Sunnuntaipäivän kulku. Aamulla Kaatis. Oli yllättävän kylmä kun tuuli ja tuuli pari kertaa yllätti heittäjänkin. Hauskaa oli tietenkin liikunnan ja ulkoilun kannalta oltiin matkassa. Ykköstägi pysyi edelleen mukana.
Koiralenkille osasin pistää vähän enemmän päälle kun oli jo oltu ulkona aiemmin. Sitten vielä salille niin siinähän se pyhäpäivä taas menikin.
Salilla säästetään sähköä, mutta nyt sattui sopiva aika ja saunakin oli vielä päällä. Kävin siellä mietiskelemässä vähän aamuista kierrosta. Oli muutama aika hyvä heitto ja ehdinhän mä kyytiä odotellessa hetken kotona pakkasessa puttaillakin.
Ajattelin koittaa saada tänne hieman liikettä ja haastaisin lukijat ja muut kirjoittajat haasteeseen. Ne joilla ei ole omaa blogia voivat kommentoida tähän meikäläisen blogiin. Ajattelin sellaista että jokainen voisi kirjata kolme sellaista heittoa jotka ovat jääneet mieleen positiivisessa mielessä omalta "uralta". Mieluiten tietenkin aika intuitiivisesti ja tietenkin mitä parempi tarina niin sitä hienompi heitto. Toiseksi sitten voisi kertoa kolme sellaista heittoa jotka eivät heittäessä naurattaneet, mutta nyt jo vähän pystyy hymyillen kertomaan. Jätetään siihen sitten vielä yksi bonussektori jos tulee oikein hyvä juttu mieleen.
Tästä voisi saada hieman liikettä tänne. Nyt reippaasti kirjoittelemaan.
Hauskintahan näissä on, että ne on kirjoittajan omia mielikuvia. Joku on saattanut olla paikalla ja muistaa ihan erilailla. Sekin tietenkin halutaan esiin.
Voin aloittaa.
Hyvät muistikuvat
1. Tampereen protour muutama vuosi sitten. Silloin kun pelattiin ne uudet par vitoset. Heitin ekaa par vitosta ja pääsin kahdella heitolla noin sadan metrin päähän korista toiseen mutkaan. Väylä on siis käytännössä U:n mallinen ja vaatii aika hienoa tekemistä näillä käsillä että pelaa edes pariin. Olin vähän sisäkurvin puolella ja näin kuinka aika hienosti sellainen foreantsa menisi väylää pitkin ja korille. DDx käteen ja aivan huikea Urheiluruutu-materiaalia oleva heitto noin kuuteen metriin. Näytti itsellekin tahalliselta. Ai että se aina välillä tulee mieleen kun on niin hyvän heiton heittänyt. Muistelisin tehneeni siitä birdien joka ei todellakaan ollut pelikirjassa.
2. 2012 SM-kisat, viimeinen kierros. Viimeinen väylä. Beast. Pelattiin silloin ihan niinkuin nytkin. Väittäisin että olin yhden heiton edellä ja putattuani 17-väylällä nelimetrisen parin vapisevin käsin siirryttiin viimeiselle väylälle. Heitin avauksen sinne mutkaan minne se pitää nykyäänkin heittää. Tämä ei ole vielä se heitto minkä muistan. Muistan kuinka jännittävää oli. Outtia joka paikassa, ei varmaankaan katsojia kuitenkaan kolmea enempää, mutta panoksena Suomen Mestaruus. Väittäisin, että lähtökohta oli ettei outtiin ole varaa heittää. En heittänyt. Heitin metriin täydellisen heiton. Melkein kiinni siihen heinäpaaliin jonka päällä se kori oli. Nyt alkoi sitten muisti temppuilemaan enkä ole ihan varma enää oliko siinä korin alla heinäpaali. Nykyään ei ole, mutta väittäisin ettei ole. Ihan aina ei ole pää kestänyt tiukassa paikassa, mutta reilu kymmenen vuotta sitten niin kävi.
3. Kun piti kerran kirjoittaa niitä heittoja mitkä tuli ensin mieleen niin viime kesän SM-kisat. Pikkarala. Enhän mä niitä väyliä muista, olisiko jotain 13 sellainen 85m metsäväylä siellä par vitosten välissä. Periaatteessa ihan meikäläiselle sopiva väylä. En vain kertaakaan ollut osunut koko kisassa sinnepäinkään. Viimeinen kierros joka oli mennyt aluksi vähän sinnepäin. Siinä omaa vuoroa ihmetellessä yhtäkkiä tuli mieleen, että nyt kun olen sitä Sidewinderiä heitellyt niin sehän voisi forella toimia tähän ihan kivasti. Siinä hetken kikkailin ja mietiskelini. Sitten heitin siihen jotakuinkin täydellisen foren. Pirkko korttiin ja siitä alkoikin meikäläisen spurtti siihen loppuun. Pronssille onnistuin kiipeämään, mutta se onkin sitten ihan eri tarina.
Toiseen suuntaan.
1. Ensimmäisenä tulee mieleen Englanti. Joukkuefrisbeegolfin MM-kisat. Parigolfina pelattiin ja pelasin Tapanin kanssa. Tämä ei oikeastaan ole kauhean negatiivista, mutta tuli ekana mieleen. Jotakuinkin satametrinen aika perusväylä jos muistan oikein. Alternatena pelattiin ja Tapani heitti vähän vajaaksi ja puskaan. Loppujen lopuksi meikäläinen makaa pitkin pituuttaan siellä puskassa ja pitää vasemman käden sormea lienä ja heittää pikku rollerin sieltä puskan alta. Tästä löytyy jostain youtubesta videokin. Nyt jo naurattaa eikä se silloinkaan ihan kamalaa ollut, mutta tuli ekana mieleen.
2. European Open joskus 2010 huitteilla. Kaamea keli. Ykkösen tiillä kun käänsi kiekon heittoasentoon niin se kansi satoi täyteen vettä heti. Pääsin juuri ja juuri läpi siitä portista. Kierros keskeytettiin kun olimme puttaamassa ykkösen korilla. En ole itseasiassa ihan varma oliko se sama kierros kun olimme siirtymässä sinne arboretumiin. Silloin se eka väylä siellä taisi olla 12. Nykyään voi olla erilailla. Isot pojat heittelee siihen aika paljon rollereita. Sateen ja myrskyn takia kierros keskeytettiin ja me muistaakseni oltiin lähikoulun katoksessa reilun tunnin odottelemassa kelin paranemista. Ryhmässä oli mm. Jeremy Koling ja siellä katoksessa oli ainakin Paige Pierce ja tietenkin läjäpäin suomalaisia.
No päästiin jatkamaan ja meikäläinen omalla vuorollaan siihen tiille. Siinä on muuten heti tiin edessä sellainen lammikko joka on outti. Koskapa en heittele juurikaan tahallisia rollereita niin fore tuntui järkevältä ratkaisulta siinä. Ehkä pitkä tauko teki tehtävänsä, mutta vetäisin forella täysiä siihen tiin edessä olevaan lätäkköön ja otin reteen. Ai että nolotti. Maailman silloin ehkä paras foremies Koling oli näkemässä kun noloilin siellä. Ai saakeli. Jos kysyisi niin varmastikaan ei muistaisi koska ei ketään kiinnosta. Mutta meikäläinen muistaa.
3. Takaraivosta tuli nopeasti Masterikisa. Nummela. Olisikohan 2012 tai 2013. En muista. Loppuun saakka taisteltiin Jonen kanssa voitosta ja muistaakseni olin viimeisellä väylällä yhden perässä. En muista. Sen muistan että heitin asiallisen avauksen ja olin ehkä kuuden metrin päässä korista. Ainoa ongelma oli, että joko piti venytellä sivulle huolella tai putata kahden männyn välistä. Päädyin yrittämään siitä välistä. Ei mennyt kun tuuppasin siihen mäntyyn. Ai että kun se välkkyi pitkään mukana vaikkei siinä nyt ollut mitään ihmeellistä. Olisi vain pitänyt osua siihen väliin joka ei ollut kauhean iso. Olisi mielenkiintoista muistaako Jone tuosta mitään vai tuuletteliko se vain siellä voittoaan
Illalla varmaan tulee parempiakin mieleen. Nämä tuli sillai sukkana.
Bonussektorina muistan kun opin itsestäni jotain. Englannin EM-kisoissa heitettiin mäen päältä tien yli ja tien takana oli järkyttävän kokoinen lehtipuu. Siis ehkä 30-40 halkaisija poikittain. Heitin liian lähelle sitä puuta ja kiekko sujahti sinne puun sisään. Siellä puun sisällä oli aika pimeää, mutta siellä ei ollut pelkästään oksia kun se puu oli niin pirun iso. Siellä oli sellaisia paikkoja joista pääsi ihan heittämään eteenpäin. Oma kiekko ei ollut sellaisessa paikassa. Pidän itseäni vähän tyhmän rehellisenä. Seisoin yksin siellä keskellä sitä puuta. Kaksi metriä oikealla olisi ollut sellainen kohta josta olisi päässyt heittämään aika hyvinkin. Kävi mielessä, että jos siirtäisi markkerin tuohon sivuun niin tästähän pääsisi eikä varmaan jäisi ikinä kiinni. En siirtänyt. En ollut voittamassa kisaa enkä edes menestymässä, mutta vahvasti epäilen että miten olisin itseni kanssa asiaa käsitellyt jos olisin huijannut. Heitin siitä missä kiekkoni oli enkä päässyt ekalla puun sisältä pois. Rehellisyydestä jää kuitenkin itselle hyvä mieli. Itsensä kusettaminen on aika typerää ja pitää tietää miten se itseen vaikuttaa. Aina välillä tulee se puu mieleen. Ei siksi että olisi pitänyt potkia markkeria vaan siksi, että olen edelleen aika tyytyväinen siihen että pelasin oikein.
Tulipahan taas tekstiä. Ottakaahan koppi haasteesta ja koittakaa selvitä siitä