Ensimmäinen väylä mikä herätti keskustelua, kiva! Kun mietin noita 8 väyliä, niin minäkin luonnehdin Keinukallion väylää peikkometsäksi. Enhän minäkään osaa heittää sen enempää annukkaa, kun suoraankaan niin silti tykkään tosi paljon kyseisestä väylästä. Ja nimenomaan sen tunnelmasta. Harmi juttu jos se poistuu friba kartalta.
Toisaalta unohdin yhden todella hienon kasin kokonaan, eli Frisbeegolf keskuksen kasin.
Mutta jatketaan eteenpäin, ja päästään vähintään yhtä peikkomaisiin maisemiin eli,
VÄYLÄ 9
A: Riutta Riihimäki 112m PAR 4 Illan hämärtyessä, vaikka keskikesällä ennen puoltayötä, kun tätä väylää pelaa niin silmissäni alkavat Hobbitit ja Örkit vilistää. Vaikka väylä sisältää kaikki frisbeegolf väylässä inhoamani elementit: Kivet, kannot, puut, väylän kapeus, ja epäonnistuneesta heitosta seuraava täydellinen katastrofi niin on se vaan huikean kamalan synkän vaarallisen hieno väylä. Mahtava!
B: Kaatis Vihti takatii 211m PAR 4 En ole ikinä onnistunut tällä pitkällä kapealla ja vaikealla väylällä. En ikinä! Mutta joka kerta kun tiille astun, niin toivo elää. Ja uskon että jos joskus onnistun siinä parin tai edes vitosen tekemään niin maistuu varmasti hyvältä. Onnistumisista kun saa yllättävän paljon energiaa. Ja onhan väylällä se mukava pieni vesilätäkkö siinä puolessa välissä vaanimassa. Hyvä väylä!
Ja nyt kun tälle tielle ajauduin, niin kerrottakoon että Keinukallion 75 metrinen par 3 jyrkkä v-mäinen alamäki väylä kyllä kaikesta huolimatta säväyttää. Ja olen aina tykännyt sinänsä hyvin perusväylän oloisesta Karkkilan ysistä, joku siinä kiehtoo!