Lyhyenä kommenttina tuohon Parkkivuoren rataan, heittopaikat, korit, kulkuväylät jne. loistokunnossa. Mutta useammat väylät kaipaisi niittämistä. Ekat kolme oli erittäin jees, nelosessa sitten mutkan jälkeen korille heitettäessä tarvisi spotterin. Yksin kiertäessä oikeastaan siis nelonen, vitonen, kutonen ja kasi aika vaikeita tapauksia. Vitosella järkevin vaihtoehto olisi 15 metrin neppi mutkaan ja kakkosheitolla korille. Ite tosin en ole fiksu, joten vein bägin väylälle ja heitin taivasantsaa putterilla ja juoksin perään
silti sai kahlata vyötärölle ylettävässä rikkaruohoviidakossa muutaman minuutin kiekkoa etsien. Jos on heitto niin kohdallaan, että aina osuu siihen 3,5 - 4,5 metriä leveälle pururadalle / latupohjalle, niin pärjää hyvin yksin.
Väylät oli nyt kuitenkin hyvin hahmotettavissa ja muuten ei mitään valittamista. Tiipaikat ihan mintissä, heittovalikoima monipuolista. Tai oikeastaan RHBH-rystyhysse vähemmistönä avauksissa eli antsalle ja/tai kämmenelle löytyi myös tilausta. Sain kiertää aurinkoisena perjantai-iltapäivänä yksin. Kierrokseen meni noin tunti, josta karkeasti puolet kiekon etsimistä. Väylät 1, 3, 6 ja 7 omia suosikkeja. Nelosessa (ekat 80-100 metriä?) ja kasissa oikeastaan voi puhua pillistä. Muualla on tilaa, mutta tarttee kyl silti tarkkuutta.
Eipä sen jälkeen Mäntän puolellakaan ruuhkaa ollut, sai treenailla monenlaista heittoa ihan rauhassa
Keurusselän rata oli btw elämäni toinen tai kolmas rata, mitä kiersin. Sieltä tuloksena sillä ainoalla kierroksella +1. Ne par 5 -väylät kyl vois ihan hyvin olla par 4. Muistaakseni ihan hauska rata oli.