Aika paljon mielenkiintoisia pointteja useammaltakin kirjoittajalta.
Heittotekniikkakommentit kierroksen aikana. Kisoissa ei treenata eikä opetella uusia asioista ja tuollaiset kommentit ovat omiaan siinä, että alkaa miettiä seuraavalla heitolla että mites ihmeessä se hysse heitettiinkään. Kierroksen jälkeen sitten ne neuvot kiitos jos tunnet, että neuvosta olisi apua.
Tämä. Tosin itse arvostan suuresti, kun muutaman kerran on
viikkokisoissa kanssapelaaja kysynyt "sopiiko antaa vinkkiä näin kesken kierroksen?". Tähän mennessä olen ottanut neuvot kiitollisena vastaan, mutta olen kyllä huomannut että sekaisinhan siitä heitto menee, vaikka miten yrittäisi jatkaa normaaliin tapaan.
Kun putti kulkee vähän heikonlaisesti (kuten meikäläisen JYLYillä sopii odottaa) ja lurahtaa epämääräisesti alarautapompulla sisään niin toteamus ”No huhhuh, oli kyllä niiiin tulossa ulos” ei erityisesti helpota seuraavaa suoritusta. Jos se nyt ei erityisellä tuurilla mennyt sisään niin kyllä minä itsekin tiedän miten huono se putti oli.
Tämä taas on vaikeaa, ainakin minulle. Tiedän että olen usein liiankin kanssa äänessä kierroksella, ja pyrinkin kisatilanteessa (jopa niissä viikkokisoissa) rajoittamaan höpöttämistäni, etten häiritsisi muita. Kuitenkin jonkinlainen reaktio tulee helposti, jos kiekko vaikkapa putissa koriin päätyessään liikehtii erikoisesti. Jos tuntuu pahalta, niin suu auki, niin voin ainakin yrittää olla hiljaa.
Yhdessä viikkokisassa osallistuin nimeämättömän pelikaverin sipulinkuorimisoperaatioon, jonka tosin itse suoritti valtaosin muutamalla lievästi epäonnistuneella mutta sitäkin epäonnisemmalla heitolla. Huonoa tuuria pahoitteleva kommenttini ei auttanut asiaa. Joskus vaan ei osaa lukea toista pelaajaa tarpeeksi, ja vaikka mielestäni täysin puhumattomat kierrokset ovatkin haitarista, pyrin tuolla kierroksella pitämään turpani ummessa.
Puttaaminen väärässä järjestyksessä, erityisesti tunkeminen korille pudottamaan omaa kiekkoaan sisään kun itse hakee omalla heittovuorollaan puttausasentoa.
Tuo on hankalaa, ja muutaman kerran tullut tyrittyä. Nykyään pyrin kysymään - ainakin ellei etukäteen ole jotain sovittu - aina erikseen sopiiko nostaa sisään.
Painotetaan vielä nyt sitä, että nämä asiat ovat niin pieniä, etten viitsi niistä edes mainita kierroksen aikana enkä kierroksen jälkeen pelaajille tai muillekaan.
Ainakin minä toivon että huomautetaan jos toiminnassani joku ärsyttää. Mielummin aiemmin kuin myöhemmin. Eli jos vaikka höpötän jonkun mielestä liikaa, niin sanoo siitä mahdollisimman nopeasti, eikä vasta sitten kun on totaalisesti menettänyt hermonsa.
Naissaus on toinen homma, joka jakaa leirit varmaan aika hyvin. Omalla kohdalla se lähinnä aiheuttaa naurua, joillekin se tuntuu olevan viherkenttien ykkösetikettivirhe, joka varmasti pistää otsasuonen sykkimään.
Kyllä minä ainakin hihkaisen hienon heiton kohdalla. Jos nyt joku näkymätön ninjaoksa kääntääkin kiekon OB:lle, niin ei se ollut minun vikani. Ja aiempaan viitaten, pyrin pitämään turpani kiinni jos joku vaikuttaa siltä että kommentointi ärsyttää. Ja kyllä, olen useammankin kerran (naurun lomassa) kiitellyt kanssapelaajia naissauksesta kun se oma hienolta alkuun näyttänyt heitto onkin päätynyt mörriin.
Yks mikä mikä joskus rassaa on tulosten kyseleminen kun kirjataan. Joskus tuntuu niin helvetin vaikeelta sanoo ääneen se oma numero, kun kysyy Mä, kakkonen (tietysti) Aki? --- Make? ---- Pera?
Tämä on totta. Ja yleensä kirjatessani pyrin käymään hyvin jämptisti ja järjestyksessä pelaajat läpi.
Aki? --- Make? --- Lauri otti ob-kutosen --- Pera?. Eikä vähiten sen vuoksi, että mulla on ihan tavattoman huono nimi-naamamuisti. Ei yksi kierros vielä riitä siihen että osaisin yhdistää edes kolmea muuta pelaajaa välttämättä nimiinsä
Opettavaista tässäkin suhteessa on pelata niin, että on kuuro pelaaja ryhmässä. Silloin täytyy oikeasti vähän jo keskittyä että myös hänellä on mahdollisuus seurata tuloskirjausta. Hyvin se on kuitenkin sujunut ne pari kertaa kun itselle on kohdalle osunut.
Antakaa sen hakea rauhassa se kiekko pois sieltä korista ennen kuin menette mallaileen putti asentoa
Tuosta tulikin mieleeni skenaario joka nyt ei ole vielä realisoitunut, mutta lähellä on käynyt ainakin kerra:
- Minä puttaan, saan kuin saankin kiekon koriin
- En huomaa että pelikaveri onkin valmis puttaamaan
- Kävelen korille
- Nostan kiekkoa pois juuri kun pelikaveri puttaa, putti osuu esim. kiekkooni/käteeni kun poimin omaa kiekkoani pois, eikä jää sisään.
Kai tuo menee yli-innokkaan puttaajan omaan piikkiin?
