Vuoden vaihtuessa voi tehdä yhteenvetoa menneestä ja suunnitella tulevaa.
Vuosi 2021 koronan varjossa meni näin:
tammikuu
Pelailua paukkupakkasissa hangen keskellä. Äänekoskella, Suolahdessa, Keuruulla ja Multialla. Katselin kalenterista mihin kisoihin ilmoittautuisi kesäksi.
helmikuu
Pidin inventaarion kiekkovarastolleni. Sain noidannuolen selkääni. Pelasin harvakseltaan. Katselin tuubista fribavideoita.
maaliskuu
Olkapäävaivat pakottivat jättämään pelaamista vähemmälle. Vaihdoin testimielessä kaikki kiekot Prodiscukseen. Loppukuusta pystyi jo töiden jälkeenkin heittämään valoisassa.
huhtikuu
Äänekosken talvirata alkoi olla pehmeässä kunnossa. Keuruulla pääsi pelaamaan jo lumettomissa olosuhteissa. Etätöissä mökillä tarkeni treenata puttaamista. Loppukuusta pääsi jo Peurunkaankin metsäväyliä pelaamaan. Pelto oli vielä liian märkää. RSSO oli siirretty loppukesään koronan takia.
toukokuu
Pääsi jo kisailun makuun. Keljonkankaalla PDGA-liigaa kerran viikossa. Kuvattiin videolle heittotekniikkaa ja kauhisteltiin, miten huono se voikaan olla. Testailin Prodiscuksen kiekkoja kaikissa eri tilanteissa. Yhtäkkiä olikin jo kesä ja lämpömittarissa hellelukemia. Loppukuusta astuin naulaan ja jäykkäkouristuspiikin kautta ajelin Tampereelle pelaamaan Pro Touria. Kaksi kelvollista kierrosta, mutta yksi sysimusta siinä välissä. Putti oli tikissä, kevään treeni kannatti.
kesäkuu
Vihdoinkin kesäloma. Silti vain vähän tuli pelattua. Lähinnä satunnaisia reissuja lähialueen radoille ja Laajiksen viikkokisoihin. Olkapäävaivoja. Ei kestä heittää kunnolla. Kylmäkoskella joku kisa pirun kuumassa kelissä. Juhannuksena Sibbeen Jussin kisoihin. Tyyni sai jäädä muuten välistä tänäkin vuonna.
heinäkuu
Ripustin heittoverkon kesämökille. Ei siihen paljoa tullut treenattua kuitenkaan. Ei käsi kestä. Tampereella kävin pelaamassa Centerin kesäkisaa. Sekaparien SM Laajiksessa (taas niukasti pois mitaleilta). Keisari Open Nokialla oli ehkä vuoden kohokohta. Ensimmäinen kierros varovainen, toinen kierros jo hyvä, mutta finaalikierroksella kasetti meni solmuun. Töiden alkamisen jälkeen jalkavaivoja, kun vasemman jalan polvi kipeytyi, eikä ole vielä nyt puolen vuoden jälkeenkään täysin parantunut. Loppukuusta kuitenkin hyvä kierros Peurungassa. -5
elokuu
Lääkäriaikaa en saanut työterveydestä, mutta pääsin fysioterapeutille, joka näytti miten pitää vahvistaa jalan lihaksia, että polvi kestää. Ehkä viikon tai kaksi jaksoin tehdä niin. Siilinjärvelle tuli ajeltua kisoihin. Siellä vanhalla ja tutulla radalla kaksi oikein hyvää kierrosta, ja sitten sokkona uudella radalla erittäin huono. PDGA:n rating-päivitys toi 922, joka on korkein, mitä minä olen urallani saanut. Loppukuusta RSSO Peurungassa meni penkin alle. Ensimmäinen kierros erittäin huono, toinen nipin napin kelvollinen, ja kolmas taas erittäin huono. Ei ollut hyvä fiilis. Peruin ilmoittautumisen Nokia Openiin syksyllä, ja päätin PDGA-kauteni tuohon. Heittokäden ranne alkoi oireilla loppukuusta.
syyskuu
Hupikierroksia Keski-Suomessa. Huomasin että heittojen mitat olivat pudonneet. Pieniä rahavetoja kaveriporukassa. Joskus voitin, joskus hävisin.
lokakuu
Syksy tekee tuloaan ihan urakalla, ja fiilis putoaa sen mukana entisestään. Pelaamista edelleen lähiradoilla normaalisti, ja välillä ihan hyvinkin. Loppukuusta kun vaihtui taas talviaika, ei enää napannut pelaaminen oikeastaan yhtään. Lopetin Forumille säännöllisen kirjoittamisen.
marraskuu ja joulukuu.
Ledikisoja Honkolan koulun 6-väyläisellä, ja myöhemmin Äänekosken talviradalla. Kestää aina hetken, ennen kuin löytää ne kiekot, jotka toimivat jotenkin ledien kanssa. Tänä talvena käyttöön valikoitui Jokeri (tuli Prodiscuksen mysteeriboxista) ja Opto Air Maailma.
Mitäs sitten vuonna 2022?
Ei ole mitään suunnitelmaa. En ole hankkinut lisenssiä, enkä PDGA-jäsenyyttä, en edes seuran jäsenyyttä. Saa nähdä tuleeko noista joku hankittavaksi. Täytän 59 vuotta. Vähän on ajatuksissa, että jos pitäisi välivuoden isommista kisoista, niin ehkä olisi sitten nälkäisempi, kun täyttää 60 ja pääsee kokeilemaan, miten pärjää oman ikäisten kanssa. Se nyt on kuitenkin vain ajatus. Kun nyt paikat kestäisivät edes sinne saakka. Tämä on jo toinen talvi, kun on ollut tarkoituksena käydä kuntosalilla, mutta eipä näinä aikoina ole sitten tullut käytyä. Ja mistä sen tietää, vaikka kuitenkin tulisi hankittua lisenssi ja kierrettyä ympäri maata kisailemassa tänäkin vuonna. En aseta itselleni rajoituksia enkä odotuksia. Mennään päivä kerrallaan.