Kun sisällä voit nauttia pidosta, kokeilisin ensin normaaliin käden vetoon paluuta, sitten kantapyörähdystä. Se on pitkä juttu monille siis kuukausia automaattiseksi treenattavaksi. Sitten menee haastavammaksi ja tulee koulukuntaeroja. Minä kun yritän kokeilla kaikkea, jotta näen, mikä toimii minulle ja miksi parhaiten, saan haukut jokaiselta koulukunnalta.
Discaimerin paikka: En ole kuullut olkapään valahduksesta, joten en voi neuvoa mitään. Siksi kommentoin kuten terveelle ja jää vastuullesi soveltaa terveytesi mukaan.
Hysseä voi säätää eri tavoin. Ei ole kauheasti eroja kai, kun hyviä tuloksia voi oppia saamaan aikaan joka tavalla. Eroja tulee lähinnä yleispätevyydessä, oppimisen helppoudessa sekä kompromisseissa. Ei järjestyksessä 1 seisot pystyssä ja käden liike alusta loppuun tekee hyssen. 2 teet mitä lystäät ja lopuksi muljautat ranteella kulman kohdilleen. 3 juokset vinosti vasemmalle ohi kohteesta ja käsi takana on kaukana kropasta ja oikean kyljen kohdalla kyynärpää lähimpänä kohdetta kropan osista kiekko lähellä vartaloa 4 tappotehot tappojuoksuvauhdeilla niin monella kiepillä kuin vauhti kiihtyy tasapainoa ja tekniikkaa menettämättä. 5 Juoksusuunta halutun kulman mukaan kiekko 90 asteen kulmassa vartaloon, vartalo suorassa, askelten sijoitus juoksusuunnan mukaiseksi. Ja jotain muuta, jota en ole ajatellut tai muista. Koulukunnissa löytyy. Pääjakona tehon tuotto ja tarkkuus+toistettavuus taistelemassa keskenään. Osassa tapoja jompikumpi ääripäässä toisen kärsiessä ja jotkut kompromisseja.
Aihe on niin kuuma macho pakko heittää taivaanrantaan kulttuurissamme, että niksien kuvaus ja tapojen vertailu sekä kehotus kokeilla itse kaikkea, koska anatomiat ja eri lihasryhmien yksilöerot vaihtelevat johtavat noitavainoihin. Tuttu juttu joten mitä sitä ujoilemaan analyyseissä hehe. Jos siis vertailu kelpaa.
Ja jottei homma toteutuksen kannalta ja vertailussa treeneissä olisi helppoa sekä yksinkertaista, kaikkea muuta kuin kieppiä voi muokata kiepistä tutulla kaarella juoksulla, joten kuppikuntien määrä kasvaa ja rähinöitsijöiden määrä automaattisesti. Tulisi pitkä juttu, joten jatkanko standardipääpiirreanalyysillä eri tavoista? Vai valkkaatko sokkona päällisin puolin houkuttelevan, vai haluatko kokeilla, mistä saat lyhyessä tähtäimessä eniten kehitystä? Ei takaa parasta pitkän tähtäimen tulosta, kun kehityksen avaimet voivat maskeerautua tekniikan ketjun heikoimman lenkin alle ja todelliset edut saa vasta maksettuaan oppirahat haittaavan tekijän selätettyään? Kaikkihetinythopealuotitänne henkilöt karsiutuvat tuossa kohdassa. Niitä piisaa. Monista syistä johtuen. Kaikki eivät opi kaikkea, en varsinkaan minä lähinnä monivamnaisuuden rajoittamana, joten osin olen isot pojat kertoo osastossa, enkä henkilökohtaisessa kokemuksessa. Pyrin aina kertomaan, mikä on kokemusta ja mikä kuultua. Ja jos dataa möytyy, vertailua sekä mahdollisia tutkimuskohteita kotitöihin, jotka voivat selittää eroja ja kehittää sinua heittäjänä.
Kuten näit jo kysely ja aiheen rajaus on pitkä juttu, joten en tiputtanut kerralla.
Käytettävissä oleva treeniaika ja prioriteetit sekä elämän tilanne määrittää, mitä kannattaa jahdata treeneillä kuinka suurella panostuksella. Osa hommista perusjutuissa leimataan turhan herkästi pökäleen kiillotuksen ja nipottamisen välimaastoon. En ole kuullut näin väittäviltä tarkkaa määritelmää, mikä on perusasioita. Sinne päin joiltakin ja eroja määritelmissä pelkistä perusteluista löytyy. Ota siitä sitten selvää ilman reilua heitto- ja tietomäärää, kukamitähäh on oikeassa ja mitä pitäisi tehdä. Sama vaiva lajeissa, joissa miljoonilla tiedemiehet tutkineet asioita. Puhumattakaan tee se itse ilmaiseksi lajissa... Siksi en ole moneen muuhun törmännyt, joka sanoo nöin itsestään: Älä usko minua, kokeile ja jos ei vielä ole linjassa havainnot kenenkään kommenttien kanssa, oppiminen voi myöhemmin viedä johonkin kuppikuntaan, mutta ei kannata heitäkään uskoa siinä, mikä voi osoittautua parhaaksi tavaksi myöhemmin. Nyt kaikki voivat olla ihan pihalla ja todennäköisesti onkin näin. Paitsi ehkä McBeth.
Treenin hulluutta on tiedon epäluotettavuus. Hammernutritionin ravintokirja talloo joka koulukunnan varpaille perustellen miksi. Yksi jännä pointti ilmaiskirjassa firman saitilla oli väite, että kestävyysurheilussa elektrolyyttejä hikoillaan yksilöistä vaihdellen 10x yksilöeroin. Global Cycling Network Youtubekanavalla heittivät lähteettömän kommentin pro maantiepyöräilijöitä auttavalta nutritionistilta. Hänen auttamista huippuammattilaisista yksi syö 10 minuutin välein geelin grand tourilla, eli noin 3000 km kolme viikkoa, kun toinen menee 200 kmn etappeja päivässä vedellä ja syö energiatarpeensa vapaa-ajalla. Parhaisiin henkilökohtaisiin tuloksiin päästäkseen.
En ihmettele hyvän päivän tutun kuntosalin omistajan kommenttia, että nyrkkisäännöt eivät toimi. Siksi olen nöyrä opiskelija ja haluan tietää, mikä toimii minulle ja muille sekä mistä erot johtuvat. Kun sopiva koulutus ja tutkimusvälineet puuttuvat pääosin ja vammaisena en ole yleispätevä koekaniini, ei varma voi olla oikein muusta kuin oikeiden tieteilijöiden päätelmistä mittaustulosten perusteella. Siihen asti, kun joku todistaa muuta. Skeptikko pitää olla ja lähdekritiikkiä sekä omaa tutkimusta on tehtävä. Silti voi olla hatelikossa, kun tieteen historia kertoo parhaimmiston olleen tuhansia vuosia väärässä ja tolloilu jatkuu.
Älä silti masennu, ehkä jatkonikseistä joku auttaa. En voi luvata, kun en osaa ennustaa. Vaikka usein perusjutut minun mielestäni auttavat useita.
Eli kuvaanko kaikki tavat eroineen vai pituus-, tarkkuus-, vai kompromissijuttuja?