Oikein päättelit kippauksen, eli anhyzer kulman lennonaikaisen lisääntymisen. On olemassa niin alivakaita kiekkoja, että ne kippaavat=flippaavat=kääntävät yli, vaikkei kiekon etupää olekaan alempana perää, vaikka melko hitaasti heittäisi.
Ilmanpaineella on vaikutuksensa, vuoristossa kiekot käyttäytyvät ylivakaammin kuin meren pinnan tasolla, liito vähentyy ja kitka pienenee, eli kiekot vaikuttavat nopeammilta, kun hidastuvat hitaasti.
Siipi kohtaa hatusta revityn satasen vastatuulen, ali kulkee noin samalla nopeudella 22 hatusta vedettyä senttiä ja yli kulkee 24 cm. Kun matka on pidempi yläpuolella kulkea, on ilman kiihdytettävä vauhtiaan ehtiäkseen yhtymään alapuolelta menevään virtaukseen. Ali noin 100, yli 10x nopeus luo paine-eron, joka nostaa siipeä. Ja kiekkoa.
Kyllä kiekko nousee reippaasti, jos nokka yli horisontin heittää, jos ei heitä ylhäältä alas. Air bounce heitto on jännä, kun noin heittäen kiekko laskeutuu aluksi ja nousee laskun jälkeen. Pitää olla sopiva nokkakulma ja vauhti.
Varmasti löytyy kiekko, joka ei kippaa nokka alas heitettäessä, kun tarpeeksi hitaasti heittää. Kiekot reagoivat enemmän nopeuteen kuin jengaan ja jenga ei merkkaa yhtä paljon kuin jyrkkä syöksy- tai nousukulma.
Sääli, ettei kuukkeli pelittänyt, paineen keskipiste siirtyy eri kohtiin kiekkoa eri vauhdeissa, käytännössä oikean käden rystyllä kiekkoa myötäpäivään kääntäväksi ja hitailla vauhdeilla feidiä lisääväksi.