Jahas laitetaanpa pientä rapsaa Tour de Oulusta:
La aamuna kello herätteli klo 03.00. Fiksuna miehenä olin pakannut kamat kasaan ja autoon jo edellisenä iltana, joten aamupalat naamariin ja menoksi. Poikkesin noukkimassa yhden kisaajan Kaionharjusta ja sitten suunta kohti Linnasaarta ja kisan starttia. Kellon lähestyessä aamu viittä alkoivat kaikki reilut 70 kisaaja olla paikalla ja pelaajapalaverin ja poolien jaon jälkeen alkoi 16 tunnin koitos...
Ainolanpuisto oli ihan mukava rata, ehkä kuitenkin se "huonoin". Orc ja Banshee katosivat Ainolan ojan syövereihin mikä aiheutti ko. väylältä komean tuloslukeman 10. Tuo supermoka olikin ainoa kunnon kämmi koko kisassa. Muuten aika tasaista PAR/+1/+2 se oli läpi päivän. Ainolasta mieleen jäi ehkä parhaiten pokkitörmän kohdalta väylä jossa nakattiin linnasaaren puolelta veden yli sinne kotka-patsaan suuntaan. Oma heittoni Wraithilla meni komeasti yli, vaikka näytti sielä muovia jonkin verran kelluvankin
. Hieman kosteissa tunnelmissa porukka pakkautui linja-autoon ja itse siirryin rokki-Pololla kohti Raksilaa.
Raksilassa sitten pikainen omien eväiden syönti, kahvia yms. ja ratamiesten lähtiessä pystyttämään rataa raksilan uimahallin ympäristöön, pidetiin taas palaveri ja poolien jako. Raksilassa sitten kisailtiinkin kohtalaisen tuulen ja vesi- ja räntäsateen kourissa.
Pyyhkeet olivat entisiä ennen radan puolta väliä ja kiekkojen kuivaaminen oli todella hankalaa. Onneksi kiekot oli suhteellisen kuivissa oloissa laukussa ja sieltä sitten viime tipassa ennen omaa vuoroa takin alle suojaan ja esille vasta kun seisoi tiipaikalla. Haastava, monipuolinen ja mukava rata oli rakennettu Raksilaan ja vaikka ilma oli melko ankea, ei mieliala ainakaan meidän poolissa laskenut hetkeksikään. Hyvistä suorituksista sai ja annettiin aina kehut ja taputukset, huonommista rohkaistiin vinkkien ja tsempin avulla. Todella mukavaa heittää porukassa jossa on samantasoisia heittäjiä ja yksi pro. Paljon sai vinkkiä ja tipsiä tuleville koitoksille. Jokainen heittäjä sai myös automaattisesti heittorauhan, yleensä lauseet jäivät kesken kun joku oli heittämässä ja juttua jatkettiin kun heitto oli ohi. (Raksilan rata oli sellainen, että joskus otetaan omat korit ja mennään sinne päiväksi viskomaan)
Raksilasta jäi hyvä maku ja radan jälkeen kasattiin rata ja porukka ja siirryttiin Maikkulan nesteelle seisovan pöydän herkkujen ääreen.
Ruokailun jälkeen oli sen verran aikaa, että saattoi vaihtaa kuivaa sukkaa ym. kampetta ylle ja iloinen yllätys oli nopeasti selkenevä sää joka lupaili mainot kelit loppupäiväksi. Pyyhkeiden kuntohan oli jo Raksilassa ihan kamala joten paikkasimme toisen heittäjän kanssa tilannetta Nesteen vieressä olevalta kirpputorilta. Kirpikseltä löytyi lasten t-paitoja 10 ja 20 sentin hintaan, ja loppupäivän pyyhiskelin kiekot Marvelin Spiderman-paidalla
.
Maikkulasta matka jatkui Höyhtyälle, johon oli pykätty todella mukava rata. Hieman pitkistä siirtymisistä huolimatta rata oli mainio. Päästiin heittämään pitkiä väyliä sekä myötä-, että vastatuuleen. Välillä oli lyhyempää väylää aika tiukoilla OB:lla varustettuna ja lähestymisten merkitys korostui selvästi. Oma suoritus oli poolin keskitasoa, ilman suurempia onnistumisia tai mokia. Muutama nätti putti jostain 8-10m hujakoilta ehkä jäi parhaiten mieleen. Opittiin myös, että kannattaa katsoa sitä ratakarttaa ennen heittoa...yhdellä väylällä 1. heittäjä poolistamme ehti heittää kiekon ennenkuin tajuttiin, että kohteena oli väärä kori. Heitto oli virallinen ja pienten kirosanojen säestyksellä mies kuitenkin kasasi itsensä ja heitti lopulta väylälle ainoastaan +1. Höyhtyällä pääsin itse sitten kunnolla upsittamaan ja se auttoi tarkkudessa monella väylällä. Muiden pistellessä bäkkärillä välillä pitkin pusikoita, upsittelin itse tarkasti väylälle ja useimmiten PAR-tulokseen. Uusi Firebird 12x osoittautui mainioksi upsikiekoksi. Se on edeltäjäänsä hieman vakaampi ja liitää aika paljonkin pidemmälle ennen kiepsahdusta.
Höyhtyän jälkeen kisasta oli käyty jo 3/4, mutta väsy ei tuntunut vaivaavan ketään. Auringonpaiste piristi kaikkien mieltä ja seuraavaksi gängi siirtyi kohti finaalimaisemia Hietasaareen.
Hietasaaressa oli sitten aikaa puraista vielä hieman evästä ennen lopullista rutistusta.
Pelaajapalaveri ja poolien jako ja eikun baanalle. Koko kisan ajan omassa poolissa oli aina 2-3 ukkoa jostain edellisestä, joten meno oli jo mukavan rentoa. Hietasaaressa oli erittäin mukavat ja paikoitellen erittäin haastavat väylät. Parit mandot, 90° mutkat syvälle kuusikkoon yms. pikkukiwaa. Paikoitellen alkoi jo päivän heittely näkyä poolissa kiekon lipsumisena, voimien puutteena jne. Mutta sinnikkästi jokainen kasasi itsensä hieman sutanneen heiton jälkeen ja painoi "tosissaan" loppuun saakka. Kukaan ei heittänyt peliä lekkeriksi missään vaiheessa. Koko päivän radat oli rakennettu pelkästään MachLite ja Ching- koreista. Voin kertoa, että Mach Lite on parhautta Chingiin verrattuna. Ching on paljon pienempi ja enemmän kiekkoja sylkevä kuin Mach Lite. Jos koreina olisi ollut viralliset disc catherit olisi moni putti uponnut, niiden nyt kimmotessa tai pompatessa ketjuista pois. Mutta se siitä...
Hietasaaressa nakkelin sitten about 80% upseilla ja ajattelin, että nyt katsotaan mitä käsi kestää. Ja kestihän se, taas upsittaminen auttoi pitämään kiekon väylillä ja pelaamaan "varman päälle" ja taisihan se oma tulos olla hietasaaressa paras koko päivältä. Muillakin oli poolissa oli fiilis, että heitot vain parani päivän loppua kohti. Ihme juttu kun ottaa huomioon, että takana oli jo reilut puoli vuorokautta heittelyä.
Hietasaaren loppupuolella innostuttiin vielä poolikaverin kanssa vaihtokaupoille kesken kisan ja niin oma Z-Buzzz vaihtui päittäin Flex-Buzzz:iin. Siinä sitten nakattiin haikein mielein viimeiset heitot ja kisa oli paketissa. Hietasaaren väylistä mielenkiintoisin oli se missä kori oli pystytetty lähes parimetrisen hiekkakasan päälle trukkilavalle
Sitten olikin vuorossa enää palkintojen jako ja arvonta, ja Kisan voitto meni selkeästi Tatulle. Mukana ollut yksi nainen palkittiin naisten sarjan voittajana ja arvonnassa (jossa itseä ei onnistanut) arvottiin pelipaitaa, lippistä, pyyhettä yms.
Pienen turinan jälkeen kello oli jo yli yhdeksän illalla ja yhteisten aplodien saattelemana alkoi porukka lähtöpuuhiin. Siinä lähtöpuuhien tohinassa (ilmeisesti omaakoriani olkapäälle heittäessä) onnistuin kadottamaan vielä puhelimeni. Huomasin vasta melkein Kellossa ollessani, että eipä ole Mikolla luuria.....No takaisin vielä Hietasaareen tsekkaamaan, mutta mitään ei löytynyt. Onneksi kotiin tullessani tytti ilmoitti, että joku oli soittanut pikkusiskolleni (puhelimessani olleeseen) numeroon ja ilmoittanut poimineensa puhelimen talteen. Loppu hyvin kaikki hyvin, onneksi.
Kärkikaarti oli lopulta sellainen, että:
Luukkasen Tatu voitti, Parviaisen Juho kakkonen, Ylätalon Mikko kolmas, Kaikkosen Mikko neljäs ja Juho Rasmus viides.
Oma sijoitus löytyy varmaan sieltä 58-72 väliltä
Huima päivä, paljon uusia tuttavuuksia ja rentoa fiilistä. Ensi vuonna ehdottomasti uudestaan ja tulkaa muutkin mukaan. Suosittelen lämpimästi.
Topic: Tour De Oulu 2012/2013 (Read 7261 times)