Tässä ois tämmöinen pidempi raapustus.
Luotto
Insinöörimäisestä luonteestani johtuen sana ”luotto” tarkoittaa mielestäni heiton onnistumisen todennäköisyyttä. Asia ei kuitenkaan ole aivan näin yksinkertainen, sillä heiton onnistuminen on monen tekijän summa ja yritän tässä hieman availla siihen vaikuttavia tekijöitä.
Ensimmäisenä tähän todennäköisyyteen vaikuttaa tietysti heiton vaikeus. Lyhyemmät heitot ovat yleensä helpompia kuin pidemmät ja hysset taas ovat helpompia kuin antsat, tosin poikkeuksiakin varmasti löytyy ja ne riippuvat pääsääntöisesti heittäjän henkilökohtaisista tottumuksista. Myös heittotyylit vaikuttavat heiton vaikeuteen ja joskus kuulee joitain heittoja sanottavan "huijaustyyleiksi" - yleensä upsi, jos sitä ei osaa heittää - tai on jopa tehty väyliäkin jotka on suunniteltu pelkästään vasureita varten. Kuitenkaan tässä lajissa ei jaeta niitä tyylipisteitä ja väylän lopuksi on tärkeää vain ne korttiin kirjoitetut tulokset. Tietenkin umpibäkkärillä tai forella pärjää pitkälle, mutta tänä päivänä uskallan sanoa ettei kukaan vain yhden tyylin omistaja tule koskaan pääsemään sinne korkeimmalle vuorenhuipulle. Tämän takia koen tärkeäksi osata edes perusteet monesta eri tyylistä, jos vaikka joskus tulisi erikoistilanne missä sellaista olisi järkevää käyttää. Yleisesti on hyvä osata vähintään kaksi eri suuntaan feidaavaa tyyliä tai edes upsi sen yhden tyylin lisäksi. Itselle vaikeimpia heittoja ovat muun muassa: puun takaa venytetty rysty, joka heitetään selkä koria kohti sekä kaikenlaiset rystyltä heitettävät antsat joita pyrin välttämään kuin ruttoa.
Erilaisiin tyyleihin ja heiton vaikeuteen vaikuttaa myös tekniikka sekä toistojen määrä. Aluksi kukaan ei osaa heittää kiekkoa pitkälle tai edes suoraan, mutta mitä enemmän harjoittelee sitä paremmaksi heitto kehittyy ja heittäminen käy helpommaksi - hyvin luonnollista ja yksinkertaista. Tekniikka taas joko hidastaa tai nopeuttaa tätä edellistä prosessia eli tekniikan puhtaus on suoraanverrannollinen onnistuneiden heittojen lukumäärään ja vain näistä syntyy sitä luottoa.
Uskoisin, että kiekolla on toiseksi suurin merkitys luoton syntymisessä, vaikka kovat nimet paukuttavat De La Vegassa Innovan Starter Set:llä hurjia tuloksia. Kun tekniikka on kunnossa, niin melkein kaikki kiekot päätyvät yleensä siihen haluttuun suuntaan. Ei ole siis ihme, että uudella kiekolla heitettäessä edes McBethillä ei ole siihen minkään näköistä luottoa vaan se tulee vain ja ainoastaan toistojen kautta. Muutamalla heitolla pystyy hahmottamaan kuinka kiekko käyttäytyy, mutta luoton syntymiseen vaaditaan kuitenkin paljon enemmän heittoja ja lukuisia erilaisia tilanteita, tuulesta puhumattakaan. Siksi yleensä pisimpään bägissä olleet kiekot on niitä luottokiekkoja ja huonot menevät yleensä kiertoon tai kaapin pohjalle.
Suomi on täynnä metsiä ja järviä sekä henkilöitä, joita ei kiinnosta ollenkaan löytökiekkojen palauttelu, joten niitä kiekkoja vain häviää ja se vain pitää hyväksyä tässä lajissa. On siis järkevää omistaa muutama varakappale yhdestä kiekkomallista, että voi vertailla samanlaisten kiekkojen eroja ja ettei sen tärkeän kiekon hävitessä tule aivan täydellistä paniikkia. Kuitenkaan ei kannata unohtaa, mitä monimutkaisempi ja isompi bägin sisältö on, sitä paremmin on tunnettava sen sisältämät kiekot ettei kesken kierroksen satu epämielyttäviä yllätyksiä. Puhtainkaan tekniikka ei voi korvata luottoa omiin kiekkoihinsa, eli jokaisen huonon kierroksen jälkeen ei kannata pistää koko bägin sisältöä kerralla kiertoon.
Koeta arvioida montako puttia olet putannut yhteensä? 1000, 10000, 100000, enemmän? Putti on sellainen asia jossa tyylillä, kiekolla tai tekniikalla ei ole niin paljon vaikutusta onnistumiseen vaan toistojen määrä ratkaisee. Voin melkein taata, että kaikki yli tuhat puttia heittäneet tiputtavat tulostaan radalla kuin radalla vähintään kolmella pisteellä, kun vain tuplaavat puttiensa kokonaismäärän. Puttaaminen on kuitenkin hyvin yksinkertaista ja nopeaa suorittaa esimerkiksi draivaamiseen verrattuna, mutta silti niitä toistoja ei aina jaksa tehdä, vaikka kyseessä on vain koko lajin tärkein osa-alue. Tulos on vaan treenaamisen vaiva, jos ei näe vaivaa niin on turhaa mitään tulostakaan odottaa. Kisaputit on tietty asia erikseen ja sanoisin että treenaaminen auttaa tähänkin vaivaan ainakin jossain määrin sekä myös sen kokemuksen hankkiminen eli menemällä niihin kisoihin. Oma kokemukseni rajoittuu vain viikkokisoihin, joten tämä osa-alue on minulle jokseenkin tuntematonta ja siitä on turha jatkaa sen enempää.
Asenne ratkaisee ja tärkeintä tässä lajissa on pitää se kuuluisa sipuli kasassa, eikä päästää sitä kuoriutumaan missään tilanteessa sillä silloin niitä plussapisteitä alkaa satamaan ja bogitikka koputtelemaan. Pahoja sipulin kuorioita ovat muun muassa nälkä, väsymys, bogit, tuplat, triplat, gripparit, puut, vesiesteet, outit, mandot, kiekon menetykset ja muut epämukavat yllätykset. Kun väylä on pelattu - meni se aivan täydellisesti tai pilalle - sillä ei ole mitään merkitystä vaan tunteet täytyy pystyä nollaamaan ja jatkaa pelaamista. Monesti hyvän suorituksen jälkeen tulee liikaa itsevarmuutta ja saattaa joutua maksamaan "pirkkoveroa" tai erittäin huono suoritus voi vaikuttaa jopa kaikkiin loppukierroksen väyliin, jos siitä ei osaa päästää irti. Epäonnistumisia sattuu ihan jokaiselle lajia harrastavalle ja kannattaa muistaa, että positiivisella asenteella putitkin uppoaa varmemmin ja siitä saa lisää itseluottamusta. Siinä on ehkä osasyy, miksi pirkko ja bogiputket ovat yleisiä lajin keskuudessa.
Voisitko lähteä kierrokselle talvella ilman Ice Bugejasi tai nastoja? Entäs sateessa pelaaminen ilman pyyhettä kun pitäisi tuplamandoonkin osua. Missä silloin on luottosi? Tästä voisi johtaa päätelmän, että luottoon vaikuttaa myös kaikki ne tavarat ja vaatteet, jotka kierroksella kulkevat mukana. Lisäksi on tietysti nämä henkimaailman jutut sun muut Huk Labit, mistä ihmiset luottoaan ammentavat - niin kuin itsekin oransseista kiekoista ja bägistä. Tottakai tällaiset asiat vaikuttavat mielialaan sekä asenteeseen ja sitä kautta tukevat itseluottamusta, joka voi olla se kisan ratkaiseva tekijä.
Jos tästä kaikesta jaarittelusta jotain yhteenvetoa haluaa tehdä, niin luotto on hyvin yksinkertainen asia, joko sitä on tai ei ole. Mutta mistä sitä saa, sen täytyy jokaisen itse selvittää.
