Fribatauko pitää. Julmaa on ollut katsella aurinkoisia pikkupakkasia kotisohvalta, mutta oikeasti nyt pitää vaan saada käsi kuntoon. Tässä on auttanut tänä viikonloppuna myös se, että auto on ollut muualla menossa.
En siis lähtenyt tänään Peurunkaan. En mennyt eilen Äänekoskelle. En käynyt viikolla kuplahallilla. Sen sijaan olen harrastanut kuminauhajumppaa ja käsipainoilua. Hyvin hyvin varovasti ja vain vähän kerrallaan. Kuitenkin joka päivä. Ja luulenpa että tämä on auttanut! Nyt kukaan ei iske puukolla olkapäähän kun ojennan kättä suoraksi. Taidan jatkaa tällä linjalla vielä toisenkin viikon. Sitten pitää tarkistaa tilanne että kävisikö Puskaputtaajien pikkujouluissa Peurungassa. Yleensä ne ovat olleet yksi vuoden hauskimmista tapahtumista.
Äänekoskelle näemmä puuhaavat uutta seuraa. Nykyisinhän iso osa Äänekosken pelaajista on edustanut Puskaputtaajia. Jo aiemmin seurasta on siirtynyt väkeä uusiin perustettuihin seuroihin. Eipä tuo minuun sinänsä mitenkään vaikuta. Toki isommalla porukalla olisi mukavampaa näissä yhteisissä tapahtumissa, mutta en ole koskaan ollut mitenkään yltiösosiaalinen niin en tunne tarvetta kulkea lauman mukana. Hyvähän se on että ihmiset saavat mennä minne huvittaa. Jaloilla äänestäminen on aina suoraa demokratiaa. Mietin vaan että mitenkähän kauan Äänekoskelle riittää yksi seura... tuntuu olevan eri porukat jo nyt Äänekoskella ja siihen kuuluvassa Suolahdessa. Tosin suolahtelaiset vähemmän käyvät omaa kyläänsä kauempana pelaamassa. Kuten ei hirveän moni koskelainenkaan.
Pari viikkoa on aikaa ennen kuin lähden Mijakseen. Jos käsi ei kestä pelaamista joka päivä niin eipähän tarvitse olla lumisateessa ainakaan. Peruskuntoa olisi hyvä kohottaa. Veikkaanpa että tuolla tulee käveltyä paljon. Ei tarvitse nastakenkiä. Kuukauden kunnonkohotus. Sitähän alkaa jo odottaa!
Katsaus vuoteen 2019
Viime talvesta on niin pitkä eika etten oikein muista. Metrix-ratingit pyörivät 900 alapuolella kuitenkin. Vuoden alussa pohdin sitä pitäisikö vaihtaa amatööriksi kun ei rahaakaan ollut kisoista tullut. JyLin talvisarjaa pelailin ja kaikkia lähiseudun viikkokisoja toki myös.
Huhtikuu
Ensimmäinen PDGA-kisa oli Startti Masters Hyvinkäällä. Lähdin sinne oikeastaan vain lomailemaan. Loikoiltiin kylpylässä kun olisi pitänyt olla tutustumassa rataan. Sitten muistan että oli jotain vaivaa toisena päivänä ja oli vaikeuksia jopa kävellessä. Ratingit näemmä 906 ja 893.
Siitä viikon päästä oli RSSO Peurungassa. Siinä oli tiukkaa kisaa Ilkka ja Maco Moilasta vastaan. Kierrokset 926, 898 ja 926. Jäin toiseksi, mutta tienasin silti 84$. Vieläkään en onnistunut tässä kotiradan kisassa ihan niin kuin olisin halunnut, mutta on tuolla huonomminkin tullut pelattua.
Toukokuu
Halusin käydä katsomassa millainen rata on Tali. En ollut sielläkään koskaan pelannut ennen. Mikäpä sen parempi paikka aloittaa tutustuminen kuin käydä pelaamassa Pro Touria. Sieltä muistan vesisateen. Ei kai se joka päivä satanut, mutta muistissa ei ole muuta kuin se. Senkin muistan, että koska en olllut omalla autolla liikkeellä niin mukana ei ollut ihan kaikkia varusteita mitä olisi halunnut. Vähän kehnoissa fiiliksissä taapersin ratingit 865, 889 ja 857. Ennen varsinaista kisaahan siellä pelattiin Väinö Mäkelä Challenge tms. ja se meni muistaakseni aavistuksen paremmin. Voitin sieltä Prodigyn lahjakortin, jonka lahjoitin eteen päin koska itselle ei ollut sille mitään käyttöä.
Kuun lopulla jatkoin matkailua (olin kesälomalla jo alkukesästä/keväällä) ja matkustin Orimattilaan. Taas täysin sokkona lähdin huvittelemaan ja koko ensimmäisen kierroksen ajan jouduin kiusaamaan kanssakilpailijoita kyselemällä missä ilmansuunnassa kori on.
Rating 897 molemmilta kierroksilta. Viisi heittoa jäin kakkossijasta, joten ei se kuitenkaan ihan katastrofi olllut.
Kesäkuu
Sekaparien SM-kisoihin oli tullut mukaan 50-vuotiaiden sarja niin sinnehän piti tietenkin päästä mukaan. Taas pelattiin itselle aivan uudella radalla Pikkaralassa Oulussa. Oltiin päivä etuajassa liikkeellä niin ehdittiin käydä kierroksen verran tutustumassa paikkoihin. Todella vaativa rata, täytyy myöntää. Pelasimme kuitenkin nousujohteisesti parantaen jokaisella kierroksella tulosta. Finaalikierros taidettiin melko lailla tasatahtia heitellä voittajien kanssa, mutta SM-hopea oli meille erittäin hyvä suoritus. Vuoden kohokohta ehdottomasti.
Jos keväällä kävi selväksi ette SM Mastereihin ole asiaa näin huonolla palaajalla, joten laitoin siihen varatut rahat palamaan Tyynessä. Rahan polttamiseksihan se sitten menikin. Ennen pääkisaa pelasin parikisaa Nevaksessa. Se olisi voinut mennä paremminkin, mutta oli siinä jotain hyvääkin välillä. Sitten pääkisa alkoi Sibbessä. Muistaakseni puoliväliin asti pelasin melko seiftiä peliä, mutta sitten alkoi tulla heikompia esityksiä. Kruununa viimeisen väylän vedenylitys, jossa hukkasin tärkeitä kiekkoja ja tulos tuhoutui lopullisesti. Ei siinä vielä kaikki: kun sitten illalla ajelin vaimoa noutamaan Helsingin keskustassa niin auton sivuikkuna juuttui alas. Autoa ei voinut jättää keskustaan ikkunattomana, joten ajettiin sitten kotiin vielä samana iltana. Kaksi maksettua kierrosta jäi palaamatta. Olisi tuo reissu saanut jäädä tekemättä. Muistoksi kisasta jäi 808 rating ja autoremontti.
Heinäkuu
Raaseporin Helmi. Olin suunnitellut olevani SM-kisoissa Kaatiksella. Kun nyt sinne en päässyt, lomailtiin Raaseporissa. Siellähän olikin oikein mainio rata, ja mukavassa auringonpaisteessa pelattiin kaksi päivää. Kierrosten ratingit 922 ja 931. Tulin toiseksi kaksi heittoa voittajalle jääneenä. Kotiin viemisinä todella upea iso palkintolaatta ja 119 euroa palkintorahoja. Ei harmittanut tämä vaihtoehto yhtään!
European Amateur Open. Nokian rata on kyllä niin upea kokemus että sinne menee mielellään. Juurikaan en nyt muista miten peli siellä kulki, mutta kun lunttaan PDGA:n sivuilta niin ratingit olivat 890 ja 920. Sijoitus Advanced-sarjasa 72/101, ja kun otetaan huomioon että minulla oli koko porukan huonoin rating, niin monta parempaa pelaajaa jäi taakse. (Itse asiassa olisin voinut vaihtaa sarjaa alemmaksi, mutta ei jaksanut nähdä vaivaa mokoman takia. Recreational-sarjassa olisin ollut sijalla 12) No ei tuossa silti varsinaisesti kehumista ollut. Beast +10 keskiarvolla pelasin kuitenkin paremmin kuin edellisinä vuosina.
Elokuu
Tampereen Frisbeegolfkeskuksessa käin kokeilemassa Masterit Sentterillä -kisaa. Peli meni huonosti. En enää muista yksittäisiä väylliä missä tuli tuherrettua. 896 j 858 olivat ratingit. Alkoi olla vähän takki tyhjä. Sitten kun ei jaksa innostua niin tulee vain heiteltyä miten sattuu, eikä se edes satu yhtään. Rata on kuitenkin hyvä, joten täytyy joskus käydä tuolla uudelleen vähän motivoituneempana.
Hunaja Open. Kylmäkosken rata oli myös aivan uusi tuttavuus. Ihan sillä tuli käytyä pelaamssa, varsinkin kun Lempäälässä on itselle hyvä majapaikka ihan lähellä. Nyt tämä visiitti ei vain mennyt oikein suotuisissa merkeissä. Ensimmäisenä päivänä sain nimittäin lievää vahvasti pahempia vatsavaivoja, ja istuin huussissa ison osan kierroksesta. Ei vain pystynyt pelaamaan. Niistä väylistä merkittiin par+4 korttiin. Sain onneksi jatkaa seuraavana päivänä pelaamista, niin näin nekin väylät jotka jäivät lauantaina kiertämättä. Rating 680 ja 865 kertovat paljon fiiliksestä. Tykkäsin kyllä radasta! Täytyy käydä sielläkin joskus terveempänä uudelleen.
Syyskuu
Nokia Open. Tähän oli hyvä päättää kisakausi. Muistan miten kisa alkoi äärimmäisen huonosti. Muutaman ensimmäisen väylän jälkeen olin jo jossain +10 -tasossa menossa… En kyllä muista mistä se johtui. Sisulla kuitenkin pyristelin kierroksen loppuun. Ensimmäisen kierroksen rating 836. Toisena päivänä meni jo paljon paremmin. Vilkaisin mitä olin kirjoittanut silloin syyskuussa toisen päivän neljännen väylän jälkeen: ”tästä eteenpäin selkä ja kylki vihoitteli jatkuvasti, jopa putissa ja kiekon noukkimisessa maasta. En antanut sen häiritä, vaan heittelin varovaisemmin.” Ja näemmä samat vatsaoireet olivat taas vaivana kun kierroksen jälkeen olin kirjaillut: ”Paransin eilistä tulosta yhdeksällä heitolla. Alku varsinkin oli ihan hyvää, mutta sitten tuli kylkivenähdys kämmenrepäisyssä, ja vatsavaivat tekemään lisäjännitystä peliin. En selvinnyt kuivin jaloin kierroksesta, mutta puhtailla kalsareilla kuitenkin.” Toisen kierroksen rating 901.
Ennen viimeistä kierroksta kirjoitin:”Täytyy yrittää edes yksi kohtalainen kierros saada aikaiseksi. Ei näissä kisoissa muuten kehtaa enää kiertää.” ja kierroksen jälkeen: ”Kolmas kierros oli jo sinne päin, mitä pelaamisen pitäisikin olla. Ei vielä kuitenkaan ihan.
Lauantai-iltana alkoi kurkkukipu. Sateessa T-paidassa pelaaminen ilmeisesti oli liikaa”. Tuosta kolmannesta kierroksesta sain kuitenkin ratingin 947. Ei hullumpi tapa päättää kesää, vaikken neämmä ollut ihan tyytyväinen tuohon viimeiseenkään +5 -kierrokseen. Jos sen perjantain tulokset olisi jätetty pois, olisin tullut kisassa toiseksi ja tienannut 261$. Nyt sain vain lämmintä kättä ja olikohan kolmossijasta joku pokaalikin. Ainakin palkintopallilla piti käydä kuvattavana.
Siinäpä nuo suurimmat kisat. Jotain yhden kierroksen reitattuja kilpailuta taisi olla vielä välissä, mutta ne nyt ovat lähinnä viikkokisoja.
Tällainen oli kesä 2019. Syksyllä vain jotain paikallisia pikkukisoja. Ja nyt siten joulukuussa Espanjaan. Tulevan vuoden näkymistä ja mahdollisista tavoitteista katsotaan sitten lähempänä vuodenvaihdetta.
Jaa, laitetaas muuten ylös sellainenkin fakta vielä että tämä oli ensimmäinen kesä kun rating putosi. Viime syksynä se oli 903 ja nyt 894. Tästä voisi pätellä että ukko on tullut vanhaksi ja alamäki alkanut. Toisaalta samaan aikaan Metrix-rating on noussut. Vuosi sitten se oli 890 ja nyt 915. Ota näistä nyt sitten selvää. Onhan tuossa kesällä kyllä muutama pohjakosketus tullut otettua joten ei mikään ihme että putoaa. Nekin kuuluvat peliin. Mielenkiinnolla odotan miten ensi vuosi menee.