Tuuli jatkuu. Tällä kertaa Peurungan holaripotissa.
Pirkko kolmosväylälle, sitten yksi vastatuuliputti ylärautaan vitosella, muuten kolmosta. Kunnes vastaan tulee ysiväylä. Saintilla ylikääntävä heitto ylätasangolle. Reilu kympin putti kohti jyrkänteen reunalla olevaan koria. Lupaan ja vannon että tämä oli viimeinen kerta kun ikinä, ikinä enää yritän pelata seiftiä korin juurelle. Nyt tein sen, heitin korin alle, josta kiekko hyppäsi iloisesti pystyyn ja rollasi 20 metriä rinnettä alas. Samalla vaivalla olisin voinut yrittää koriakin. En tee tuota enää koskaan, jos saatte minut siitä kiinni niin heitelkää kivillä ja hutkikaan vaikka puiden oksilla.
väylälle 12 antsa liian laajassa kaaressa ja puiden kautta ob:lle.
13 erinomainen avaus ja melkein puttietäisyydelle.
15... erehdyin vastaamaan puheluun kun toiset heittivät jo ja jäivät odottamaan minua. Sain puhelun katkaistua, mutta se jäi vaivaamaan ja heitin puuhun. Sitten puuhun, sitten taas puuhun ja sen jälkeen pitkälle metsään ja niin edelleen. Ysi korttiin ja matka jatkuu.
16 nostopirkko, kuten myös 18. Muuten sitten hiljaisempaa, bogeja ja paareja. Ei enää herättänyt hirmuisesti kiinnostusta loppukierros, kunhan heittelin, enimmäkseen huonosti.
Seuraavan kerran kun olen kierroksella niin puhelin menee kiinni. Kaatukoot maailma ympärillä, mutta en aio enää vastata.