Rönsyily jatkukoon!
Tuosta Arin edellisestä set hymyilee kommentista ja Ruukkiin saapuneista Suomen mestareista tuli muistoja mieleen lähihistoriasta, missä tehtiin tärkeähkö päänavaus johonkin., jos näin uskallan väittää.
Muistaakseni vuonna 2001 kevät talvena, en nyt muista oliko tammi, helmi vai maaliskuu. Pakkasta riitti ja oli LUNTA! järjestimme karvalakki kisat rajamäen liikuntapuistossa.
Siihen maailman aikaan ei ollut kisakoneita eikä muitakaan netti ilmoittelu juttuja. Ratamestarista luettiin missä ja milloin oli kisoja ja sinne mentiin..jos mentiin. Paikan päällä ilmoittauduttiin, joten kisa järjestäjille osallistujien määrä oli aina arvoitus.
Meidän kisatoimisto oli liikuntapuiston kenttävaksien koppi, siellä sitten kisan TD (minä) ja kirjuri Pekka Korkala odotettiin jännittyneinä että kuka mahtaa olla IN.
Ja kun oven takaa tasaiseen tahtiin alkoi ilmestyä sen ajan kovia nimiä, kuten Lindbergin veljekset, J. Nieminen, S.Loukko, Jolula, Vesala, Meresmaa, Pursio, Lindewald jne. jne alkoi jo viimehetkillä kisaan saapunut silloinen liiton puheenjohtaja Seppo Nieminen nikottelemaan että TOTTA VIEKÖÖN! miten sä olet saanut tänne houkuteltua kaikki Suomen parhaat heittäjät. Miksi he tulivat, jäi ikuiseksi arvoitukseksi.
Mutta mitä muuta merkittävää niissä kisoissa oli. Olin kierrellyt sinä talvena jonnin verran karviskisoja, ja kiinnittänyt huomiota liukkaisiin heittopaikkoihin.
Hyvin niitä oli lapioitu ja joissain paikoissa hiekotettukin, meikussa muistaakseni vähän suolattukin mutta kaikki tyynni ei ihanteellisia heittoalustoja.
Kun sitten tilanne tuli omalle kohdalle mietin mitem ihmeessä parantaisin tilannetta. Jalkapallon parissa touhuumisen kautta sain sitten idean, tekonurmi! Mutta mistä sellaista saisi? En kai voi mennä leikkaamaan futiskentän nurmea? Kyselin sitten yhdeltä tyypiltä hintoja, no huh! ei kiitos.
Mutta se jäi niin askarruttamaan mieltäni, että soitin yhteen isoon firmaan mikä silloin teki futiskenttiä, ja kysyin että olisiko heillä yhtään jämäpaloja antaa vaikka noin sponssi mielessä.
Heillä olikin jämä kasa, josta sain hakea niitä jos niitä mitään iloa olisi. Ei muutakun pakulla annettuun osoitteeseen ja jäisiä kasoja penkomaan. Sieltä sain tarvitsemani määrän maton palaa, ja kyllä karvis kisaajat olivat ihmeissään.
Seuraavaksi matot olivat käytössä Experiencessä. Myöhemmin samoja mattoja käytettiin kesäkisoissa mm. Tampereen Finnish openissa ja Porin Yyterin kisoissa.
Ja nythän tekonurmea käytetään valtaosassa Suomen radoista.
Eli tuollakin tapaa Karvakkisarja on ollut hyödyllinen osa frisbeegolf maailmaamme!