Pääsiäinen kärsitty. Saapa nähdä millainen on aamulla ylösnousemus. Jo nyt tuntuu olo melkoisen raihnaiselta kun ajelin Hyvinkäältä kotiin mutkan kautta.
Kävin siis pelaamassa Startti Masterin Sahanmäessä ja Nummenmäellä. Olin jo sunnuntaina paikalle, mutta en viitsinyt lähteä ratoihin tutustumaan illalla. Kävin mieluummin polskimassa Sveitsin uimahallissa. En siis itke sitä että tein vääriä valintoja heitoissa joskus, se oli ihan oma valinta.
Aamulla Sahanmäki. Väylät olivat muuttuneet jonkin verran sitten edellisen ja ainoan käynnin parin vuoden takaa. Tuulikin oli eri suunnasta ja huomattavasti heikompi. Monia hyviä avauksia sain aikaiseksi ja lyhyet putit aika hyvin sisään. Vähänkään pidemmät sitten ei ollenkaan. Ei ollut edes halua kunnolla yrittää niitä kun koko ajan oli sellainen olo, ettei ne mene kuitenkaan. Se olo jatkui myös iltapäivällä.
Joka toiselle väylälle tuli avattua GL Saintilla. Se oli tämän päivän ylivoimaisesti eniten käyttämäni lätty. Alivakaa liitokone.
Etuysin pelailin nollan pintaan, mutta loppua kohti alkoi väsy painaa, ja tuli tehtyä tyhmiä ratkaisuita. Lisäksi heitin muutamalla väylällä käsittämättömän vaisuja avauksia. 80 metrin hysseväylälle avasin midarilla n. 50 metriä. En voi ymmärtää mitä siinä tapahtui. Bogijuna vain puksutti eteenpäin. Sahanmäen alustava rating 906, joka on nykyiseen heittokuntoon nähden ihan hyvä.
Iltapäivällä Nummenmäki. Siellä en ollut koskaan ennen käynytkään. Sokkona pistelin siis kaikki väylät tietämättä yhtään millainen maasto oli mutkan takana. Radasta minulle oli jäänyt jostain sellainen käsitys että se on jotenkin vaikea ja tukkoinen, mutta oikeastihan se on vain pitkä. Tylsiä avoimia moottoritien levyisiä väyliä. Ongelmana minulla oli löytää sopivia kiekkoja, jotka eivät feidaisi pitkällä matkalla pusikkoon, tai kääntäisi liikaa yli. Bogeja tuli toki enemmän ja pirkkoja vähemmän (nolla) kuin Sahanmäessä, koska väylät olivat juuri sen mittaisia, että olisi pitänyt heittää kovempaa, mikäli meinaisi päästä lyhyelle putille. Pitkät putit eivät menneet. En oikeasti edes yrittänyt. Heti toiselle väylälle otin tuplabogin, mutta se ei todellakaan ollut radan vaikeudesta johtuva. En ollut edes metsässä, vaan väylää pitkin sain sen aikaiseksi.
Avaus jäi vähän näppiin ja tuli alkumatkan puuosuma. Lähärissäkään ei ollut tatsi kohdallaan vaan osuin yksinäiseen puuhun. Sitten putti keskelle koria, mutta kori sylkäisi takaisin.
Sainttia tuli siis heiteltyä paljon. Molemmilla radoilla. Ongelmana oli se, että vastatuuleen piti laittaa reipas hysse, kun taas pieneenkin takatuuleen se käyttäytyi ylivakaasti. Aika tarkkaa puuhaa on kulman säätäminen kohdalleen. Siitä ongelmasta pääsisi kun opettelisi heittämään kämmenellä. Saisi tuplasti lisää vaihtoehtoja avauksiin. Löytäisi vain jostain käden joka kestäisi harjoittelun puutteellisella tekniikalla.
Maksoin viikonloppuna myös Talin Pro Tourin pelimaksun. Sen sijaan Mastereiden SM:iin ei taida taaskaan olla asiaa. Ei riitä ratinki. Viime vuonna se oli 873, ja nyt 903, mutta ilmeisesti junioreista on noussut lisää 900:n pelureita aikuisten sarjaan, tai sitten niitä on muuten vaan enemmän liikkeellä. No... ei voi mitään jos ei 30 pinnan nousu riitä. En silti aio muuttaa pelaamistani miksikään ratingin suojeluksi vaan vippailen missä sattuu huvittamaan vaikka sitten sokkona.