Rakkaudesta lajiin

[Ari]

Ei ole tullut ihan vain siksikin että siinä tuulee melkein aina vastaan ja korkeudensäätö on aika hankalaa. Hysse Starfirellä on ns. seiftiratkaisu

Nimim. Ei juurikaan kolmosia isompia ja neljän vuoden aikana yksi kiekko lampeen niin ettei saanut takaisin

[Ari]

Hupsista. Vesisadetta huomisaamuksi odotellessa viimeinen treenikiessi sunnuntaita varten Kaatiksella.

Ajattelin, että on vähän liian paljon täytettä yhteen blogiin, mutta nyt tuli sellainen pullautus että ei voi olla mainostamatta.

Ennen kierrosta lystikästä hengailua klubitalon lähistöllä. Hyvärisen Marco oli salaa käynyt treenaamassa ja tuli kertomaan pelanneensa -5. Sitä sitten siinä voivoteltiin ja mielessä kävi että tässähän saa peli sujua sunnuntaina jos aikoo pärjätä.

Herra liiton puheenjohtajan ja muiden kanssa matkaan.
Silloin kun kulkee niin ei pitäisi turhaan alkaa sitä miettimään että mikähän on pielessä kun näin hyvin kulkee. Olen kuitenkin näillä treenikiesseillä yrittänyt kaivaa sen hyvän fiiliksen sieltä esiin ja kestää sitä.
Siihen oli syytä tänään.
Maksimisuoritus ilman holareita yhdeksän väylän jälkeen on -6. Matkalla siis pari par kakkosta ja yksi pitkä par kolmonen. Nämä siis omia rajoitteita. Jos heittäisi pitemmälle voisi tuon pitkän par kolmosenkin putata kakkoseksi helposti.

Tänään tuloskortti ensimmäisen yhdeksän väylän jälkeen näytti tältä:
2 3 3 3 4 2 3 2 3 = suhteutettuna kentän pariin -5. Eli yhden huonommin kuin oma maksimi. Hyvää fiilistä ja pelin kulkemista tuulettelin jo matkalla.

Sainpa sitten huomata että keskittyminen alkoi rakoilla väylällä 11, johon bogey. Harmitti kun peli kerran kulkee niin ei mitään bogijuttuja.
Siitäpä se sitten repsahti hiljalleen ja hajosi kuin paska auto.

Aivan mahtavaa. Miten voi muuttua peli jos ei sekunnissa niin muutamassa hetkessä. Yhtäkkiä ei tunnu onnistuvan mikään. Ville kuittaa kohta että heitin 20m tuulihysseputin 12 väylällä alarinteestä sisään. Se oli tsägää eikä sitä lasketa.

Huomenna sitten taas mietitään miten pysytään nöyränä tekemiselle silloinkin kun peli kulkee. Siinä sitä onkin tekemistä.

Ps. Lopputulos -2

Psst. Meni heiton treenaamiseksi vielä kun hyväksi koulutettu Crank sukelsi harjoitusheitolla jäteaseman lehtikasaan eikä löytynyt koskaan.
Uusi pinkki tuntuu hyvältä, mutta tuoreena kaverina suoraan pelaavaan kokoonpanoon ei ole kovin hyvä juttu.

[HAH]

Tuli luettua pelikirjasi. Muutama ihan hyvä vinkki noissa itsellenikin, kun en päässyt treenaamaan rataa pakaran/takareiden venähdyksen takia (kiitos). Nyt on persaus kunnossa, mutta radalle en päässyt. Saas kahtoa...

Tsemiä.

[Ari]

Kyllä näistä pelikirjoista voi saada itselle apua varsinkin jos on vähänlaisesti kokemusta kentästä. Ei se tokikaan ihan mieletöntä hyötyä tuo jos joku vain kertoo miten pelata, mutta voi sillä välttää turhat virheet.
Tässähän sahaa omaa oksaa kun toisille kertoo miten omalla kentällä pitää pelata. Pitäisi varmaan sittenkin olla hiljaa ja antaa jokaisen löytää pelilinjat ihan itse
En osaa ihan noin ajatella, mutta varmasti joku pitää meitä informaation jakajia vähän hönöinä

[HAH]

Kyllä näistä pelikirjoista voi saada itselle apua varsinkin jos on vähänlaisesti kokemusta kentästä. Ei se tokikaan ihan mieletöntä hyötyä tuo jos joku vain kertoo miten pelata, mutta voi sillä välttää turhat virheet.
Tässähän sahaa omaa oksaa kun toisille kertoo miten omalla kentällä pitää pelata. Pitäisi varmaan sittenkin olla hiljaa ja antaa jokaisen löytää pelilinjat ihan itse
En osaa ihan noin ajatella, mutta varmasti joku pitää meitä informaation jakajia vähän hönöinä

Olen kisaillut takatiiltä ainakin yhdet kisat ja käynyt niitä varten treenaamassa, joten perustuntuma rataan on. Muutama uusittu väylä näyttää olevan, joten niissä tulee todennäköisesti hölmöiltyä ainakin ensimmäisellä kierroksella.

Tuo auttamisen hönöys on vähän kaksipiippuinen juttu. Voi olla, ettei toisen ratkaisut ole omalle heittämiselle kuitenkaan niitä parhaita ratkaisuja. Saattaa jopa tehdä huonompia valintoja seuratessaa toisen pelikirjaa kuin, että miettisi mikä olisi missäkin tilanteessa itselleen sopivin heitto (kiekkovalinta, linja, fore/bäkkäri jne). Sade ja tuuli kun vielä sotkee kuviot, niin eipä siinä auta kuin keskittyä miettimään jokaisessa heitossa sitä itselleen sopivinta ratkaisua. Se mihin tuollaisesta kirjoituksesta saa apua on ne pahimpien karikkojen välttämiset. Jos kirjoitat, että väylällä ei saa päätyä oikealle metsään, niin kyllä sitä sitten välttää. Nämä on asioita, joita pelikaveritkin yleensä kertoo (jos ei ole kurttuotsaisia tosikkoja), kun tiillä vähän kyselee, mitä väylällä pitäisi varoa.

[Ari]

Tervetuloa vaan kokeilemaan.
Kaatiksella pitää heittää hyviä heittoja pelatakseen hyvin, joten huomenna sen hentoisessa kosteudessa nähdään.

Sääennuste elää edelleen. Parin tunnin välein arvotaan uudet ennusteet, joten jännää on kelien osalta. Jos sataa niin ei sen ainakaan yllätyksenä pitäisi kellekään tulla.

[Ari]

Spring Masters käyty ja saunapalaveria vailla historiaan tämä kisa.

Kisapaikalla paljon uusia naamoja. Hyvä meininki, ei satanutkaan vaikka lupasi. Eka kiessillä tosin ripsi jonkin aikaa mutta sadetakkia ei tarvinnut alkaa kaivamaan.

Itse kilpailussa ei omalta osalta tarvitse ihmetellä juuri mitään. Rauhalliseen eteenpäin nojaamiseen perustuva puttikuvio hajosi ihan päreiksi. Alusta lähtien mentiin jonossa ja tällä kertaa oli todella vaikeaa päästä peliin kiinni. Tuntui että jokaista heittoa piti odottaa kauan eikä sellaista hyvää boogieta löytynyt ollenkaan.
Autossa ajellessa ja sohvalla istuessa lopputulema taitaa olla nyt vain niin, että tarvitaan pieni kenttäanalyysi muusta kuin puttaamisesta. Ehkä sieltä löytyy jotain positiivistakin kantamaan ensi viikon kisoihin.

Eka rundi kelvollinen -3 antoi 950 paikkeille ratinkia. Peli ei lähtenyt oikein käyntiin, mutta vältyin isommilta sotkuilta. Pari hyvää puttiakin tuli matkalle. Kaikenkaikkiaan aika sotkuista touhua. Ei jäänyt hyvä maku ei.

Toinen kierros tuntui paremmalta, mutta viisi pirkkoa on ihan liian vähän jos tekee saman verran bogeja. Pari kertaa vastatuuleen putti ohi laitteesta kokonaan vei lopunkin itseluottamuksen, suomeksi tarkoitti kolmen viimeisen väylän puttipaikoilta kolme missiä. Maksaa liikaa.
Hämmennyksen vallassa oikeastaan koko kierros.

Puttia viilattiin vähän, mutta nyt näyttäisi olevan hankalaa kaivaa se hyvä putti esiin kun kisassa putataan. Eli sedällä ei nyt pää kestä.
Saunassa mietitään tätä. Tiedän että uusi tyyli tuo parempaa tulosta, mutta mitäs sitten tehdään kun se itseluottamus häviää taivaan tuuliin?

Hävisin 12 heittoa voittajalle. Aika paljon.

Jos jotain positiivista hakemalla hakee niin jaksoin pelata kaksi kierrosta. Väsymyksen piikkiin ei tarvitse laittaa mitään.

Päällimmäinen fiilis on pettymys omaan tekemiseen. Olen kuvitellut kykeneväni paremmin nollaamaan epäonnistumisia. Heitoissa se tuntuu onnistuvankin helpommin kuin puttihommissa.

[Ari]

Saunapalaverissa ennen lätkämatsia nollattiin tilanne kaivamalla vähän tilastoja.

9 missattua puttia alle kympistä. Toisella kierroksella.... Ei tarvitse analysoida sen enempää.
16 hyväksi laskettavaa avausta koko kisassa. 10 birdietä.

Koko paketin kruunuksi muistutukseksi ihan vain itselle.
Toisen kierroksen väylä 12. Olin juuri tyrinyt putin väylällä 11, seurauksena kutonen.
Starfire vastatuuleen meni kivasti oikean kautta. Siihen korotuksen reunaan, korille noin kuusi metriä ja metrin verran ylöspäin. Vastatuuli. Kakkonen olisi hieno paikko edelliseen väylään.
Vastatuuli edelleen. Hitto, tuulee vastaan.
No, hyvä putti menee sisään joten keskitytään sitten ihan oikeasti. Kaiken tein mielestäni oikein, mutta oikealla hipaisee koria ja menee yhtä kauas toiselle puolelle. Samat touhut, paitsi että nyt ei ole vastatuuli. Jännää on. Ylös pitää putata kun tuuli laskee kiekkoa. Tiedossa on.
Putti lähtee kohti koria, mutta liian matala ja alarautaan. Kakkosnelonen on koko pelin kuva.

Oli siellä hyviäkin heittoja, mutta nyt on vajaa viikko aikaa kaivaa se putti järkeväksi.

Saunan lämmetessä setä nähtiin jo puttailemassa pihalla. Kilinä kävi. Ehkä se siitä.

[tumi]

Koko kuvio lienee tämän uuden putin tuomaa epävarmuutta. Siitä ei pääse eroon kun rutiinilla, eli toistamalla kunnes onnistuu. Kaikki uusi on jännää etenkin kisassa, ja kun se uusi joku ei toimikaan, ei voi kun epäillä omaa tekemistään, ja kierre on siinä.

[Ari]

Pakko myöntää että ihan nollaan ei saatu nollattua kun huomasin veivaavani noita putteja lätkämatsin aikanakin...
Tunteita pitää olla

[Ari]

Illalla vielä nukkumaan mennessä tajusin jotain. Jostain syystä heittämään oli aina kiire. Varsinkin putin kohdalla olisi useammin pitänyt pysähtyä ihan vain keskittymään.
Ei ole omasta mielestä normaalia meikäläiselle. Ihme hötkyilyä.

Nyt sitten tuo kisa on varmaan jo pelattu ja ensi viikonloppuna Tammisaareen.

[Ari]

Herra Saturi heitti hyvän kysymyksen pelikirjasta Jaanille. En uskaltaudu sinne vastailemaan kun oma ajatuksenvirtani saattaa viedä jonnekin minne ei toisten blogeissa pidä mennä.

Pelikirja itsessään on sellainen käsite, joka aika monella taitaa olla jonkinlaisen sumun peitossa. Useampi tietää, että jotkut ihan oikeasti suunnittelevat joka väylän ja heitonkin. Silti kukaan meistä ei kykene suoriutumaan juuri pelikirjan mukaisesti kierroksesta.

Aika usein joutuu pelikirjaa muokkaamaan kesken kierroksen. Jostain syystä tänään fore ei toimi, joten sehän vääntää todennäköisyydet ihan uuteen uskoon ja on syytä miettiä siinä siirtymällä seuraavaa väylää uudelleen jos se on tarpeen.
Onko tarpeen muokata pelikirjaa siksi kun en nyt pysty luottamaan foreen? Voi olla. Voi tosin olla, että se annukka on vielä heikommassa kantimessa ja seuraava vaihtoehto on sitten puttaamalla eteneminen, joten hyvinkin voi päätyä takaisin siihen foreen.
Pelikirjaan ei koskaan saa tehtyä kaikkia vaihtoehtoja. Tuuli, sade, fore ei toimi, bäkkäri ei toimi, kädet kastuu jne. vaihtoehtoja pelikirjan muokkaamiselle on loputtomasti. Siksihän tämä onkin niin siistiä. Lue pelikirjaa, lue kenttää ja lue itseäsi. Yhdistä ne kaikki toisiinsa ja saa oikea ratkaisu juuri sinulle siihen tilanteeseen. Sehän voi olla ihan väärä ratkaisu, se on kuitenkin se mihin itse päädyit joten sitä yritetään. Enemmän kun pelaa samaa kenttää niin pelikirja kummasti muokkaantuu, sieltä löytyykin uusia aukkoja tai tapoja pelata.

Puttaamisen osalta pelikirjaan ainakin itse kirjoitain lähinnä arvioita siitä miten kaukaa yritetään. Kovin tarkkaa kirjaa ei voi rakennella kun eri päivinä putti kulkee vähän eri lailla. Ihan totta
Puttaaminen on oikeastaan vain se viimeinen suoritus joka pitää tehdä kaiken sen aiemman suorittamisen jälkeen. Isoin merkitys lienee sillä miten kaukaa yrittää niin kovaa että se seuraavakaan ei välttämättä mene. Varsinkin sellaisena päivänä kun ei oikein kulje putti niin on hyvä olla tarkkana sen kanssa miten paljon tuskaa itselleen aikoo aiheuttaa. Itse pidän tyhmänä jättää lähestymiset niin lyhyeksi että joutuu oikeasti puttaamaan. Kyllä se kerran kisassa se vitosenkin putti kolahtaa siihen alarautaan kun tarpeeksi monta kertaa antaa siihen mahdollisuuden.

Sitten välillä tulee niitä väyliä joita ei meikäläisen käsillä pelata seiftillä eikä riskillä. EO 11 taitaa olla sellainen. Se lammikko on juuri siinä mihin jaksaa heittää, mutta toisaalta taas seiftin pelaaminen on käsittämättömän vaikeaa kun se kiekko on kuitenkin todella helposti myös outissa. Tässä kohtaa raksuttaa pelikirja pahasti tyhjää. Nelosen tekee outin kauttakin jos yrittää, mutta seiftaamalla voi olla tiedossa kolmonen tai vaikeampi nelonen... eli vitonenkin siellä. Erinomaisen vaikea väylä, johon en oikeastaan ole keksinyt vielä ratkaisua. 10m pitemmälle heittäminen auttaisi, mutta mistäs sitä

Pelikirjailu on oikeastaan aika hienoa hommaa. Pakottaa itsen miettimään kenttiä ja kisoja sen kautta mikä on oma taitotaso ja kyky suorittaa. Toivottavasti pääsisi jossain vaiheessa huomaamaan, että jokin asia sujuu senverran paremmin että voi ratkaista hankalan väylän jotenkin varmemmin tai paremmin. Taitaa vain tulla tuo vanhuus ensin.

[JanneRäsänen]

Karl Johan Nybolla on välillä ollut caddy pelikirjssa pysymistä varten mukana. Odenseläinen pitämässä köpisläistä kurissa ja keksimästä sankariheittoja.

[Ari]

Hmmm. Kirjoitin tuonne mielestäni herra Pelikirja Nybosta, mutta se onkin kadonnut jonnekin.
Mielenkiintoinen musta kirja on usein kädessä. Itsekin joskus mietin tuota, mutta mielestäni muistan vielä mitä olen suunnitellut

[JanneRäsänen]

Voitin ekan Pandemic Survivor SM kisan viime vuonna ja olen yrittänyt pitää mielessä, mitä liikkuvia osia pelimekaniikassa on missäkin kohteessa. MM kisoissa monen maan joukkueet kirjasivat paperille samat asiat. Sanotaanko näin, että muistissani on yrittämisestä huolimatta enemmän aukkoja kuin paperissa, joten siirryimme parikisassa parini kanssa samaan tapaan. Kun päässä on vuotoa liikaa noin kovalla tasolla pelatessa.

Peli on siis joukkuelautapelistä tehty kisa sekä pelin suunnittelijan edustajaa, pelimekaniikkaa että nopeuskisa voittoon pääsystä muita joukkueita vastaan ja joka vuorolle on aikaraja tai vuoro jää käyttämättä, jos ei ehdi siirtojaan tehdä. Aika uniikkia ja normaalisti ei pelejä ole muita joukkueita sekä valmistajan edustajan korttipakan valinnan arvaamista vastaan, vaan normipelissä ilman Survivor liitettä pelataan vain pelimekaniikkaa vastaan.

Frisbeegolfiin liittyen molemmissa on paljon liikkuvia osia, mitä pitää huomioida ja unohda yksi, niin riskeeraat plörähdyksen. Rutiinin merkitys näkyy selvästi tässä muistamisen ja shot planningin tarpeessa.

Olen lukevinani rivien välistä, että olet menettänyt rentouden lihaksistosta mahdollisesti seurauksena rentouden menettämisestä korvien välistä. Palautuksessa rutiinin märä sekä tieto siitä, että tiedät kaikki asiat, mitä heittoon tarvitaan ja osaat kyllä saada kropan toteuttamaan asiat oikein riippumatta äskeisestä mokasta auttaa sikana. come on kyllä sä osaat. Normaalisti tekniikka ja henkisen pelin mörköjen karkoituksessa auttaa vanha viisaus, ettei kannata juosta, jos ei onnistu, vaan kävelee. Hidastetut askeleet auttavat paljon virheen löytämisessä.

Putti on sitten niiiiiin henkinen juttu, että jos mekaniikassa ei ole mitään vikaa, voi silti mennä päin honkia, kuten Jaani ansiokkaasti on kuvannut pelikirjablogissaan. Putissa ei vielä riitä äskeisen kappaleen tekniikan hiomisjutut, mutta se antaa avaimia onnistumispotentialin normalisoimiseen. Paitsi että hidastus liikkeissä putissa yleensä sössii homman. Ennemminkin käden loppukiihdytyksen kasvatus auttaa. Ja siinä tulee yhteneväisyys draivin kanssa. Kumpikaan ei ole ihanteellinen, jos käden lihakset ovat jäykempinä kuin juuri herätessä. Kangeksi jäykistetty käsi voi toimia lyhyillä matkoilla Climon tyylillä, mutta muissa tapauksissa rentous nopeuttaa puttiliikettä lisäten tehoa, kontrollia, tarkkuutta ja toisettavuutta. Koska lisävauhti saa kiekon irtoamisen puhtaammaksi ja välttää tarkkuuden tappajan kyynärpään oikeamisen suoraksi ennen kiekon irtoamista sormista=automaattinen oikelle ohi oikeakätiselle. Kun ranne heilahtaa oikealle kyynärpään oiettua Newtonin liikkeen jatkuvuuden lain mukaan.