Jossain mainittiin että suurin osa radoista on maksuttomia Suomessa.
Kertokaa nyt joku ihmeessä miten ihana se maksullinen rata oli jota kävitte kokeilemassa.
-Timo
Vertailua länsinaapurista:
Slottskogen (yksityinen) Göteborgissa:
35SEK (eli joku 4€).
Maksullisuus (tai pikemminkin radan yksityisyys IMHO) tuo kaikki perusasiat kuntoon:
* Korit kunnossa
* Tiit kunnossa
* OB:t merkittynä maastoon (esim. "saariratoja" luotu tällä tavoin)
* Ratakartta (kyltti) joka radalla
* Ratakartta (paperinen) mukaan joka kierrokselle
* Puttiharjoituskoreja riittävästi
* Kasvillisuutta pidetty kohtuullisesti aisoissa (mutta ei hämmästyttävyyksiä tässä suhteessa)
* Viikkokisoja paikan järjestämänä
* Pieni kahvila / kiekkokauppa
* Kiekkoja vuokrattavana
* 18 reikäinen rata lähellä kaupungin keskustaa (!)
Maksullisuus (yksityisyys) ei tuo:
* Hämmästyttävän ihmeellistä rataa
(osittain metsäinen rata - tod. näk. rata kaupungin maalla, eikä kaikkia häiritsiviä puita ole yksinkertaisesti lupaa kaataa). Ts. esim. Siltamäki Helsingissä (ilmainen) on kaikesta huolimatta ratana miellyttävämpi, koska puistomainen ympäristö, eikä "puuflipperiratoja" montakaan.
Göteborgissa on myös toinen maksullinen rata (Skatås), joka on kaupungin pyörittämän liikuntakeskuksen oma. Hinta on jotakuinkin sama kuin tuolla yksityisellä radalla (olisiko ollut 30SEK), mutta siinä maksullisuus ei tuo käytännössä mitään muuta kuin paperisen ratakartan ja maastoon merkityt ratakyltit. Itse rata on myös käytännössä pelkkää metsää ja radan hoito on vähän niin ja näin (nokkosta, puskaa, kaadettuja pikkupuita, joiden sekaan kiekko häviää jne.). Tässä tapauksessa maksullisuus ei mielestäni tuo kerta kaikkiaan mitään lisää.
Oma näkemykseni onkin että tärkeämpää kuin itse radan maksullisuus on se, pyörittääkö rataa yksityinen vai julkinen taho.. Yksityisten radat ovat toki lähes automaattisesti maksullisia, mutta pelkästään se että rata on maksullinen ei välttämättä tarkoita hyvää.