Ennenkuin alan rakentamaan pelikirjaa VihtiMastersiin, kaivellaan hieman eilistä päivää ja annetaan haaste juuri sinulle.
Eilen viikkokisat Nummelanharjulla. Vihdoinkin sain suurinpiirtein pelin kulkemaan ja lopputulos on kelpo 51.
Joku valopää oli ilmeisesti kiukuspäissään heitellyt metalliroskiksen pitkin kympin portaita, jonka seurauksena roskat pitkin rinnettä kuin kaatopaikalla. Harmitti vietävästi. Setämiesten kanssa kierroksen jälkeen otettiin jätesäkki ja kerättiin nämä turhautumisen kukkaset pois rinteestä makaamasta. Kiitos aktiivisuudesta herroille. Meilläpäin toimii eläkeläisten ryhmä Kunnon Miehet, joka on aktiivisesti pelaillut Nummelanharjulla ja paljolti vastanneet sen siivoamisestakin. Hatunnosto sinnepäin.
Tässä tulee sitten haaste.
Eilen viikkokisojen jälkeen penkillä istuskellessa paikalle ilmestyi pariskunta. Miehellä oli kädessään kolme uutuuttaan hohtavaa kiekkoa. Kysyivät kauniisti voiko jo mennä pelaamaan vai onko kisat vielä kesken. Annettiin ohjeita hieman ja päästettiin pariskunta ykkösen tiille. Sitten oli pakko mennä perässä hieman jutustelemaan. Eka kerta ja Tokmannin tarjouksesta kolme kiekkoa vitosella.
Kerroin omana mielipiteenäni että noilla Tokmannin kiekoilla ei kannattaisi edes opetella lajia, ettei hyvä laji jää heikkojen kiekkojen takia pois valikoimasta. Arvoisan Herra Raimo Sokan kanssa tehtiinkin lahjoitus ja annettiin kiekot pariskunnalle mukaan jotta voi tutustua lajiin oikeilla välineillä. Tyytyväinen nuori mies lähti kierrokselle parin vinkin ja oikeiden kiekkojen kera.
Haastankin juuri sinut lahjoittamaan bägistä jonkun kiekon jollekin jonka näet näillä ämpärinkansilla yrittävän tutustua lajiin.
Ei mitään henkilökohtaista näitä halpiskiekkoja vastaan, mutta omakohtaiset kokemukset kertovat että jos niillä heittää yli 20m niin niiden ominaisuudet eivät sovi enää tähän lajiin. Toisaalta jos niillä oppisi heittämään niin varmasti osaisi heittää ns. oikeitakin kiekkoja.
Viikonlopun Vihti Masters alkaa tunkea syliin ja olen uhrannut joitain ajatuksia jo tulevaan kisaan. Pelikirja Kaatikselle on toisaalta aika helppo tehdä, mutta jollain tasolla pitäisi miettiä hieman tarkemmin mitä siellä kotikentällä aikoo tehdä.
1. Zone forella. Tämä on varma, muttei varma kakkonen. Kakkosen tekemiseksi pitää heittää sopivan mittainen heitto. Samalla välttää pikku puttirallit kun alamäki vie kiekon aika kauas jos se kakkonen ei onnistukaan. Eli hyvää vaaditaan. Par tuloksen saavuttaminenhan on tässä mainio tulos. Kolmosesta ei viitsi ahdistua, nelonen on jo aivan liikaa.
2. Tässä olen etutiiltäkin ajautunut hiljalleen ajatukseen että jos käsi ei riitä alarinteeseen asti (josta on helpompi lähestyä) niin mieluummin vasemmalle. Keskellä on aika hankala olla kun puita on vähän joka puolella. Vasemmasta reunasta pääsee forella nätisti puiden ulkopuolelta mukille. Kolmonen on lähtökohta, nelonen on kuitenkin ihan normaalia. Lähestymisheitto on se mikä merkitsee.
Jos on päässyt ykköseltä aloittamaan niin 2 ja 3 on hyvää tekemistä josta on hyvä lähteä jatkamaan. Mikään yllätys ei kuitenkaan olisi 3 ja 4. Isommat sitten tuntuvat jo pahalta.
3. Tässä kovakätisemmät laittavat kiekon alas rinteeseen. Itsellä käsi ei vain riitä, mutta nykyään tuntuu jo osuvan varmemmin aukkoon kun vain uskaltaa heittää. Kiekko sitten siellä jossain vähän feidailee rinteeseen. Zone forella on useimmiten käytetty lähestymisheitto ja tuntuu toimivan aika kivasti. Ajoittain on päässyt pikku putterihysseä yrittämään korille. Kolmonen on hakusessa, mutta ei ollenkaan helppo. Tuulen suuntakin vaikuttaa tähän aika paljon. Nelosesta on turha alkaa kiukuttelemaan ja huonon avauksen jälkeen kannattaakin ehkä ennemmin alkaa miettiä miten pelataan helpoiten varma nelonen tähän. Alarautarollit menevät kauas alamäkeen jos niikseen on. Nykyään on rollisuojat asennettu sinne nurmialueen rajalle, joten rollaaminen ei ihan metsään asti ole todennäköistä.
4. Etutiiltä pelattaessa pitäisi olla aika helppo väylä. Forella Zone vasenta linjaa kääntää kauniisti korille juuri oikeassa paikassa. Kaikki muu paitsi kakkonen on pettymys. Tämä on helppo. Helppo myös mokata ja useimmiten se kakkonen jää tekemättä kun ei tarvitse keskittyä.
5. Ensimmäisen heiton merkitys on iso. Se pitää saada tarpeeksi kauas jotta seuraavalla on mahdollisuus. DD forella kovaa on ratkaisu, hieman ylöspäinkin joutuu heittämään jotta varmasti feidaa rinteen alareunaan. Crankilla mennään kakkosheittoa kovaa pikku antsassa ylämäkeen. Hyvältä paikalta pääsee 50m tolpalle asti joka on riittävän hyvä. Kolmannen heiton ratkaisee tuuli. Zoneakin forella tai Buzzzia bäkkärillä on tarjoiltu. Kuuset kiertävät korkeina koria nykyään joten yläpuolelle pitää päästä. Tässä tuulee usein senverran kovaa että syytä olisi päästä aika lähelle. Nelosta haetaan, mutta siihen vaaditaan hyviä heittoja. Vitonen on vielä ihan ok ja kutoseen on sitten pitänyt jo kyntää jossain oikein kunnolla.
6. Periaatteessa helppo väylä. Ihan meikäläisen foren mittainen, joten Starfire kovaa on ollut aika jees. Jostain syystä olen kuitenkin heittänyt tätä joko liian kovaa tai hiljaa. Välillä on kokeiltu Firebirdiä ja Hysteriaakin. Valitettavan hankala ollakseen näin helppo. Fore kovaa vasemmalle josta se vakaana kiekkona kurvaa korille. Helppo heitto, mutta kun tuulee ja vähän liikaa tuntuu pakkokakkoselta niin usein on tuloksena kolmonen. Haastava väylä jonka ongelmat ovat pään sisäisiä.
7. Periaatteessa kentän helpoimpia pirkkoja. Buzzz OS kovaa mandon yläreunan vierestä feidaa hyvällä heitolla 50m tolpalle. Sieltä tuulesta riippuen Zonella tai Buzzzilla fore milliin ja nostokolmonen. Tämäpä ei ole ihan niin helppoa kuin pelikirjaan kirjoittaa, joten vaaditaan vähän keskittymistäkin ja tuulen mittailua. Kolmosiahan tähän pitäisi takoa helposti. Jepjep.
Tässä kohtaa olen pariin kertaan pelannut täydellistä peliä aloittamalla 2332423 joka pariin verrattuna on -5, toisaalta olen ollut tässä +2 tilanteessakin joten vaikea on ennustaa etukäteen.
8. Varsinkin hyvän alun jälkeen haluaisi ehdottomasti tähän sen kakkosen. Kolmonen kauneuspilkkuna tuntuu ikävältä, mutta ei tämäkään niin helppo ole. Zonella oikean kautta pikku hysse menee kauniisti korille paitsi silloin kun ei mene. Aidan takaa joudun puttaamaan tässä ihan liian usein. Kakkosta haetaan ja yritetään uskotella itselle että kolmonenkin käy. Nelonen on jo katastrofi.
9. Siirrytään kentän ratkaisuväylille. Tämä pitkä par nelonen on helppo paikka ratkaista peli. Ei niinkään tekemällä kolmonen vaan tekemällä kahdeksan. Siksi ensimmäisen heiton onnistuminen on tärkeintä. Buzzz lähtee rauhallisesti väylää pitkin ja kaartaa sinne väylälle hyvin. Viime kierroksilla sisäkurvin koivu on imenyt Buzzzeja ikävästi. Kakkosheitossa on tärkeintä ettei sitä heitä oikealle metsään. Korille on usein satakunta metriä eikä kiekko aina makaa ollenkaan kauniissa paikassa. Jos kykenee unohtamaan sen kolmosen (joita ei kuitenkaan montaa tule kisassa) on neloseen pelaaminen paljon helpompaa. Tässä kaadun usein vain yrittämään liikaa. Yksi Kaatiksen parhaita väyliä. Tykkään. Nelonen on hyvää perustekemistä jota yritän tässä nytkin itselleni perustella.
10. Etutiiltä olen heittänyt tähän Crankia korkealla antsalla. Parhaimmillaan korille ja heikoimmillaan oksien kautta lampeen. Vaikea on kakkosta tähän tehdä ja olenkin laatinut hieman safetympaa pelikirjaa johon liittyy fore. Periaatteessa johonkin reiluun kymppiin pitäisi päästä forella suht helposti erityisempiä yrittämättä. Kolmonen on kuitenkin perusnumero ja nelonen tuntuu aina pahalta.
11. Toinen väylä jolla ratkaistaan kilpailuja. Avauksen merkitys on todella iso ja olenkin päätynyt tässä foreen. Vanha DD lähtee pikku antsassa väylää pitkin vasempaan ja feidaa sieltä oikealle. Käsi riittää juuri sopivasti siihen että kiekko tulee ennen väylän vasemmassa reunassa olevia lehtipuita väylälle eikä tarvitse tuurilla puikkelehtia välistä. Kakkosheitto on toinen heitto jolla tämä väylä pilataan. On vaikea heittää ns. helppoa heittoa jolla pääsee eteenpäin eikä ole riskiä mennä pöpelikköön. Usein tässä lähdenkin heittämään aukosta ulos vähän huonommastakin paikasta. Safety metsään on huono vaihtoehto, joten mieluummin yritetään. Usein tässä joutuu heittämään jonkinlaisen väliheiton, joka ei ikinä ole helppo. Nelosta tietenkin tavoitellaan kahden hyvän heiton jälkeen mutta vitonen on vielä helppo nielaista. Kutoseen on jo osuttu rumasti puuhun, mutta tulee helposti.
Erinomainen väylä, jollaista ei muualla ole.
12. Etutiiltä tyyneen tai myötikseen pääsee heittämään Buzzzilla suoraan. Jos tuulee jostain muualta niin väylä muuttuu rajusti vaikeammaksi. Hysse draiverilla on vaikea tiputtaa korokkeelle, joten enemmänkin yritän heittää siihen korokkeen reunaan kiinni myötätuulen puolelle. Olen tehnyt tähän lukemattomia kakkosnelosia kun ylöspäin puttaaminen tuulessa on vain niin käsittämättömän vaikeaa. Kuitenkin periaatteessa helppo väylä tuo paineita paukutella niitä kakkosia.
13. Zone kaartaa oikealta kauniisti korille ja saa heittää kovaa. Periaatteessa taas helppo väylä jonka tuuli pistää ihan solmuun.
Kakkosia pitäisi, mutta kolmonen tulee niin helposti.
14. Tähän pitäisi kyetä kolmosia tekemään. Niinpä. Nykyään kun Buncr Hazard ei jenkeille käy niin outtiin heittäminen saattaa aiheuttaa ikävän ongelman kun joutuu heittämään aidan vierestä. Avaus pitäisi kuitenkin kyetä heittämään ehdottomasti alle sataseen helposti. Sitten kun aletaan oikoa enemmän niin saadaan helposti ongelmia. Aita jäteaseman puolella ei ole korkea mutta kyllä siihen on helppo heittää. Hyvän avauksen jälkeen on haastavaa napsauttaa alamäkeen kiekko korille. Kolmosta haetaan ja nelosia tulee helposti. Vitonen tuntuu jo pahalta, mutta outin kautta sellaisen tekee helposti. Kovasti tykkään tästäkin väylästä. Ollapa isompi käsi.
15. Alamäkiväylä jossa tuuli sotkee ajatusten lisäksi heitot. Pauli-Dessu menee tuuleen kuin tuuleen. Lampeen on helppo heittää ja sitä välttäessä tulee usein heitettyä huonoja vasemmalle. Kakkoseen vaatii hyvän heiton, mutta onhan se alamäkeen heittäminen aina hienoa. Ei monellekaan varsinainen liidätysväylä, mutta onhan se hieno katsoa kun joku putterilla laittaa menemään korin alle.
Spring Mastersissa kiekko lampeen ja dropparilta huono lähäri. Vitonen korttiin ja paha mieli. Nyt on muutaman kerran harjoiteltu droppariakin niin pitäisi helpommin siitä selvitä.
16. 50m tolpalle tähdätään DDx:n kanssa. Korkeussäätö on tärkeä ja tuulen huomioonottaminen. Tuuli ei tunnu tiille, joten se pitää kartoittaa ennenkuin menee tiipaikalle. Tästä tulee vielä haastavampi kun nuo puut vähän kasvaa. Tiedä vaikka tulisi uusiakin puita. Kakkosheittoa tietenkin määrittää ykkösheitto, mutta usein on hankalassa paikassa suhteessa tuuleen. 50m lähestyminen ylämäkeen tuulessa vaatii miettimistä ja kolmosen tekeminen tähän on helpompaa teoriassa kuin käytännössä.
17. Vielä yksi mahdollisuus mokata. Oikealla on sellaista metsää josta harvoin pääsee yhdellä heitolla pois. Toisaalta korille heittäminen vaatii aika tiukan linjan metsän reunan läheltä. Aiemmin painelin tähän usein forella, mutta nyt siellä on sellaista puskaa vasemmalla ettei ihan helpolla perille asti pääse. Buzzz menee hyvällä heitolla kauniisti putille, draiveri helposti pitkäksi. Joten Buzzzilla. Huono heitto Buzzzilla kippaa yli ja painuu pitkälle lepikkoon, joten jännä paikka on. Kakkonen vaatii hyvän heiton ja usein kolmoseen joutuu vähän venymään. Nelonen tuntuu jo kuitenkin pahalta. Hyvä väylä jonka alunperin oli tarkoitus olla väylän 16 kori. Ajatelkaapa tuota väylää
18. Fore riittää mukille sopivana heittona. Tarvitsee hyvän korkeussäädön ettei mene pitkäksi tai feidaa ennakkoon puihin. Kakkosta haetaan, mutta vaatii erinomaisen heiton.
19. Etutiiltä on aika sopivan lyhyt. Firebirdillä haetaan väylää pitkin korille. Vaatii jälleen hyvän heiton eli ilmaiseksi ei tätäkään saa. Kolmosta isompi maistuu jo pahalta.
Ennätys on kuukausi sitten tehty -9. Se olisi jo hurjaa tekemistä eikä anna paljon tilaa virheille. Ennätys tuli tosin tehtyä illalla tyyneen, joten normituuleen olisi vaikeampi suoritus. Viime perjantain itätuulen myrskyssä pelasin +1 johon olen ihan tyytyväinen. Tuollaisissa tuulissa ei enää tarvitse miettiä puttaamista vaan yrittää vain päästä mahdollisimman lähelle koria lähes jokaisesta paikasta. Pariin pelattu 63 ei tuntuisi hyvältä, -2 lienee aika lähellä omaa ratingia joten sen alemmas olisi tarkoitus päästä jotta voi olla edes vähän tyytyväinen. Eli 60 tai alle on tavoite
Hillsiden väyliä olen ollut mittaamassa mutta pelikirjan tekemisen sinne on turhaa. Todennäköisesti mennään fiiliksellä kun ennen ei ole pelattu kuin muutamaa väylää eikä niistäkään sen isompaa muistikuvaa ole.