J&T open , häähumua Joensuuntilan radalla Sipoossa.
Kydön perhettä oltiin juhlimassa isolla iloisella joukolla ja hyvällä meiningillä.
Hetki jolloin iso kasa lajille sielunsa menettäneitä kokoontuu juhlimaan kahden ison Viikinki sydämen yhteistä taivalta fribakisan , jutustelun,maukkaiden eväiden ja hymyn merkeissä on liikuttava kokemus..
Tuli kierrettyä kierros normaali leiskaa pelaten pari yli parin ,josta nyt jäi käteen pari loistavaa avausta kuten 13 väylällä 3m korin eteen korkealta forella alamäkeen, perus korin ympärillä pyörimistä puttia etsiskellen.
Sitten päästiin asiaan ja arvotuilla pareilla pelattiin parikisaa, jossa kerrankin oli reipas kasa sekapareja ja vähemmän eli 10 paria avoimessa.
Väylät 18-6 pelattiin normaali layouttia best shotilla ja lisäksi väylät 12-15 ja normi 17 uusittu saari väylä. 3 special väylää oli rakennettu alamaastoon jossa normi 15 takatieltä heitettiin noin 100m hysse puukasan eteen. Normi 16 koriin pelattiin noin 50m taaempaa tien reunasta ja normi 17 saari väylän takana olevan ison kummun takaa pelattiin vasemmalle koivikkoon noin 120m kaarto vasuriin metsän reunassa tuijottavaan marksman special kapeaan koriin.
Nämä poikkeavat väylät pelattiin itselle uudella tavalla eli molemmat pareista heittvät itse normaalisti ja parin tulokset laskettiin yhteen väylä tulokseksi. Mielenkiintoinen pelitapa ja kyllä.. Hyvät asiat kannattaa aina laittaa mieleen ja kopioida eteenpäin.
Viilenevässä illassa auringon laskiessa naurun ja riemun kiljahduksia nauttiva juhlaväki sai rahalleen vastinetta ja jälkipeli oli parhaimmillaan heti porukoiden vaeltaessa pimeää pakoon kisakeskukselle Sibben talolle.
Riemukasta oli meininki ja onnellisia olivat ihmiset, se tekee friba kulttuurista niin oivallista, ei tarvitse olla paras, kaikista kaunein tai rikkain. Riittää kun rakastaa lajia, hipelöi muovia ja antaa positiivisen kannustuksen viedä eteenpäin.
Itse leikkimielisessä kisassa onnistuin parini Taralaisen pojan kanssa tekemään muutamia upeita juttuja, kuten Samin 45m lähäri sisään special koriin ja silloin kun tarvittiin toinen onnistui riittävän hyvin poimimaan marjat pois.
Lopulta saatiin aplodien raikuessa lyödä yläfemmaa kun heittomäärä oli pareista päivän pienin.. Voitto tuli 😀. Vaikka Juha tokaisikin että ei tästä nyt PDGA voittoa saa, niinpä PDGA voittoja voi saada jokaisesta kisasta , mutta Juhan ja Terhin hääkisa taitaa olla ainutkertainen, joten leikkimielinen tai ei.. Niin maistui. Kiitokset hääparille kutsusta ja tavan mukaan järjestelyt oli nappiin, joten öitä ja ketjujen kilinää kaikille..