Spring Masters tarinani!
Torstai perjantain välisenä yönä klo.3 koiramme herättään tuttuun tyyliin, haluaa takapihalle kuselle! Päästin haukun sinne, ja minuutin kuluttua takaisin sisälle. Piski onnellisena nukkumaan, niin minäkin. Mutta uni ei tullut, eikä tullut enää koko yönä
Perjantai päivä vankilassa meni aika usvassa. Vapaudettuani kotiin hyvää ja ravitsevaa ruokaa naamariin. Vaatteiden vaihto, ja Powergripiin turisemaan joutavia Käpän kanssa. Sieltä suuntasin kotelon nokan pääkaupunkimme humuun.
Maalaispappa sai taas paljon miettimistä, kun seurasi pari tuntia suuren maailman menoa. Kieltämättä pientä mielensäpahoittajan oireiluakin oli havaittavissa. Kävin taas vähän syömässä, ja täysin vatsoin livemusiikin mekkaan Tavastialle kuuntelemaan, ja katsomaankin Wigwamin soitantoa.
Puolenyön aikaan kitara-ja urkusoolojen hallitessa ilmatilaa ja kuuloaistia alkoi aika rankasti edellisen yön valvominen lyömään silmäluomiin. Kävi mielessä aikainen herätys seuraavana aamuna.
Yhden aikoihin olin jo kotona tuttujen vällyjen alla tietoisena reilun 5 tunnin päästä alkavasta herätyskellon pirinästä!
Eikä siinä tosiaan mennyt kuin reilut 5 tuntia, kun vaativan armottomaan pirinään heräsin. Normitilanteessa kello olisi pirissyt viimeistä kertaa, ennen laskeutumistaan makkarin seinään.
Tälläkertaa annoin kellolle anteeksi, sillä pitihän se uhkarohkeasti huolen siitä, että isäntänsä herää ajoissa kisailemaan Teletappi kummuille Kaatiksen hienolle radalle.
Matkalla hyvää musaa, ja mieli iloisena vaikkakin hieman turtana kohti Vihtiä! Alkulämppänä muutamia repäisyjä kakkosväylän teeltä. Samalla revittiin leukaperätkin auki Munukan kanssa. Fiilis nousi, tänään pelataan hyvin!!!
EI PELATTU!
Väyläkohtaiset selostukset jätän muistavien, ja osaavien harteille. Mutta pieniä avautumisia kirjaan tähän kuitenkin!
Kohokohtia pelistäni:
Väylän 8 avaus Zonella. Hyssellä kaukaloon. Mistä kiekko rollasi ulos, pyörien aitauksen taakse. Puolispagaatilla sain kuitenkin pelastettua par lukemat. Onneksi en joutunut venymään kokospagaattiin, muuten olisin Kaatiksella vieläkin.
Väylällä 10 molemmilla kierroksella bogey. En kai ole kyseistä väylää pelannut koskaan pariin.
Väylä 11: Upea väylä, mutta mulle painajainen kerta kerran jälkeen sen kummemmin erittelemättä.
Väylällä 14 ensimmäisellä kierroksella kaksi ensimmäistä heittoa "häkkiin", ja kasi korttiin.
Ensimmäisellä kierroksella kaunis rolleriksi kääntynyt avaus väylän 17 korin taakse metsään. Ei huono!
Toisella kierroksella väylän 8 avaus Cometilla maailman kauniisti puoleen metriin korista. Par lukemat kyseiseltä väylältä ovat olleet pitkäaikainen unelmani.
Väylän 17 avaus toisella rundilla karmeaan vastatuuleen oikealle pellon reunalle. Tuplabogey!!
Positiivisen mielenlaatuni takia yritin muistaa joitakin hyviä heittoja. Mutta ei niitä varmaan yhtä enempää ollut.
Mitä muuta?
Kisa oli tuttuun tyyliin oikein hyvin järjestetty. Miikka hoiti rutiinilla, ja hienosti TD hommat. Ja "apulaiset" taattua NFS laatua!
Poolikaverit huippua molemmilla kierroksilla. Täytyy kuitenkin todeta, että kisa alkaa varsinaisesti vasta sitten kun pelataan luokittain.
Kotiin palattuani olin huomattavasti väsyneempi kuin NDGE:n jälkeen. Kisa oli taas todella hieno, vaikka itse pelasin tuttuun pullopersesika tyyliin!
Kiitos kaikille!!