En muista, missä kisassa pari vuotta sitten noinabout Tuben videossa Val Jenkins oli harmistunut ja nauroi yhtä aikaa, kun heiton mallailussa paikallan seisten kiekko putosi kädestä. Olisiko ollut juuri teen eteen. Harmistuksesta näki, että hän tiesi heti, miten käy. Voi olla ikävää jatkaa riippuen siitä, mihin kiekko putosi. Meinaan, riippuu tiin muodosta, ja kiekon paikasta, mahtuuko jalka tiin ja markkerin väliin. Toki dangerous lie voidaan ottaa käyttöön, mutta pelkään, että monikin yrittää juosta astuen tiin ja markkerin väliin. Nilkkoja on moniltakin vääntynyt tässä lajissa ja turhan takia korotetut tiit ovat pet peeve. Niille on käyttöä rinteissä, joilla sade valuttaa maa-ainesta tiille, jos tii on maan tasalla. Käytännössä usein korotetullekin tiille tulee mutapinnoite kunnon myräkässä. Psykologia on kieroa ja kukapa ei haluaisi parkkeerata toisen heittonsa, joka lähtee tiiltä? Säännöillä voi olla vaikeaa suojata ihmisiä itseltään. Onnistumisprosenttia voi kukin miettiä uskontojen ja valtioiden lakien menestyksen perusteella. Moniko ottaisi heiton uusiksi tiiltä, kun on jo tiillä? Kohtalon ivaa saada suolaa haavaan säännöistä emämokan jälkeen. Semmosta filosofointia.