On se vaan ihme, että se sanonta pitää paikkansa. Wanha diesel weturi kun lämpiää niin sitten alkaa tapahtua...
Ykkösväylä, vihdoin kakkosella sisään. Holari tosi lähellä.
Kakkonen, vihdoin kakkosella sisään.
Nelonen, avaus seitsemän metrin päähän, eli kakkonen oli otettavissa. Osui kuitenkin alarautaan ja ulos.
Toistan itseäni: vaikka on varmaan aktiivipelaajien mielestä hieman nössö rata, niin tällaisen harrastajan mieleen tosi ok. Tälläkin viikolla kaksi kertaa kävin heittämässä radan matkalla töistä himaan. Mukavaa ulkoilua, ja kai tuossa hieman kokemus-varmuutta saa joka heiton yhteydessä.
En muista, olenko muistanut kiittää Samia? Jos en, niin nyt tulee: Kiitos. Kiitokset myös Porvoon puistovastaavalle Per H. Hänelle lähetinkin s-postissa kiitokset heti radan valmistuttua.