Nappasin paikallisesta Honkkarista 147 rammasen Diamond Opton pojalle kokeiltavaksi. Josko tuolla oppisi heittämään niin ettei feidaa aina mahottomasti vasempaan.
Niin, tekniikka ekana kuntoon, aivan. Mutta saattaisi olla, että tuolla on helpompi kehitellä sitä tekniikkaa kuin raskaalla super-mega-overfast-driverilla?
Saattaa käydä niinkin, että isänsäkin oppisi siinä samalla jotain...
Huh, huh! n. 11 tuntia on siitä, kun Södikan radan kiersin ja vieläkin ihan pyörryksissä olen: tää voiko olla totta vai unta pettävää? Radalla on nopeasti muistellen viisi oikealle kaartavaa väylää.
Joka kerta, siis ihan joka kerta, Diamond lähti super-nätisti oikealle. Tuli ihan mieleen jokin opetusvideo antsa-heitosta.
Johan siis löytyi. Vihdoinkin se on myönnettävä, ikämiehenäkin lajia opetellessa, kiekoilla on tosiaan eroja. Johan oli upea fiilis, kun tuli tunne että antsa on nyt hallussa.
Okei, kunnon heittäjillehän tuon kiekon liito ei riitä, eli pituudessa jää uupumaan, mutta tällaiselle sunnuntai-tallaajalle loisto homma.