Plussalle.

Vitonen on alamäkipilli, johon ei oikein ole avaimia. Putteriheittoa treenasin joskus näitä varten, mutta eihän siitä mitään tullut. Buzzz jää hieman käteen kun yritän rennon rauhallisesti heittää ja pomppaa oikealle. Ei osu siellä mihinkään ja feidaa 20m päähän korista pusikkoon. Sieltä korille ja kolmonen tuurilla korttiin. Eväitä oli katastrofiin.

Kutonen mielestäni meni vähän pilalle kun joskus vuosia sitten siirrettiin avaus sinne metsään. Nyt heitellään lähinnä forella neppejä siihen aukealle ja siitä jatketaan. Aiemmin näki hienoja isojen poikien antsoja korille. Näillä mennään kuitenkin. Foreneppi on liian pitkä ja olen kalliossa kiinni. Foreantsa jää vähän lyhyeksi niinkuin oletinkin, joten nelonen korttiin.

Seiska on taas alamäkiränni, mutta lyhyempi ja järvi takana. Tai lampihan se taitaa olla. Buzzz rennosti jää taas näppiin ja oikealle. Sieltä sitten vitoseen. Uusikylän kova putti pamahtaa yläpantaan seiskasta ja korjaan kaverin virheen pistämällä alarautaan. Hyvä Ari. Nelonen. Huhhuh. Alkaa jo vähän naurattaa.

8 on lammenylitys. Hieno väylä monella tapaa, itsellä ei vain oikein ole avaimia. Crankilla varovasti yritän taivuttaa antsaan, mutta eihän se mene. Kakkosheittoon jää 50m ränni, johon osun tällä kertaa hyvin. Taisi olla toinen hyvä heitto avauksen jälkeen. Jepjep. Kolmonen.

9. 60m puuränni johon kaikkien pitäisi ottaa kakkonen. Foreneppi Buzzzilla on hyvä, mutta liian lyhyt. Kasimetrinen ei osu koriin, mutta paluuputti sisään. Kolmonen on tähän pettymys.

10. Sitten päästään pelaamaan pitempää siivua. Tästä rakentuukin sitten mainio kehityskertomus. Päätän poiketa hieman pelikirjasta ja otankin Crankin käteen. FLX Crank on vakaampi kuin ESP, joten uskaltaudun testaamaan. Heitänkin sitten varmuuden vuoksi niin paljon kuin lähtee. Ja lähteehän se. Jäi vähän näppiin, ei osu aukkoon, muuttaa hieman suuntaa oksasta ja painuu pellolle. Olisi tämän voinut helpomminkin tehdä. Noin satametrinen tuuppaisu matkaa. DD käteen ja aivan liian hiljaa. Karkasi vielä kädestäkin. Buncr Hazardilla mennään, joten samasta paikasta uusi. Toinen DD on vähän parempi mutta kun piti heittää korin oikealle niin lähti kohti ja pyörähti ulos. Kolmas DD menee jo sitten niinkuin pitää. Muuten hyvä, mutta neljä heitetty. Putti kuitenkin sisään ja vitonen korttiin.

11. Satametrinen ylämäki. Vaatii korotetulle korille hyvän heiton. Kakkostahan tässä pitää kuitenkin hakea, joten Crankia kovaa. Taas liian kovaa, jää vähän näppiin ja kippaa nätisti yli. Aika suora heitto olisi ollut hyvä jos olisi osunut väylään :) Starfire-lähestyminen ei ole häävi, mutta hyvä putti sisään. Taas yksi lisää... Ei mitään hajua enää montako ja alkaa tosiaan olla vähän hermostunut olo. Onneksi ei sada.

12. Foreväylä meikäläiselle. Läheltä ensimmäistä koivua vakaalla kovaa kohti peltoa. Lähtee vähän alas ja tuuli painaa kiekon alas. Putti menee lähestymiseksi näin kaukaa ja kolmonen. Ohhoh.

13. Hämmentävä väylä. Matkaa ei ole hirveästi, mutta tarvitaan kova käsi mihinkään. Kaverit availevat vähän mihin sattuu ja päätän laittaa Crankin tällä kertaa hyvin matkaan. Harvoja tämän kierroksen hyviä heittoja, ehkä paras ikinä. Aukosta sisään ja vähän yli kympin putti ylämäkeen. Ei tietenkään sisään, mutta hyvin pelattu.

14. Hienon hieno väylä. Vaikea meikäläisen kädelle jos haluaa tehdä kolmosen. Crankilla hyvä avaus menee vähän liikaa vasemmalle, yritän Uusikylän perässä koivujen välistä, mutta eihän se mene. Helppo nelonen. Tykkään tästä väylästä, vaikea ja hieno.

15. Alamäkifore pitäisi olla hallussa. Saan kiekon menemään melkein ränniä pitkin, mutta imaisee vielä metsään. Foreneppi risukosta kuuteen metriin ja surkea putti ohi. Nelonen... Surkeaa peliä.

16. Tästä tuli uudistuksena aika hieno ja vaikea väylä. Kiekko karkaa taas kädestä ja vasuriin. Siellä jossain on pieni reikä johon yritän osua sankaripelillä. Jos se karkasi äsken niin miksei karkaisi uudestaan. Karkaa se ja vasuriin. Vasemmalta on kaadettu puita ja siellä on nyt enemmän tilaa. Viimeinen puu katkaisee forenepin ja jään kymppiin. Ketjuista ulos ja yksi bogi lisää.

17. Tämän väylän idea on jäänyt itselle pimentoon. Outti on kovin lähellä koria. Droppari tekisi tästä järkevämmän, mutta sellaista ei ole. Päätän lähteä holarin hakuun ja kiipeän ylös. Enpä ole montaa niin huonoa holarihakua nähnyt. Jos kiekko ei olisi osunut puuhun olisi se mennyt noin 10m korista ohi vasemmalta. Nyt jäi kentälle vasemmalle. Puttiyritys tietenkin kuusen oksien alta livahtaa outtiin ja nelonen korttiin. Tämä väylä puhuttaa ainakin ulkopaikkakuntalaisia kovasti.

18. Kori on normaalia vähän lähempänä kostean maan takia. Päätän heittää isoa ässää, jos vaikka saisi paremman mielen. Nokka pystyssä Crank tekee kyllä ässän, mutta lentää ehkä 110m. Naurattaa sedän hurjat unelmat. Kolmonen korttiin ja viimeinen väylä.

1. Pojat heittelee vasemmalle ja päätän kokeilla toista ässää. Lähtee paremmin kädestä, mutta ilmeisesti sitten kuitenkin ilma senverran liikkuu että kulmaa on liikaa. Kiekko painaa oikealle, olisi ollut hieno loiva antsa jos olisi ollut sellainen tilauksessa. Jepjep. Kakkosheitolla pitäisi heittää oikeastaan ykkösen toisinto, mutta otan vakaamman kiekon ja heitän loivaa antsaa ylöspäin. Ilmeisesti pitäisi mennä jonnekin aivotoiminnan kurssille. Sehän pysähtyy siellä ylhäällä ja feidaa puskaan.
Foreantsa kuuluu lähinnä pelastusheittojen kirjoon, mutta nyt lähdetään katsomaan mihin se riittää.
Kiekko korkealle ja liian vähän antsaa. Keskelle risukkoa. Sieltä mellakkaupsin tapainen kiepautus väylän reunaan, putt korille ja kutonen korttiin. Onhan se vihdoin ohi.

Väisäsen Juho pelasi mainion -3, Ville taisi pelata -7 ja meikäläisen +8 oikeuttaa noin viimeiseen sijaan kaikissa mahdollisissa luokissa. Hienoa. Juho puheli jo bogey-freetä, mutta ei selvinnyt ihan loppuun saakka.
Itse pelasin konkreettisesti Boogie-freen kierroksen. Ei lähtenyt käyntiin ei.

Hieman hämmentyneenä nyt sitten saunapalaverinkin jälkeen mietitään jatkoja. Nyt pitää ilmeisesti heittää senverran ettei tarvitse innosta soikeana riuhtoa aina täysillä ja muutenkin pitää kaivaa jostain rutiini esiin. Kaikenlaista.

Sata metriä pitkä teksti, mutta tuntuu taas siltä että oli tarpeen käydä läpi tämäkin.

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 553
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #747 on: 02.05.16 - klo:12:10 »
Par keskustelu, upeeta !

Oma vaatimaton mielipiteeni on, että menneiden kisojen perusteella radoille määritellään par lukema, joka
vastaa esim. 950 tai 1000 ratingia. Ratamestari tai seura saa sitten itse jakaa sen väyläkohtaisesti miten haluaa.

Jotta par lukemilla olisi mitään tekoa, niin ne pitäisi olla jotenkin suhteessa muihin ratoihin ja näin se onnistuisi.

Olin Mikkelissä viimeviikolla ekaa kertaa pelaamassa ja pelasin muistaakseni -4, mutta enhän se mulle mitään kertonut, ennenkuin kysyin ystävälliseltä
alkuasukkaalta, että paljonko par tuloksesta sai ratinkia viime kisoissa ja sitä kautta osasin tarkentaa omaa suoritusta.

Par-keskustelu on onneksi hieman laantunut. Se ei enää ole bensaa hyytyneeseen keskustelunuotioon vaan asiasta voidaan jopa keskustella vaikka edelleen jokaisella on oikeus omaan mielipiteeseen :)


Offline Dizzy

  • Juniori
  • **
  • Posts: 97
    • View Profile
  • Oikea nimi: Anssi Sahri
  • Seura: Talin Tallaajat
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #748 on: 02.05.16 - klo:12:35 »
Staminan peruminen on jäytänyt vähän takaraivossa vaikka tiedänkin sen olevan oikea ratkaisu.
Näillä nyt mennään eikä ensi viikolla tarvitse enää miettiä Staminan perumista kun se on sitten jo ohi :)

Ajattelin jotain näsäviisasta tähän lohkaista, mutta kun tämä blogi on niin maalaisjärjellä täytetty, että eihän sitä viitsi. Jos ja kun kilvoitellaan valtakunnan huipulla, niistä kirkkaimmista mitalleista, niin kannattaa ehkä vähän miettiä elämyksen, maineen ja rahan järjestystä. Täysin ymmärrettävä veto siis.

Tänä vuonna saadaan jännä bussi, kun moni vahva ennakkosuosikki jää ulos ihmettelemään. Uutta mestaria vähän jo odotellaan.
Huhu kertoo ensi vuoden osallistujalistasta sellaista tarinaa, että monelle taitaa olla se nyt - tai ei koskaan tilanne päällä.

Lauantaina voit tarkkailla keliä ja myhäillä olleesi kumminkin viime vuonna mukana.

Kroppa kuntoon ja koria kohti!

-A-



 

Offline Ari

  • Konkari
  • *****
  • Posts: 2 553
    • View Profile
  • Seura: Nummelan Frisbeeseura
Vs: Rakkaudesta lajiin
« Reply #749 on: 02.05.16 - klo:12:41 »
Odottelin jo hieman kannanottoa perinteiden puolesta :)

Katsotaan nyt mihin tämä kaikki johtaa, mutta pitäähän sitä yrittää edes olla kunnossa.
Staminassa jos alkaa kahden ensimmäisen radan jälkeen tuntua pahalta niin pitää melkein ottaa taksikyyti löytääkseen kotiin. Senverran urpoa on meikäläisessä että vaikea olisi lähteä kesken pois, mikä tarkoittaisi mahdollisesti juuri sitä että rikotaan mieluummin paikat kuin ymmärretään luovuttaa.