Sinulla on ratkaiseva puute perustekniikassasi siinä, ettet ota saattoaskelta. Kulmien pito muuttuu, kun vasen jalka laskeutuu sille linjalle, mihin olit menossa kiekon irtoamisen jälkeen. Aluksi voi hyvinkin tarkkuus kärsiä, mutta sama se on tekniikkaa muuttaessa joka lajissa. Saatto on pakollista terveyden kannalta ja se lisää tehoa sekä hyvin opittuna joissain heitoissa tarkkuutta. Draiveissa varsinkin. Mitä enemmän tehoa, sitä isompi hyöty saattoaskeleesta on. Lisäksi takaa eteen niiaus pönkätyn jalan yli ei ole hyvä juttu ja siitä pääsee eroon kantapäällä pyörähtämisellä oikealla jalalla. Tosin niksinä matalan esteen alituksessa eteen niiaus laskee kiekkoa ja sen nokkaa, mikä voi joskus olla ainoa tapa päästä korille ja on ok kompromissi matalaa lakikorkeutta haettaessa. Siihen auttaa navan korkeudelta kiekon veto myös.
Kun et ole mitään preferenssiä maininnut tekniikasta ja pelifilosofiasta sanoisin, että ennen muita treenejä hoida ensin kuntoon saatto, kantapyörähdys ja kädellä kiihdytysksen nopeutumisen nopeutus. Tarkoittaa sitä, että putista draiviin kätesi kiihtyy alussa, ei niinkään lopussa. Draiveissa saattoaskel auttaa vähän, mutta kädestä on otetttavissa irti enemmän tehoa joka heitossa. Jos ei ole niin nopea (mieheillä on geneettinen etu keskimäärin nopeudessa) ja vahva, että käsi kiihtyy heti vikan askeleen osuessa maahan ja siitä irtoamisen jälkeenkin, pitää etsiä hetki, jolloin kädellä aloittaa kiihdytyksen, jolla jää kiihtyvyyttä heiton loppuun ja saa parhaan pituuden. Pituus on tärkein mittari ajoituksen etsimiselle. Sitten pitää keskittyä kiihdytyksen kehittämiseen kiekon irtoamiseen asti. Sitä voi hyötyliikuntana treenata matot piiskaamalla 20 cm päästä matosta aloittaen. Yritä hyvän lämmittelyn jälkeen kiihdyttää jokaista lyöntiä ja seuraa, miltä se tuntuu kädessä ja kunka matto heilahtaa. Sekä rystyltä että kämmeneltä. Sitten lyhennät mattopiskan ja maton eroa yrittäen tuottaa saman maton heilahduksen pituuden.
Sitten käsi lienee kulunut, joten putin hienosäätö ei toimine, joten kannattaa tehdä eri päivänä sama idea puttitreeniin. Eli käsi aloittaa liikkeen hitaammin kuin nyt ja 30 cm kiekon etureunasta mitaten kyynärpää suorana kohdasta pakittaen terävä kiihdytyksen alku. Seuraavaksi 20 cm.
Mitä lyhyemmän kiihdytyksen tekee, sitä helpompi on tehdä kiihdytyksestä terävä. Kyynärpää ei saa suoristua putissa, tai ranne heilahtaa oikealle perusasennosta ja kiekko menee ohi oikealta. Siksi kiihdytystä lyhentäessä ja terävöittäessä täytyy estää ranteen heilahdus. Se hetki, jolloin ranne lörpsähttää oikealle parhaassa kunnossa lyhyellä ja terävimmällä mahdollisella kiihdytyksellä on liian myöhäinen normiputtitekniikalle. Koska aina ei ole hyvä päivä ja pitkissä kierroksissa sekä monen kierroksen kisoissa käsi väsyy ja putti rypee lopussa, jos luulee aina pääsevänsä äärirajoille kiihtyvyydessä. Hieman aiemmin kuin tuo ääriraja on kiihdytyksen alettava, jottei joka kerta rypisi lopussa. Jos käy ensin punttisalilla ja sitten puttaa, huomaa, miten hermot ovat tukossa ja räjähtävyys katoaa. Silloin ei vain onnistu pitkän päälle terävät kiihdytykset viimeisellä mahdollisella hetkellä. Jossain vaiheessa ranne heilahtaa hervottomasti oikealle.
Syy miksi putissakin kannattaa olla 80-90 % tehoilla kiihdytys, on pitää tehot 100 % alla, mikä suojaa olkapään, kyynärpään ja ranteen tarkoituksettomilta kierroilta hysseen tai antsaan sekä ehkäisee lipeämisiä. Toisaalta lyhyt terävä kiihdytys lisää tarkkuutta, kun tekniikkamuutokseen sopeutuu. Saattaa olla kyynärpään oikaisemisen välttämisen ohella tärkein puttitarkkuuteen vaikuttava juttu tuo kiihdytys lyhyellä matkalla. Kuinka lyhyt kiihdytys senteissä riippuu hermoston nopeudesta, erinopeuksisien lihassolujen keskinäisestä suhteesta jne. Terävää kiihdytystä voi treenata ja parissa kuukaudessa pitäisi pystyä lisäämään nopeimpien lihassolujen määrää pitkien puttisessioiden ja kisojen sietämiseksi yllättävänkin kovilla tehoilla. Pitkissä puteissa tehon tuotto on tärkeää, jotta kiekko olisi korin korkeudella, joten 100 % tehoakin on joskus käytettävä. Ei normimatkoilla pliis. Kovaa kiihdytetty putti läpäisee tuulta paremmin kuin nykyinen puttisi.
Kerro, kun olet saanut saaton mukaan kantapääpyörähdyksellä, mielellään heittovideolla, niin laitan niksejä eri draivitekniikoista, joita voit sertailla siinä, mitä ne vaikuttavat sinulla ja miten helppoa tai vaikeaa ne ovat sinulle. Yksi juttu, mitä ehkä kannattaisi vielä tehdä ennen eri draivitekniikoiden kokeilua on näöllä tähtäämisen vaikutuksen testaus niin lyhyissä lähestymisissä, että et tarvitse katkaista näköyhteyttä kohteeseen ja repiä täysillä, jotta tekniikka säilyy puhtaana. Ja vertaus samalta paikalta samanlaisella kiekolla ilman kohteen näkemistä. Kohdetta pitäisi katsoa silmät käännettynä oikeaan silmäkulmaan ja pään kääntöä pois kohteesta kannattaa kokeilla eripituisina.
Kaikkien niska ja hartiat eivät ole niin venyviä, että pystyvät heittämään puhtaasti, kun pää käännetään niin kauas kohteesta, että nipin napin näkee kohteen. Äärirajasta hieman vähemmän pään pois kääntö voi tuoda reilusti lisää tarkkuutta ja toistettavuutta joillekin. Vain kokeilemalla selviää, mitkä ovat rajasi. Näöllä voi tähdätä huonosti saamatta etua, pahimmillaan saaden haittaa tehon tuottoon. Siksi asian toimivuutta kokeillessa on tärkeää katsoa pistetarkkaan kohtaan sekä sivu- että korkeussuunnassa. Kori on siitä hyvä kohde, että voit tähdätä yhteen ketjun lenkkiin katsomalla.
Visuaalisen tähtäyksen merkitys on suuri siinä, mitä draivitekniikkaa tai tekniikoita valitsee, kun osassa näöllä tähtäys ei toimi. Draiviin sijoitettuna näöllä tähtäys lisää tarkkuutta ja toistettavuutta heittoon=pienemmät tulokset. Jos siis opppii tarkkaan kohtaan katsomisen. Ei ole niin helppoa kuin luulisi, jos taakse vienti on niin pitkä, että näköyhteys katkeaa. Juostessa näkökenttä tärisee ja kestää hetken ennen kuin näköhavainnot tarkentuvat. Televisiot tehtiin huonon tutkimuksen perusteella alun perin 25 kuvaa sekunnissa näyttäviksi, kun luultiin, etteivät ihmiset näe sen useampaa kuvaa. Tilanne on parempi, mutta silti noin pitkä aika on ikuisus tekniikan ollessa monimutkaisempi kuin aivoilla ehtii ohjaamaan. Siksi on turhan yleistä, että ilman rutiinia tekniikkaa muuttaessa ei osaa toteuttaa tekniikkaansa oikein ja sitten syyttää virheellisesti uutta tekniikkaa. Joka heiton videoiminen ja katsominen heti perään kertoo, heikentyikö tekniikka. Siten voi nostaa treenin laatua. Myös päätelmien virheriski vähenee.
