Tää on kyl ollut yks toistaiseksi parhaita keskusteluketjuja mitä on pitkään aikaan tullut luettua! Muutaman kerran tuli ihan kunnolla revettyä täällä kotona lukiessa (saattaa tietty olla jotakin tekemistä sen kanssa et kello on about 2:00 yöllä)...
Joka tapauksessa haluaisin itsekin pyhittää tähän ketjuun oman osani, mutta kun ei nyt tältä seisomalta suoraan sanoen tule mitään mainitsemisen arvoista juttua mieleen. "Hauskimmat" tapahtumat mitä itse muistan ovat enemmän tai vähemmän liittyneet erilaisiin älyttömiin rolleihin osuttuaan koriin sekä erinäisiin kompastumisiin yms. heittäessä. Mutta näitä on varmaan tapahtunut ihan tarpeeksi itse kullekin. osallistuakseni keskusteluun kerronkin nyt tarinan fribailun ulkopuolelta (pahoitteluni siitä):
Oltiin joskus nuorempana (varmaan about 17-19-vuotiaina/8-9 vuotta sitten) kolmen kaverin kanssa pussikaljoittelemassa Kalliossa. Mentiin sitten siinä jossain klo 22 maissa pitsalle läheiseen Kotipitsaan. Pitseriassa ei ollut tällöin yhtään asiakasta. Tilattiin siinä poikien kanssa pitsat ja juomaksi kaikki ottivat "vain vettä, kiitos". Kavereilla olikin ilmeisesti toiset ajatukset mielessä, sillä heti jahka pitsanpaistaja oli mennyt hieman sivummalle tekemään lättyjä, niin ovelina/piheinä kavereina pojat kävivät ihan pokkana hakemassa siitä tiskiltä tuopit omistajan huomaamatta ja täyttivät sitten pöydässä ne omilla repuissa olleilla oluillaan. Mä sanoin kavereille (olin siis siihen aikaa vielä huomattavasti nykyistä "konservatiivisempi"), että "ootteks te tosissanne, mitäs sit jos te jäätte kiinni?" (omien juomien nauttiminenhan on very no-no niin raflassa kuin raflassa). Pojat siihen vain "hys nyt, ei mä tässä mitään kiinni olla jäämässä...".
Noh, aikaa kului madellen siinä pitsaa odotellessa, ja omistaja/pitsanpyörittäjä kävi aina vähän väliä "tarkkailemassa" siitä tiskiltä käsin meitä. Ja uskokaa meikäläistä kun sanon, että joka kerta kun kaveri kävi siinä tiskillä, niin se katsoi meitä aina TODELLA epäilevän näköisenä. Noh, aika kului ja kului, mutta pitsoja ei vieläkään kuulunut. Kaverien oluttuopitkin olivat tässä välin "maagisesti" täyttyneet uudelleen, vaikka siis yhtäkään juomatilausta ei oltu vielä tehty. Ja joka kerta kun omistaja kävi siinä tiskillä, niin mä vain kelasin mun mielessä, että "miten se ei voi tajuta että eihän se ollut myynyt meille yhtään olutta, vaikka pöydällä olikin kolme tuoppia, jotka vielä kaiken lisäksi "täyttyivät itsekseen"!". Noh, mua rupesi siinä joka tapuksessa tylsistyttämään, ja kaiken lisäksi kaverit rupesivat jo hieman humaltumaan, joten pitihän siinä nyt keksiä jotakin puuhaa, ettei ruvennut liikaa harmittamaan kun ei itse "nössönä pystynyt juomaan".
Keksinpähän siinä odotellessa sitten kuningasidean ja päätin näyttä pojille klassisen taikatempun. Kyseessä oli siis temppu johon tarvitaan lasi (tässä tapauksessa tyhjä tuoppi), kolikko ja huivi. Tempun ideana oli siis laitta tuoppi ylösalaisin pöydälle, kolikko tuopin päälle ja huivi (tässä tapauksessa lautasliina) sitten näiden molempien päälle, jonka jälkeen kolikko sitten "maagisesti matkusti" lasin lävitse tuopin päältä sen sisälle. Noh kävin siis itsekin hakemassa tiskiltä tyhjän tuopin, kaivoin taskustani kolikon ja otin pöydältä lautasliinan aloittaen tekemään temppua. Jahka olin kerennyt laittamaan tuopin pöydälle, kolikon tuopin päälle ja huivin niiden peitteeksi, niin yhtäkkiä pitserianomistaja ilmestyi tiskille ja ryntäsi kuin gebardi meidän pöytämme luokse mumisten jotakin tyyliin "mina arvasin etta te..." ja tempaisi vihaisesti lautasliinan tuopin ympäriltä! Ja kun kaveri näki että siellä alla olikin tyhjä tuoppi väärinpäin ja kolikko sen päällä, niin kaveri meni ihan sanattomaksi/sokkiin. Siinä mä sitten sanoin rauhallisella äänensävyllä pitsakaverille että "Mikäs nyt on hätänä...? Mähän teen tässä vain taikatemppua... Katso: tämän kolikon on tarkoitus mennä tästä lasin päältä tänne lasin sisälle..." Kaverin ilme oli aivan käsittämättömän äimistynyt. Tämä oli ollut ilmeisestikin aivan varma ennen lautasliinan repäisemistä että minä olin juomassa omia juomiani siellä ja pyrin peittämään tämän "piilottamalla juomani lautasliinan alle". Kaveri tuijotti siinä minua ihmetellen n. 10 sekunnin ajan kunnes lopulta palasi hölmistyneenä tiskin taakse katsomaan pitsojamme. Älyttömintähän tässä oli että KAVERI OLI MENNYT NIIN SOKKIIN TAIKATEMPUSTANI, ETTEI TÄMÄ VIELÄKÄÄN TAJUNNUT EDES PÖYDÄN ÄÄRESSÄ SEISOESSAAN ETTÄ KAIKKI MUUT HENKILÖT PÖYDÄN ÄÄRELLÄ JOIVAT POKKANA OMIA OLUITAAN, VIELÄPÄ TÄMÄN OMISTA TUOPEISTA! TÄMÄ SYYTTI VAIN JUURI SITÄ AINOATA HENKILÖÄ PÖYDÄSSÄ JOKA SATTUI OLEMAAN SYYTÖN!
Jahka omistaja oli kerennyt takaisin tiskin taakse, niin repesimme nauruun pidellen käsiämme suun edessä, ettei omistaja tajuaisi totuutta ja lopulta "yhdistäisi pisteitä yhteen". Vielä tämänkin jälkeen omistaja kävi parin minuutin välein katsomassa erittäin epäilevästi meitä ja joka kerta meillä (varsinkin meikäläisellä) oli kyllä pokassa pitelemistä... Mutta loppu hyvin, kaikki hyvin; söimme siinä pitsat rauhassa loppuun, poikien tyhjennellessä reppujaan ja kiitimmekin vielä hyvästä ruuasta lähtiessämme...
Olisi kyllä ollut kiva tietää mitä kaverin päässä liikkui loppuillan aina kun tämä näki meidän hihittelevän tälle... =)
Että semmoista tällä kertaa. Ja olihan tämä lopulta oikeastaan fribajuttukin, koska frisbeegolfissa on puita ja kaveri ei selkeästikään nähnyt metsää puilta...