Rakkaudesta lajiin

[takarivi]

Ratingin murhaaminen on sinänsä totta joillakin radoilla. Otetaan ääriesimerkkinä vaikka jokin neppirata, jossa  kaikki jotka vähän osaavat putata, ottavat -18. Tonnin mies ei pysty pelaamalla saamaan mitään eroa 800 pelaajaan. Niin kauan kuin kilpailuihin pääseminen on kiinni ratingeista, olisi hyvän pelaajan mukaan lähteminen sulaa hulluutta. Vaikka kuinka "hyvin pelaamalla saa hyvää ratingia", niin matematiikkaa vastaan on turha yrittää potkia. Nyt sitten päästään siihen mielenkiintoiseen aiheeseen, eli minkä mittaisia väyliä radalla on. Olen ollut havaitsevinani suuntausta, että väylät pitenevät koko ajan. Ennen pärjäsi jos heitti sata metriä. Nyt tarvitaan 150 metrin kättä. 100 metrin heittäjä ei voi ottaa pirkkoa väylältä, joka on 120 metriä. Silloin hän ottaa parin. Samaan pääsee 80 metrin heittäjä. Sen sijaan 120 metrin heittäjä voi ottaa pirkon. Tällä väylällä pärjää siis 80 metrin heittäjä hyvin, samoin 120 metrin heittäjä. Sen sijaan 100 metrin heittäjä voi vain hävitä. Ei siis ole niin, että jollain radalla saa huonoa ratingia, vaan sillä on merkitystä, että pelaa sellaisilla radoilla, jotka sopivat omaan heittopituuteen. Tämä toki näin yksinkertaistettuna, toki pelissä vaikuttaa muukin kuin pituus.

[Ari]

Tämähän on tosiaan vain matematiikkaa. Jokainen tuo oman kasansa pisteitä yhteiseen kekoon ja se jaetaan sitten pelisuoritusten perusteella takaisin pelaajille.
Ratingia voi tosiaan maksimoida parilla tavalla. Yksi on pelata hyvin. Eilen Janne oli ainoa tonnin mies, minä 960 pelaajana toiseksi paras taikapistemies.
Ehkä rumasti sanottuna muut pelaajat olivat pääosin meitä huonompia ja osa Nummelanharjulla paljon pelaavia junnuja. Riskinähän on että paikalliset matalan ratingin pelaajat tulevat kotikentälle jota osaavat pelata ja pelaavat selvästi ratingiaan paremmin. Tällöin tulee isolla kädellä turpaan.
Kuitenkin meitä oli 90 joista osalla ei ollut lisenssiä koska oli liiga.
Janne pelasi 51 ja sai sillä 985 ratingia. Tästä pari heittoa pois niin Janne olisi pelannut tonnin kierroksen. Jälleen kerran Nummelanharjulla saa tonnin 49-50 tuloksella. Eilen oli ihan selkeä tuloskeli ja epäilin jo itse että nyt joutuu vetämään tyynessä 48 mutta kyllä se systeemi vain toimii kun on tarpeeksi pelaajia.
Fiksuintahan olisi järjestää omalla kotikentällä jossa pelaa aina hyvin kisoja joihin tulisi pelaajia jotka eivät siellä ole ennen pelanneet. Silti pitäisi pelata hyvin saadakseen hyvää ratingia. Sitä saisi ehkä vähän enemmän tuolla logiikalla

Olipa hienoa pelata eilen. Mukana ryhmässä oli kaksi junnua jotka olivat innoissaan kuin ilmapallo. Odotukset oli kovia ja seurasin tilannetta mielenkiinnolla. Säännötkin oli aika kivasti hallinnassa.
Karmaisevia pettymyksiä tuli kun toinen pojista ennen kisaa kertoi että hyvä kierros harjulla on noin -4 ja ratingia tiedustellessani kertoi sitten että 843… -4 tuloksella olisi saanut 120 pistettä omaa ratingia parempaa… no, reilusti plussallehan se meni vaikka nuori mies selvästi osasi heittää kiekkoa.
Seuraavaksi pitää sitten vielä oppia pelaamaan.
Kilpaa pelaaminen tutulla radalla on myös vaarallista. Olet tehnyt kaikille väylille maksimisuorituksen ja todennäköisesti et kaikessa siinä onnistu kilpailussa. Itsekin olen paljon nöyryyttä oppinut kotikentällä kun pelikirjaa suunnitellessa näyttää todella hyvältä

[mykey]

Näytit jopa pelanneen oman tason yli ja oli hauskaa.. silloin taisi olla ihan Passeli päivä kotoisissa maisemissa. Kannattaa muuten käydä Karjaalla vähän tutustumassa uudistettuun rataan. Saa hyvää osviittaa helmeä varten.
Ratakartta helmeen tulee tuossa kun rakolaiset sen ahertavat vkl aikana.

[Ari]

Ratingpäivityksessä otettiin parin heikomman kisan jälkeen muutama pinna turpaan. Näyttäisin olevan edelleen senverran tasainen kaveri, että kaksi alle 900 taikapisteen kierrosta ei ole laskuissa mukana. Eipä tosin siellä ole tonnin kiessejäkään laskuissa joten sitten on menty aika tasaista settiä.

Karjaa on tosiaan seuraavaksi mielessä ja jos ymmärsin oikein niin sinne on tulossa senverran muutoksia, että ei sinne kannata ryntäillä perusleiskaa pelaamaan. Katsotaan siis ensi viikolla
En edes muista koska olen siellä viimeksi pelannut, joskus ihan kilpailuissakin kuitenkin.

Olen tässä vähän miettinyt että onko sitä sitten kuitenkin ihminen jotenkin väärällä tiellä. Tarkoitan tällä pelikirjan rakentamista ja viimeaikaisia yhteen väylään hajoamisia. Onko pelikirja asetettu sellaiseksi että pää hajoaa jos tulee väärään kohtaan epäonnistumisia.
Olen tässä yrittänyt kaivella esimerkiksi tuota Keinukallion hajoamista. En osaa sanoa vieläkään miksi pää lahosi. En tiedä mitä tekisin toisella tavalla jatkossakaan samassa tilanteessa ja tiesin sen jo silloin.
Olisiko sitten kuitenkin kuumassa pelattuna kierroksen loppupuolella jo vähän patterit tyhjät eikä osannut reagoida nopeaan tilanteeseen niinkuin pitää. Eikä sen väylän pelaaminen ole sitä tyhmää vaan se minkälainen herpaantuminen tapahtui kahdella seuraavalla väylällä.
Asiaan. Tai siis en enää tiedä mihin tämä spekulointi johtaisi.

Olen pyrkinyt laatimaan pelikirjan kierroksille siten, että ne eivät olisi liian tiukkoja. Jos jokin kiekko ei tänään toimi kädessä niin pitää osata laittaa se pois odottamaan toista kierrosta. Tai jos fore ei toimi niin pitää aika tarkkaan miettiä onko sitä pakko yrittää sitten ainakaan pahoissa paikoissa pelata.

Itseä vartenhan tänne kirjoitellaan ja tosiaan ainakin itse saan välillä ajatuksesta kiinni ja pääsen eteenpäin.
Eilen pelaaminen muistutti aika paljon sitä mitä oli alkuvuodesta. Oikein tuntee että se on siinä lähellä että homma menee hyvin, mutta jokin siellä jarruttaa. Harmillisesti ollaan samassa tilanteessa kuin aiemminkin, puttaamisesta se kaikki on kuitenkin kiinni. Joka väylällä ei pirkkoputti ole alle vitosessa eikä kaikilla väylillä pysty kuin pelaamaan sen väylän pois, joten ne muutamat putit mitä 18 väylän kierroksella on tehtävissä alle kympistä niin ne pitäisi laittaa. Eikä tietenkään missata niitä lyhyitä

[Ari]

Kahtena peräkkäisenä helteisenä päivänä Kaatiksella etutiin kierros.
Ensimmäinen kierros -10 kahdella bogeylla oli hyvää pelaamista. Musta hetki Pirkkometsän alkajaisiksi, mutta jäi kahden bogeyn mittaiseksi. Oma ennätys 24 väylän versiolla ja vaatii meikäläiseltä hyvää tekemistä vaikka sinne tietenkin jäi kaikenlaista roikkumaankin.
Toinen kierros -7 oli hyvää tekemistä varsinkin kun ottaa huomioon että pelaamisen sijasta päähuomio oli oikeastaan enemmän keskustelussa. Käytiin ns. puheenjohtajakierroksella höpöttelemässä kuulumisia liiton nykyisen puheenjohtaja Lauran kanssa. Koko kierrokselle riitti höpöttelyä ja jäätiin vielä klubillekin jaarittelemaan.

Tästä päästään selkeästi siihen, että kuntohuippu on taas ajoitettu näköjään pieneen ikkunaan josta ei seuraa muutakuin alamäki. Peli onkin oikeastaan vähän niinkuin odottanut kääntymistään itseään paremmaksi, joten onhan se kivaa kun tulee onnistumisia.

Oikeastihan meikäläisen kuntohuiput tulee ja menee ilman suunnitelmia. Välillä vain ei homma toimi vaikka kaikki on ihan hyvin ja sitten taas toimii. Keskiarvopeliähän tämä on ja ne joilla rutiini pitää epäonnistumiset rajallisina pelaavat pitkällä juoksulla jos ei parhaimmin niin tasaisimmin. Onhan noita heittoja tullut jo vuosien saatossa itsellekin senverran että joidenkin suoritusten luulisi olevan takaraivossa saakka

KeisariOpenia on ollut mielenkiintoista seurata livenä. Beast on omia lemppariratoja siksi että siellä pitää olla hereillä koko ajan. Jos haluaa pelata hyvin niin yksittäisistä outeista ei pidä välittää ja ennenkaikkea tärkeää on pelaaminen. Omien taitojen suhteuttaminen siihen mitä yrittää.
Olen ehtinyt vuosien saatossa pelata aika monta kertaa Beastilla ja taidan olla useammin hävinnyt Beastille kuin sitä millään tavalla edes tasoihin pelannut. Hieno rata ja hienoja muistoja. Ensi vuonna tulee 10 vuotta kun siellä voitin Suomen mestaruuden siirryttyäni nelikymppisiin.

[Ari]

Pieni luova tauko taitaa tulla ainoastaan silloin kun on aivan pakko. Eli kun on töitä tai paikat paskana.
Meillä on töissä nyt aika paljon jengiä lomalla niin sittenhän niiden pitää tehdä vähän enemmän jotka on töissä.
Ihan normaali kuvio, joten ei siinä ole mitään erityistä. Jos on töissä niin vähemmän on aikaa heitellä frisbeetä.
Eli Raaseporin Helmi viikonloppuna tulla jollottaa, tällä hetkellä näyttää siltä että pääsee viikkokisoissa radan kiertämään niin tietää missä on korit ja outit. Sehän on jo aika kivasti.
Käytiin viikonloppuna pelaamassa Karjaan uusittu kenttä. Jotain tuttua siellä oli vuosien takaa ja sitten uusittua puolta. Lueskelinkin hieman palautteita ja kieltämättä siellä metsässä kun pitää seuraavalle väylälle mennä joko pelattua väylää tai tulevaa väylää pitkin niin siitä tulee helposti sanomista. Toki jos pelaajamäärät eivät ole hurjia niin mahtuuhan sinne. Välillä vain on haastavaa saada tehtyä sellaisia väyliä kuin tahtoo hyvillä siirtymillä.
Pitää vähän katsoa tarkemmin, mutta itsellä on vähän allergiaa metsässä oleviin outteihin. Varsinkin jos outin lisäksi saa heittää sitten jatkoheiton ihan surkeasta paikasta niin tuntuu että se surkea paikkakin olisi riittänyt.
Ihan kiva kenttä pelata kuitenkin varsinkin jos pysyy väylällä. Kisassahan pelataan vain osa noista väylistä ja osa on yhdistettynä joten katsotaan tunnelmia sitten.

Mastereiden SM-kisojen ilmoittautuminen alkoi eilen. Itsellä duuniputkessa meni ihan ohi, mutta eihän se onneksi mikään nopeuskilpailu olekaan. Parhaat halutaan mukaan ja juuri 50v kynnyksellä näyttää siltä, että meikäläisenkin mukaan mahtuminen on siinä hilkulla. Aamulla kun kävin ilmoittautumassa niin 52. ilmoittautujan rating oli silloin 945 kun meikäläisellä on 955.
Tarkistin että viime vuonna 958 (meikäläisen rating silloin) oli 14. Tällä hetkellä sillä oltaisiin sijoituksella 32...eli taso nousee aika vauhdikkaasti.

Jotenkin vähän ajattelin että ehtisin tulvan alta pois, mutta näyttäisi siltä ettei vain ehdi. Pelaajamäärät ovat kasvaneet niin paljon että tällaisia välimallin tuuppareita alkaa olla paljon. Kisat on vielä eteläisessä Suomessa niin matkat eivät ole sellainen ongelma kuin oululaisille

Olen siis varmaankin hieman erilainen kun enimmäkseen minua kiinnostaa lajin kehitys. SM-kisat on oikeasti SM-kisat vain jos siellä on mukana parhaat pelaajat. Lajin kannalta ei ole merkitystä sillä olenko minä mukana. Näen tason nousun kuitenkin kehityksenä eteenpäin. Paikka lajin isoimpiin kilpailuihin ei pidäkään olla jokaisen halukkaan saatavilla vaan paikka pitää ansaita.

Ennenkuin voi alkaa huudella Kisakonetta takaisin on oikeastaan ollut vielä helpompiakin aikoja. Aika jolloin ei kilpailuihin edes ilmoittauduttu vaan mentiin vain paikalle ja etsittiin se avoin takaluukku jonka ääressä joku ruutupaperivihkoon keräsi nimiä. Ehdin hetken olla tällaisessa toiminnassa mukana ja se oli oikeasti pelaajalle todella helppo malli. Tuossa kohtaa kun sitten oli muutamassa kisassa käynyt näyttäytymässä niin alkoi jo tuntea ihmisiä. Se oli hienoa aikaa kun paikalle saapuessa kaikki moikkaa ja kenen kanssa vain voi jutustella vaikkei olekaan maailman sosiaalisin kaveri. Kilpailuissa ei oikeastaan tunnettu käsitettä "täynnä".
On hienoa seurata kuinka oikeasti isoissa kisoissa pelaa pelaajia joiden pitääkin siellä pelata. Ehdin kuitenkin pelata useita kertoja European Openissa, EM-kisoissa ja ehdin käydä Japanissakin pelaamassa JapanOpenin.
Nämä jäävät muistojen kammioon huikeina kokemuksina ajalta jolloin pääsi mukaan olemalla olemassa.
Kehityshän saattaa jäädä paikoilleenkin, mutta tällä hetkellä näyttää siltä että taso laajenee koko ajan ja nousee siinä samassa kuin maapallon keskilämpötila. Ei kokoaikaa suoraan käyrällä, mutta vääjäämättä.

Kyllä sitä pelattavaa meikäläisellekin riittää.

[mykey]

Ehkä tavoitteita kannattaa pelaamisen osalta laittaa sinne minne niiden suuntakin on menossa, ensi vuonna sinulla on mahdollisuus lähteä master MM kisoihin MP50 luokkaan tuoreena nuorukaisena ja sinne kannattaisi jo alkaa pitämään Penttalan MM kisoihin matkaa varten hyväntekeväisyys kilpailuja.
Eiköhän meiltä löydy kisakassan kasaajia kunhan herralla itsellä haluja löytyy..

[takarivi]

Olen siis varmaankin hieman erilainen kun enimmäkseen minua kiinnostaa lajin kehitys. SM-kisat on oikeasti SM-kisat vain jos siellä on mukana parhaat pelaajat. Lajin kannalta ei ole merkitystä sillä olenko minä mukana.

Lajin kannalta on merkitystä sillä pääsevätkö ikäluokkansa parhaat mukaan vai eivät. Jos on nelikymppisenä Suomen paras, ja mahdollisesti viisikymppisenä Suomen paras, niin miksi ei voisi olla Suomen paras myös esim. 45-vuotiaana? Nythän nuo "väliluokat" alkavat vasta viisikymppisistä, eli 55, 65 ja 75. Ehkä myös 45 tarvitsisi oman luokkansa, nyt kun pelaajia alkaa olla jo paljon. Sitten vielä pitäisi muistaa järjestää niille luokille kilpailuitakin... Pelaajia kyllä riittää.

[Ari]

Hyviä kommentteja. Tällä hetkellä maailmantilanne on sellainen ettei tässä oikein huvita alkaa mitään suunnittelemaan. Ollaan kyllä erään herran kanssa hieman etukäteen jo suunniteltu että kun molemmilla on luokka vaihtunut niin lähdetään MM-kisat vielä kokemaan jos se on mahdollista. Tähän voi sitten palata joskus kun/jos alkaa näyttää siltä että sellainen voisi toteutua.

Lajin urheiluksi kehittymisen kannalta on ehdottomasti tärkeää että isoimpiin kisoihin pääsee parhaat mukaan. Ja mielestäni vain parhaat. Pakko myöntää että tämä tasalukujako 40,50,60 jne. on meikäläisen takaraivossa selkeänä jakona niin että on ollut vähän vaikea näitä välivuosia siihen asettaa.
En osaa vielä sanoa, mutta en välttämättä koe tuohon 40 ja 50 väliin tarpeellisena asettaa väliluokkaa. Ville Piippo on 49-vuotiaana ainakin osoittanut pystyvänsä kilpailemaan edelleen tasokkaasti uusien nelikymppisten kanssa. Itsellä taso on pysynyt aika samana kuin aiemminkin ja Talissa Protourilla pystyin todistamaan itsellekin että hyvin pelaamalla pysyn edelleen nuorempien kelkassa. Taso on laajentunut huikeasti ja nelikymppisissä 950 reitattuja pelaajia on aivan hillitön määrä. Nuorempana aloittaneet ja nyt nelikymppisiin "nousseet" ovat kuitenkin perustasoltaan jo korkeammalla. Itselle ehkä hieman yllättäen kuitenkaan meillä ei ole nelikymppisissä kuin yksi tonnin mies. Kuitenkin siellä on nähtävissä selkeää tason nousua luokan yläpäässä ja levenemistäkin niin että aika hyvin tällainen 950 reitattu perusheittäjä saa pelata roikkuakseen mukana. Ja mitä pidempi kisa, sitä paremmin ne ratingerot sieltä erottuvat.
50+ ikäisissä varmaan sitten voi ollakin tuolla 5 vuoden syklillä enemmän tilausta niin että kunhan saadaan sinnekin enemmän pelaajia niin noita luokkia aletaan järjestämään. Itse luotan liiton systeemeihin siltä osin senverran että siellä nähdään pelaajamääristä kun on tarve muutoksille.
Nämä on vähän hankalia kun pitäisi miettiä kokonaisuutta ilman omaa näkökulmaa kun kuitenkin ikäänkuin kuuluu siihen kohderyhmään. Helposti kuitenkin jotenkin värittyy siellä se oma kuva.

Ehkä joku 55+ ikäinen osaa kertoa miten hänen näkökulmastaan asia näyttäytyy. Taso nousee koko ajan uusien pelaajien siirtyessä "eteenpäin", mutta onko fysiikassa tuolla iällä jo sellaisia muutoksia että sillä olisi merkitystä?
Omasta mielestä on kiva pelata oman ikäisten kanssa, mutta ei se ole niin tarkkaa kunhan pääsee pelaamaan. Pelaan enimmäkseen itseäni vastaan ja asetan siitä painetta enemmän kuin siitä että pitäisi voittaa tai olla edes mahdollisuus siihen. Hyvin pelaaminen on palkitsevaa harkkakierroksellakin, mutta kilpailuissa se mittari sitten laitetaan oikeasti mittaamaan. Hyvin pelaamalla saa sellaista tulosta mitä on ansainnut. Harrastukseksi tämä jää joka tapauksessa vaikka voittaisi viiskymppisissä jokaisen kilpailun, joten ei sillä oikeasti ole niin isoa merkitystä.
Tämähän on meikäläisessä sellainen ominaisuus tietenkin joka todennäköisesti tappaa harjoittelumotivaation koska ei ole selkeitä tavoitteita joiden takia viitsisi oikeasti harjoitella. Harjoitteleminen on kuitenkin tylsää eikä sitä viitsi tehdä jos ei ole jotain miksi sitä tehdä.

Golfissa on vähän sama tilanne. Kävin ottamassa pari tuntia ja jos nyt treenaisi niin saisin varmaankin lyönnin sellaiseen kuntoon että voisin pelata paremmin. Ei kuitenkaan tunnu löytyvän sellaista motivaatiota että löytäisin itseni treenaamassa puttaamista, lähestymislyöntejä tai oikeastaan edes draivaamista. Pari kertaa olen käynyt hakkaamassa korillisen palloja rangella ennen kierrosta, mutta ei silleen oikeasti nappaa
Sitten kuitenkin siellä kentällä kun lyö palloja ihan minne sattuu tulee sellainen fiilis että olisipa hienoa kun osaisi paremmin

[letiss]

"Kohta" 55 luokkaan kuuluvana voisin todeta, että eiköhän noi "fysiikan rajoitteet" ole hyvinkin yksilöllisiä.

Käsittääkseni nyt on 55 ja 65 luokat jo "virallisia" eli kyllähän niitä järjestää saa, jos vain joku järjestäjä niin
haluaa. Meidän luokka on edelleen niin pieni, että valtaosa omista MP50 luokan kisoista on pelattu muutamalla
poolilla eli alle 10 pelurilla (pl pro tour), jos tämä porukka vielä pitäisi kahtia jakaa, niin aika hassua se olisi. Itse olen muutaman
kerran pelannut MP40 luokan ihan sen takia, että siellä on enemmän porukkaa ja näin ollen "kisafiilistä".

Ehkä jo lähitulevaisuudessa SM kisat voisi saada nämä pari uutta luokkaa, jos niihin riittää tarpeeksi pelaajia, muihin
kisoihin en näe vielä ajankohtaisena uusia luokkia.

[takarivi]

Lajin urheiluksi kehittymisen kannalta on ehdottomasti tärkeää että isoimpiin kisoihin pääsee parhaat mukaan. Ja mielestäni vain parhaat.

Jos parhaat tiedetään etukäteen niin kisoja ei tarvita ollenkaan 🤔 nelikymppisissäkin voisi pokaalin postittaa suoraan tonnin miehelle niin ne reilu sata muuta ilmoittautunutta voi rauhassa lukea Aku Ankkaa kotona. 🙂

[Ari]

Kiitos jälleen kommenteista. Ja kuten vastauksista huomaa niin itsen ymmärtäminen on aina helppoa.
Ja yksilöllisyys on se mikä tekee kommunikoinnistakin vaikeaa jos ei olla kasvokkain.

Tarkoitin tuolla että vain parhaat on mukana sitä, että mielestäni SM-kisat, ProTour ja ehkä sinne jotain muutakin ”arvokisoja” tulisi varmistaa että taso on oikeasti niin korkea kuin mahdollista.
ProTourin eriyttäminen mahdollistaa fieldin kasvattamisen isommaksi, mutta itse liittäisin tähän jonkun vähimmäisrajan ratingille jonka alla olevat pelaajat eivät pääse mukaan vaikka kilpailussa muuten olisikin tilaa. Nopeasti heitettynä avoimessa 970 voisi toimia ja rajaa pitäisi olla valmis nostamaan sitä mukaa kun pelaajien taso nousee. Tällä kilpailun status pysyy sellaisena että siellä pelaa vain parhaat eikä jossain sivummalla pelatessa sitten täytetä niillä jotka haluavat olla maksumiehinä palkintopoteille.
Tästä on tietenkin monenlaista näkökulmaa ja ymmärrän niitäkin.
Kilpailunjärjestäjien rahoitus on tärkeä huomioitava ja kilpailujen ammattimaistuessa yhteistyökumppaneiden löytäminen on ensiarvoista. Hiljalleen pitää päästä siirtymään näissä isommissa kisoissa siihen että rahoitusta on muukin kuin pelaajien tuomat osallistumismaksut.

Frisbeegolf on urheilua ja urheilussa voi tapahtua mitä tahansa. Ja tapahtuukin. Siksi palkintoja ei jaeta tässäkään lajissa suoraan ratingin perusteella vaan annetaan parhaillekin mahdollisuus heittää outtiin ja putata alarautaan. Sehän tästä tekee mielenkiintoista.

[Ari]

Raaseporin Helmi 2021 kierros 1

1. DDx kippaa kauniisti ja pujottelee puiden välistä vitoseen. Hyvä putti sisään ja kilpailu alkaa varsin kivasti. Lämmittelyssä kävi niinkuin ennenkin, toimittaja iski sivusta ja jutellessa lämmittelyaika lyheni. En usko sillä olleen negatiivista merkitystä.
Annoinpa entisenä puheenjohtajana jotain informaatiota josta kaksi riviä saattaa löytyä lehdestäkin.
Toivottavasti edes sinnepäin oikein

2. Fore sisäkurvin puuhun ja kiekko väylän puolelle. Huh. Buzzzia yritin ajattaa korille, mutta ilmeisesti ajattelin himmata vähän ja oletin että silti se kääntää kauniisti yli. Ei kääntänyt. Metsiköstä jouduin taikomaan 25m antsaputtivirityksen saadakseni bogin. Ja sain. Eli sinne meni se pirkko.

3. Päädyin Buzzziin kun aiemmilla oli hankaluuksia pysyä väylällä eikä oikein forekaan houkuttanut.
Buzzz meni vasenta reunaa ja näytti feidaavan metsäouttiin (joita en osaa arvostaa). Ilmeisesti osui kuitenkin johonkin kivasti koska löytyi väylältä. Heikohko fore Zonella neljään metriin ja kolmonen.
Parissa.

Sitten pelailtiinkin paria muutama väylä joista ei juurikaan kerrottavaa. Buzzzia tänään oli vaikea heittää kovaa, joten piti oikein miettiä.

8. Ensimmäinen erikoisväylä.
Buzzz kädessä ja pelikirjassa tällä 69m väylällä oli heittää mieluummin pitkäksi. En heittänyt. Juuri ja juuri veden yli ja kuivalle mutta outtiin. Eipä siinä sitten mitään. Droppari on sivussa ja polvelta Zonella kiersin edessä olevan outin liian kaukaa ja kiekko vitoseen. Ylämäkiputti jossa yritin ottaa huomioon ylämäen. Vähän oikealle ja koriosan kautta kiepahti ulos. Vitonen korttiin. Tässä kohtaa siis siirryttiin plussalle ja heti kahdella.

Sitten pelailtiin puolihuonoilla avauksilla paria pari väylää. Siirtymän jälkeen…

11. DDx kippaa enemmän kuin toivoin. Osuu puskaan josta valuu rinteeseen. Paikallissankari kertoo olevan hyvä paikka. Buzzzilla ehkä paras heitto hetkeen hienosti puskien yli oikealta puoleen metriin.
Kolmonen teki hyvää. +1

12. Koskapa ollaan erikoisväylillä niin yhden heiton kokemuksella ei oikein kannata lähteä liihottelemaan. Hyvä fore jättää 30m korille. Polvelta Zonella ihan ok heitto paitsi että tuuli työntää sen oikealle. Seitsemän metrin vastatuuliputti on oikeastaan muuten hyvä mutta tuuli nostaa sen keskelle yläpantaa. Siihen meni se pirkko

Sitten taas pelailtiin. Väylällä 16 toistin väylän 12 putin. Seiskasta vastatuuleen yläpantaan ihan hyvä putti.

17. Viisi avausta joista yksikään ei hyvä. Saan paikattua aika kivasti hyvällä forella ja Zone kolmeen metriin antaa parin. Hyvä. Tämä oli hyvin paikattu.

18. +2 on ihan kohtuullisen hyvän tuntuista tekemistä. Forella Shryke lähtee pikku antsassa liikaa vasemmalle ja syöksyy outtiin. Osuu siellä johonkin risuun ja antaa syyn mennä tiirailemaan. Onhan se sentin verran outissa. Kakkosheitto on melkein hyvä, raapii oikealla risuja ja jää väylälle ennen iso koivua jonka etupuolella pitäisi olla kahdella. Shryke saa vastuuta ja heitän hyvän rauhallisen foreantsan väylään. Korille jää matkaa ehkä 45m vähän hankalasti oikealta. Suoraan ei oikein pääse ja päädyn yrittämään ison männyn kiertämistä Firebirdillä ja forella. Korkea hysse on juuri sellainen kuin yritin. Kukaan ei taputa eikä hihku joten hiljalleen tajuan miettineeni jotain väärin.
Sehän ei sitten kääntänytkään niin jyrkästi oikealle vaan meni kympin pitkäksi. Välissä kolme kuusta oksineen joten ei muuta mahdollisuutta kuin pikku neppi alle ja toinen tupla. Saakeli.
Ei oikein osannut edes harmittaa kun oli kuitenkin kaksi aika hyvää heittoa takana.

+4 ei riitä mihinkään. 937 taikapistettä ja 19. sija. Pelaaminen oli sellaista omaa pelaamista, jossa perustasolla tapahtuu vähän kaikenlaista. Kaksi tuplaa maksoi vain liikaa.
Kaksi pirkkoa on liian vähän mutta tämän päivän pelaamisella kentälle jäi vain 16 väylän seiskametrinen.
Pitääpä vähän miettiä millä kaivaa tuolta parempaa tulosta

[Ari]

No niin. Helmi on taputeltu ja tässä illalla kun katselee DGN:n suoraa lähetystä maailmalta voi koittaa tajuta vähän mitä tapahtui.

Toinen kierros

1. DDx lähtee hyvin. Kääntää kivasti puiden ohi oikealle ja palatessaan takaisin osuu oikeastaan viimeiseen puuhun ja jää siihen viereen. Ehkä 12m putti ja koivu vähän oikealla puolella häiritsemässä.
Putti on ehkä kaikkien yllätykseksi aika hyvä. Vähän varoin koivua ja hieman vasemmalla puolella ketjuja. Hyvä osuma, mutta istahtaa siihen korin reunalle ja pyörähtää ulos. Ai että.
Olisipa ollut hieno avaus kierrokselle.

2. Parissa mennään. Fore lähtee hyvin kunnes pitäisi alkaa feidata hiljalleen menee vain suoraan ja osuu puuhun. Paikalle kävellessä huomaa että siellä rännissähän tuulee. Kurkotusforeantsa Buzzzilla on oikeastaan täydellinen ja käyn sen nostamassa koriin korin alta. Ehkä 50m heitto. Oikein hieno. Hyvä paikko.

3. Cryztal FLX Buzzz rauhassa väylään ja Zonella fore vitoseen. Putti sisään ja jatketaan. Ihan hyvin pelattu. Tässä pääsee helposti outtiin.

4. Ei missata mandoa, mutta oikealla olevaan mäntyyn ja mandopuun viereen. Vasemmalla olisi pieni aukko josta pääsisi korille. Kurkin muita vaihtoehtoja ja päätän osua forella siihen aukkoon joka on noin 8m päässä ehkä 30cm korkea ja 70cm leveä. Eli mahtuu kiekko siihen. Ja mahtuu se. Neljään metriin josta meikäläinenkin saa korotettuun koriin kiekon. Aika hyvä.

5. Buzzz lähtee tällä kertaa tarpeeksi kovaa ja osuu aukkoon. Vitoseen josta putti rauhassa sisään ja -1.
Hyvä. Nyt sitten pelataan metsä pois.

6. DDx lähtee hyvin ränniin ja feidaa skipaten kivasti. 25m korille ja Zonella milliin. Hyvä.

7. Buzzz lähtee kovaa mutta liian aikaisin. Menee puiden läpi ja on korin yläpuolella ehkä 13m korista.
Hetken mietin ja päätän yrittää. Yritänkin ja putti on hyvä, mutta osuu alarautaan. Ei oikeastaan harmita kun oli niin hyvä haku. Mielessä vilahti kyllä että nyt pitää sitten osua.

8. Tämä lyhyt joenylitys pikkuisen ylämäkeen on 70m. Eli ei oikeastaan mitään. Aiemmin jo ajattelin että mieluummin pitkäksi. Cryztal FLX Buzzz lähtee hyssessä liian hiljaa. Flättinä ehkä olisi ollut ihan ok. Vasemmalla olevaan puuhun ja jokeen. Eikä löydy enää koskaan. En meinaa uskoa että heitin tämän väylän lyhyeksi toisen kerran. Dropparilta pelaan nelosen pois ja meinaa alkaa ottaa kuuppaan koska tuo Cryztal on ollut bägissä pari vuotta ja meistä oli tullut hyviä tuttuja. Saakeli.
Parissa…

9. Meinaa ottaa vieläkin sydämestä. Buzzz lähtee tarpeeksi kovaa mutta liian ylös ja oksiin. Neppi neljään metriin ja jatketaan. Nyt pitää hengittää rauhassa.

10. Fore lähtee tosi kovaa ja vähän alas. Näyttäisi menevän jokeen, mutta vähän ennen skippaa nurmikolta ja jää pari metriä. Korille on 50m joten ei ole paljon kehuttavaa.
Zonella hysse alle ja mennään eteenpäin.

11. Eilen pääsin hyvään paikkaan ja odottaessa tajuan että sinnehän pääsisi forella aika kivasti. Hyvä fore lähtee hyvin, mutta kiipeää ylemmäs kuin eilen ja pitää vähän hankalasta asennosta heittää
Buzzz pensaiden yli. Melkein hyvä, mutta jää rinteeseen korin yläpuolelle kymppiin. Tiedän että tuuli painaa nyt puttia, mutta en saa heitettyä tarpeeksi ylös ja ihan muuten ok putti osuu tolppaan. Ai että olisin halunnut tämän.

12. Fore lähtee todella hyvin eteenpäin ja kiertää vapautusalueen läheltä feidaten lopulta sinne. 30m neppi korille ja jatketaan matkaa. Tämä oli hyvin pelattu.

13. Buzzz lähtee vähän oikealle ja ui puun läpi. Reilun 20m putti alle ja seuraava väylä.

14. DD3 lähtee vähän matalalle ja takatuuli laskee sen alas ja kaislojen läpi rantaan. Tällä kertaa ei tuuria. Ei käynyt rannan puolella, joten dropparille. Shryke forella ihan kivasti rinteeseen josta rollaa pehmeälle hiekalle. Siitä Dd3 hyssellä aika hyvin ehkä 15 metriin. Puttiyritys ei näytä yritykseltä, joten bogey ja plussalle. Huono avaus ja muuten ihan hyvin pelattu.

15. Buzzzilla aukosta ja Zonella pelikirjan mukaisesti alle. Kolmonen korttiin ja se väylä oli siinä.

16. DD3 lähtee liian matalalle ja skippailee kivasti pariin kertaan löytäen itsensä ringistä. Vastatuuliputti nousee korin yli ja paluuputti sisään. Tällä olisi nollannut kivasti tilanteen, mutta kasimetrinen ei maistu.

17. Kaksi pahaa väylää jäljellä. +1 on oikeastaan melko ok.
Shryke lähtee liian alas. Keskellä väylää on reilun metrin korkuinen puska johon osun ja menee sen läpi pari metriä. Aukolle on 130m. Fore sopii väylään joten kova fore Shrykellä niinkuin eilenkin.
Lähtee haluttuun linjaan mutta on liian matala. Ei osu maahan, mutta ei feidaa tarpeeksi. Saakeli. Olen liikaa vasemmalla joten neppi aukolle. Ottaa päähän. Zonella fore on vähän löysä ja jää seiskan putti.
Putti ei ole täydellinen, osuu korin oikealle puolelle kuitenkin ketjuihin koriosan juuri yläpuolella. Näyttää mielestäni siltä että käy melkein korin pohjalla osuen kuitenkin vain niihin ketjuihin jotka pompauttavat kiekon ulos. En muista nähneeni tuollaista. Ai saakeli että sattuu sieluun. Tupla ilman outtia. +3

18. Ei auta. Kaikki menneet väylät on jo pelattu. Shrykellä fore lähtee vähän vasuriin ja painaa kohti outtia. Juuri ennen metsään siirtymistä suoristaa ja skippaa nurmikolta hienosti eteenpäin.
Hyvä. Taisi olla vähän tuuriakin.
Nyt sitten kovaa DD3 ison koivun oikealta niin feidaa aukolle. Aukolle on 88m.
Lähtee perhana matalalle ja osuu koivuun. Jää koivun vasemmalle puolelle.
No, ei ainakaan pirkkoa. Shryke lähtee forella hyvään kulmaan mutta vähän liikaa oikealle ja tietenkin metsään. Puiden välistä pääsen forella täysiä heittämään vakaalla DD3:lla ihan hyvän. Eihän se korille jaksa, mutta neljä heitetty ja 15m putti. Tämän haluan.
Hyvä putti menee suoraan kohti koria ja laskeutuu pari metriä ennen koria liian alas. Alarautaan. Ihan hyvä yritys. Saakeli. Kutonen ja +4

Pelaaminen ei ollut oikeastaan huonoa. Pari selvää nukahdusta tai epäonnistumista veivät tuloksen tuohon. Tulos olisi voinut olla huonompikin, mutta myönnän että pariin pelaaminen olisi tällä treenillä tyydyttänyt. Ei vain pystynyt. Joen ylittäminen oli farssi. Viisi ylimääräistä heittoa on aivan liikaa.
Ja Buzzzzin menettäminen on paha paikka tähän kohtaan. Nyt pitää kaivaa varastosta uusi ja alkaa sitä kouluttamaan.

Päällimmäisenä on pettymys. Samalla ehkä hieman hämmentynyt olo kun ei ole sellaista oloa että olisi kovin paljon enempää tuolta louhia. Pitäisi enemmän käydä niin saisi useammalle väylälle jonkun idean millä haetaan muutakin kuin läpipelaamista.

Olen nyt ilmoittautunut Karkkilaan ja Hyvinkäälle ennen SM-kisoja.

[Ari]

Tämä kesä on ollut kyllä varsin erilainen kuin moni muu kesä. Epäsäännöllinen työaika on ollut paljon epäsäännöllisempää ja sisältänyt paljon nopeita muutoksia tilanteiden muututtua eri syistä. Eipä siinä mitään, mutta nyt on onneksi sanottava etten ole ehtinyt sitoutua oikein mihinkään kun ei olisi oikein kyennytkään.
Toisaalta harmittaa koska omissa ajatuksissa oli vähän uutta kisamuotoa Kaatiksellekin organisoida, mutta kun ei niin ei sitten.

Olen täällä avautunut golfin pelaamisestakin, johon on onneksi aina välillä löytynyt rouvan kanssa aikaa. Tosin aika usein aika nopeilla liikkeillä siihenkin. Pari tuntia kesän alussa tuli otettua ja eilen töiden jälkeen vähän yllättäen oli mahdollisuus käydä pelaamassa. Oikein ehdin rangellekin palloja hakkaamaan ja siinä muistellessani Golf-Jedin opetuksia yhtäkkiä tajusin jotain. Etäisyys palloon on ollut koko ajan aivan väärä ja se selittää lähes kaikki ne huonot lyönnit joita olen onnistunut lyömään. Tästä innovaatiosta (siis satuin vain muistamaan mitä suuri opettaja oli minulle sanonut) sain aivan uudenlaista intoa pelaamiseen. Ai että oli hienoa odottaa sellaista väylää jossa draiverilla oikein pääsee runttaamaan ja katsomaan kun pallo lentää. Ja lensihän se.
Etuysi meni aika kivasti vaikka olihan siellä helppo unohtaa sitten joku muu juttu.
Ysiväylä Hillsidessä on par 5 alamäkeen. Draiverilla hanat on vähän huono vaihtoehto kun pitää osua niin hyvin kohdalleen, mutta eilen onnistui. Ensimmäisen lyönnin jälkeen oli lipulle matkaa enää 160m alamäkeen jota lähdin lyömään P-mailalla jolla lyön normaalisti sellaisen 120m. Hyvä lyönti kapealle greenille ilmassa (on oikeasti alamäkeä ja myötätuulikin) ja pallo valuu vähän greeniltä ulos. Näytti pahemmalta kuin onkaan mutta löytyi heti greenin ulkopuolelta ja reikään oli noin 5m. Se on aika pitkä putti golfissa, mutta päätin että lyhyeksi se ei jää.
Ja tietenkin kurkin joka suunnasta että näkee kallistukset. Putti ei ollut liian hiljainen ja tipahti reikään.
13 vuoden pelaamisen jälkeen sain elämäni ensimmäisen eaglen. Tiesin jo aiemmin että tämä on se reikä jossa se on mahdollista tehdä, mutta ei ole vain osunut edes vahingossa. Ei tietenkään ole osunut myöskään par nelosella että olisi mennyt vahingossa kaukaa sisään. Tämä oli ihan oikeasti pelattu eagle, joten sillä voi vähän elvistelläkin.
Eagle ei tosiaan ole ihan jokapäiväistä herkkua paremmillekaan pelaajille, joten onhan se aika hieno fiilis.
Holari on tekemättä, mutta ehkä sekin siitä jos sattuisi muistamaan jatkossakin miten lyödään.
Eagle-vero on maksettava. 10-väylälle triplabogey ja väylälle 18 kaksi palloa outtiin ja 10 korttiin. Pakko myöntää ettei paljoa haitannut.
Tässä vähän pohjaa golfareiden keskusteluille siitä pitäisikö sielläkin helpottaa pareja jotta kaikki voisivat saada pirkkoja. Ei todellakaan. Sitten kun tekee pirkon niin on oikeasti pelannut hyvin ja Eagleen vaatii vielä vähän lisää sellaista mitä ei todellakaan satu edes joka vuosi.

Nyt näyttäisi alkavan vesisateet ja sitä kautta taitaa tulla eteen vähän enemmän mielikuvaharjoittelua molemmissa lajeissa joten ehkä lihakset saavat vähän lepoa. Eilen nimittäin tultiin kierrokselta noin 22.30 ja aamulla oli kello soimassa 7.20 kun lähdin kaverin kotikentälle Gumböleen kokeilemaan uutta kenttää.